Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen täynnä raivoa
11.10.2024 |
Olen läpeensä täynnä raivoa. Raivo on läsnä suurimman osan valveillaoloani. Raivostuttaa kaikki. Tärisen raivosta ja menee paljon energiaa siihen, että en tapa jotakuta. Ylilyöntejä silti tulee. Minulle on tehty niin paljon väärin. Ja tullaan tekemään koko loppuelämäni. Ehdottatte tietenkin, että hae apua. Tietenkin. Mutta en voi enkä selitä syytä tässä, sekin raivostuttaa.
Kommentit (105)
Minun tapauksessani raivo kääntyy yleensä sisäänpäin eli olen yrivirittynyt, ahdistunut, masentunut, apaattinen tms., joten ymmärrän hyvin. Itse olen ratkaissut asian koittamalla pitää arjen mahdollisimman tasaisena (ei tosin helppoa mm. traumatisoitumisen takia). Olen myös rehellisesti sanottuna aika erakoitunut enkä odota muilta ihmisiltä enää paljonkaan. Siltikin tulen usein negatiivisesti yllätetyksi esim. terveydenhuollossa asioidessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sinulle on tehty, mitä tapahtui? Koulukiusaamista, seksuaalista hyväksikäyttöä, jotain muuta traumaattista jonka kanssa jäit siis ihan yksin? Johtiko se kaikki siihen että nyt koet epäonnistuneesi elämässä? Toivottavasti et ajattele niin. Kaikelle on aina syynsä ja voit kyllä oppia handlaamaan niitä vihanpurkauksiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kai se kääntyä paremmaksikin?
En usko, että vakavat vihanhallintaongelmat ja psyykkeen rakoilu kääntyy itsestään paremmaksi? Tämä vaikuttaa lähusuhteisiin ja niitä ei voi siis luoda eikä niitä ole ollenkaan.
Nykymaailmassa pystyy kuitenkin kirjoittamaan tuntemattoman kanssa ja saamaan asioita sanottua ja myötätuntoa osakseen, reaaliajassa. Eikö siitä ole mitään apua? Ihminen pystyy kuitenkin työstämään kipuaan ja vähitellen ohjaamaan sitä muualle kuin ihmisiin, jotka eivät sitä mitenkään ansaitse. Ja samalla raivo voi lievetä, kun oppii hyväksymään sen, miten vajavaisia olentoja ihmiset ovat. Yleensä raivossa on kuitenkin niin isona elementtinä pienen lapsen kaikkivaltaava hädäntunne, ja jonkun kaikkivaltiaan aikuisen pitäisi tulla ja ottaa paha pois. Tämän voi oppia ymmärtämään ja erottamaan nykyhetkestä, jossa sinä et ole vauva vaan yksi monista vajavaisista aikuisista.
Huono fiilis ei jää päälle terveellä ihmisellä. Se hiipuu pois minuuteissa, kun sen antaa hiipua.
Nyt on 2 vaihtoehtoa: joko torveilet menemään kohti elämäsi totaalista tuhoamista tai varaat ajan lääkärille tunne-elämän vaikeuksien hoitoa varten.
Fiksu tekee jälkimmäisen. Ei se mikään häpeä ole, että pää tilttaa. Se on häpeä, jos tekee jotain pahaa höyrypäisyyksissään.
Yleensä oire depressiivisyydestä tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä oire depressiivisyydestä tuollainen.
Eikä ole. Tavallaan terve reaktio olosuhteille.
Kaikki vaan pas2si ja tuoli ikkunasta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vaan pas2si ja tuoli ikkunasta ulos.
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla :( Voisimmeko auttaa sinua jotenkin?
Kiitos paljon tästä kommentista! Tällaista suhtautumista olisin kaivannut jo vuosikymmeniä aiemmin läheisiltä (joita ei liiemmin ole) ja virallisilta auttavilta tahoilta. Mutta nyt on kai jo liian myöhäistä.
Ystävä hyvä, ei ole koskaan liian myöhäistä. Olen kovin pahoillani, että sinulla on noin huonoja kokemuksia. Se on niin väärin. :( Olet kaikesta huolimatta rakas ja arvokas.
Ei millään pahalla, mutta sanon kuitenkin. Mä en yleensä ole raivona, mutta tällaiset kommentit nostaa minun niskavillat ylös ja yököttää. Ensinnäkin tuntemattoman nimittäminen ystäväksi ja vielä tuo olet RAKAS?? Että mitähän hittoa. Mistä sinä tiedät onko hän rakas tai sun ystävä tai arvokas? Noi on minun mielestä vain pelkkää sanahelinää ja osoitus, että on ihan turhaa yrittää tulla ymmärretyksi kun noin liirumiksi laitetaan ja tavallaan yksi mitätöimisen muoto.
En ole ap, vaan ohis vaan.
"I sat with my anger long enough for him to tell me his real name was grief"
Piti minulla paikkaansa. Se oli surua mitä tunsin eikä vihaa, ja kun surua käsitteli niin vihakin hellitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se raivo pitää päästä purkamaan. Mene kuntosalille ja nosta painoja oikein kunnolla ja hakkaa nyrkkeilysäkkiä että saat pahimman fyysisen raivon purettua. Sen jälkeen varaat ajan terveyskeskuksesta tai yksityiseltä että pääset purkamaan ne traumat, jotka ovat aiheuttaneet sinussa raivoa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta menneen kanssa oppii elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla :( Voisimmeko auttaa sinua jotenkin?
Kiitos paljon tästä kommentista! Tällaista suhtautumista olisin kaivannut jo vuosikymmeniä aiemmin läheisiltä (joita ei liiemmin ole) ja virallisilta auttavilta tahoilta. Mutta nyt on kai jo liian myöhäistä.
Ystävä hyvä, ei ole koskaan liian myöhäistä. Olen kovin pahoillani, että sinulla on noin huonoja kokemuksia. Se on niin väärin. :( Olet kaikesta huolimatta rakas ja arvokas.
Ei millään pahalla, mutta sanon kuitenkin. Mä en yleensä ole raivona, mutta tällaiset kommentit nostaa minun niskavillat ylös ja yököttää. Ensinnäkin tuntemattoman nimittäminen ystäväksi ja vielä tuo olet RAKAS?? Että mitähän hittoa. Mistä sinä tiedät onko hän rakas tai sun ystä
Ihan vilpittömästi tarkoitin sanoa hyvää ja kaunista ap:lle. Kaikki me ollaan arvokkaita ja rakkaita, sinäkin. :)
Olisiko näistä apua?
https://www.google.com/search?client=ms-android-oneplus-terr2-rso3&sca_…
Tuo viesti surusta oli hyvä ja oivaltava. Pystytkö itkemään, ap? Mitäs jos hellittäisit ja antaisit itkun tulla? <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla :( Voisimmeko auttaa sinua jotenkin?
Kiitos paljon tästä kommentista! Tällaista suhtautumista olisin kaivannut jo vuosikymmeniä aiemmin läheisiltä (joita ei liiemmin ole) ja virallisilta auttavilta tahoilta. Mutta nyt on kai jo liian myöhäistä.
Ystävä hyvä, ei ole koskaan liian myöhäistä. Olen kovin pahoillani, että sinulla on noin huonoja kokemuksia. Se on niin väärin. :( Olet kaikesta huolimatta rakas ja arvokas.
Ei millään pahalla, mutta sanon kuitenkin. Mä en yleensä ole raivona, mutta tällaiset kommentit nostaa minun niskavillat ylös ja yököttää. Ensinnäkin tuntemattoman nimittäminen ystäväksi ja vielä tuo olet RAKAS?? Että mitähän hittoa. Mistä sinä tiedät onko hän rakas tai sun ystä
Samaa mieltä. Alkoi oikeasti vtuttaa kun luki tuota lässytystä. Oikein tunsi, miten raivo nousi.
Eri
Alue: Aihe vapaa
Jumala on uusien mahdollisuuksien Jumala edelleen.