Miehet hirvimetsällä. Entä naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä miehet metsässä panee hirviporukoissa olevien naisten kanssa. 

Kovasti ihmettelisin jos se lapsuudenkotinsa naapurin Ritva, 73v, kiinnostaisi miestä. Ritva keittää hirviporukalle hernekeittoa laavulla.

Eivätkö ne ukot teillä päin osaa itse pitää itseään ravittuina jahdissa vaan täytyy olla joku muori soppaa keittämässä? Joopa joo... :D

 

Eiköhän vaimo ole laittanut eväsleivät ukolleen kuitenkin?

Miksi olisi?

Kaakaota ja makkaraleivät.

Vierailija kirjoitti:

Eihän siellä hirvimetsällä ole passissa kuin muutama, suinkaan kaikki ei räiski ympäriinsä. Loput ajaa. Ja nämä panemis-tyypit sitten taitaa olla oman elämänsä luusereita joiden elämä pyörii sen oman elimen ympärillä.

Sulkeudun omaan kuplaani entisöimään huonekaluja kuten usein muulloinkin, nyt vaan saa olla päivän rauhassa. Voisin kokeilla myös uutta sorvia. Jos viitsin, niin käyn kaupassa.

Sitten on meitä, jotka kökötämme kotona odottamassa (ja pelkäämässä) puhelua "mene passiin, hirvi on tulossa sinne päin". Näin siis me, jotka emme yleensä metsästä vaan olemme parhaimmillaankin vain ajomiehiä - ei kun siis -naisia - tai koiranohjaajia.

Vierailija kirjoitti:

Onko naisille mitään hommaa hirvimetsällä jos nainen itse ei metsästä, mutta haluaisi mukaan? Kahvinkeitto nuotiolla?

Taisin mainita jo: ajomiehenä silloin, jos ei ole koiria tai koiranohjaajana. Kun hirvi on kaadettu, hommat vasta alkavat: suolistetaan, raahataan pois metsästä, nyljetään. Tämä viimeinen vaihe kuten myös paloittelu yleensä vasta nylkyvajalla. Vähävoimaisempi tai hitaampi nainen voi ajaa   mönkijää, jolla saalis haetaan pois, tai taluttaa koiria pois metsästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun lapset oli pieniä, hoidin niitä. Parina vuotena pyysin jättämään väliin.

Aamulla lähti taas ja mä teen mitä huvittaa. 

Olen pitänyt lähes joka vuosi jonkun kaverin kanssa metsästyskauden avajaiset. Hirvipeijaisiin en osallistu. Siellä olisi vaimoille keittiöhommia tarjolla.

Meilläpäin metsästäjät hoitaa järjestelyt ihan itse, ja peijaisissa on joku pitopalvelu- tai muu keittämisen ammattilainen hoitamassa sopat, kakut ja tarjoilut. Peijaiset pidetään kiitoksena maanomistajille, joista osa on näiden metsästäjien vaimoja ja anoppeja, niin olisihan se nyt vähän koomista jos maanomistajat joutuisi heille pidetyissä juhlissa köökkiin. 

Alkuvuosina osallistuin ja koitin puuttua näihin epäkohtiin. Appiukko totesi, että älä sinä kaupunkilaistyttö ala neuvomaan mi

Joo, eipä se kannata alkaa vääntämään tuollaisten jäärien vielä pyöriessä mukana. Riippuu tosi paljon paikkakunnasta ja porukan koostumuksesta, että millanen kulttuuri metsästysseurassa on. Olen nuorehko kaupunkilaisnainen, ja minut otetaan avosylin mukaan jahtiin sitten kun oma aika riittää. Olen muutaman kerran ollut mukana ja ukkelit on tosi mielissään, että nuorisoa kiinnostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Siellä miehet metsässä panee hirviporukoissa olevien naisten kanssa. 

 

Oon ollu viis vuotta meidän hirviporukassa eikä mua oo vielä kukaan pannut, paitsi oma mies joka kyllä myöskin kuuluu porukkaan. Ja mekin hoidetaan ne hommat jossain muualla ku hirvimettällä tai jahtikämpäs 😅

Edesmennyt mieheni kävi  vuosikymmeniä hirvimetsällä. Oikein odotin aina näitä syksyisiä viikonloppuja kun sain heräillä rauhassa, puuhailla koko päivän omiani ja illaksi oli mukava laittaa sauna valmiiksi kun viluinen mies palasi metsältä. Itse en koskaan mitään eväitä joutunut laittamaan, mies lähti niin varhaisella että itse itselleen leivät laitteli ja metsässä paistoivat makkaraa nuotiolla. Oli mukavaa saada tuoretta lihaa pakkaseen ja tiedän että monelle miehelle nämä syksyiset retket metsällä olivat tärkeä henkireikä kiireisen työelämän keskelläkin. Nyt muistelen haikeana noita aikoja, vieläkin on sellainen olo, että illalla pitää taas laittaa sauna valmiiksi , kunnes muistan ettei enää ole sitä metsältä palaajaa. nimin. ensimmäinen syksy ilman  rakasta metsämiestäni.

Miten tämä päivä on mennyt? Oletko jo ihan rikki?