Onko iäkkäiden vanhempien pakko antaa edunvalvontavaltuutukset ja ottaa pankkitunnukset, vaikka eivät halua?
Meillä on sisarukset kovaa vaatimassa näitä vanhemmillemme ja vielä niin, että nämä sisarukset sitten käyttäisi niitä pankkitunnuksia, asioiden hoitoon esim. Kelassa. Vanhemmilla ei mitään laitteita netin käyttöön ole, eikä tule.
Vanhemmat ovat sitä mieltä että eivät halua pankkitunnuksia hankkia, eivätkä halua myöskään edunvalvontavaltuutuksia. Heillä on keskinäinen valtuutus siitä että saavat toistensa asioita hoitaa, jos toinen esim. sairastuu vakavasti.
Olen itse sitä mieltä että jos vanhukset itse eivät noita kertakaikkiaan halua, niin se on sitten niin ja sitä päätöstä on muiden kunnioitettava. Mutta olenko väärässä? Tiedän kyllä että valtuutukset olisi hyvä olla olemassa, mutta jos eivät todellakaan halua, niin eikö sitten pitäisi vaan antaa olla?
Kommentit (408)
Oma päätös . En anna tätä omille lapsille luultavasti kun olen vanha. Ei kuulu heille.
Vanhemmat sitten hoitavat omat asiansa vaikka tulisi muistisairaus. Oma valinta.
Ei ole pakko antaa. Ne voi myöhemminkin hoitaa, sitten jos on sellainen tilanne, ehkä sitä ei tule tai hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ei saa väkisin vaatia, se voi järkyttää vanhemmat ja ahdistaa. Ehkä luottamus vaan menee. Suomessa pitäisi tehdä mahdolliseksi hoitaa asioita ilman edunvalvontasopimustakin, jos on asiallinen sukulainen tai henkilö. Ettei kaikki valta siirry sukulaiselle joka asiassa, pitäähän iäkkäällä olla omakin tahto. Mutta vanhemman muistiongelmissa hankalia asioita, kaikille ei tule sitä.
Pankki ei saa antaa pankkitunnuksia, ellei tilin omistaja itse ilmaise haluavansa niitä.
AP:m tilanteessa pankki ei siis antaa pankkitunnuksia vanhuksille.
No ei pelkkä vanhuus oikeutus edunvalvontaan. Mikä tarve niillä lapsilla on kontrolloida vanhempien rahoja? Estää kuluttamasta omaa perintöä?
Edunvalvontaan pitää hakea vanhustaan, jos kokee ettei hän enää pärjää. Se prosessi alkaa siitä, että hankitaan lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän ei kykene hoitamaan enää asioitaan.
Sitäkään ei ihan helposti saa, kriteeerit on tiukat.
Edunvalvonta on jokseenkin työläs, koska jokaisesta ostoksesta pitää olla kuitti ja ne pitää viranomaiselle toimittaa kuukausittaan.
Tietysti virkaedunvalvojiakin on.
Edunvalvoja voi olla muukin kuin sukulaiset. Viranomaiset voivat hoitaa myös edunvalvonnan.
Ei ole, mutta kaikkien olisi järkevää tehdä edunvalvontavaltuutus, jos ei ole enää tulevaisuudessa kykenevä hoitamaan omia asioitaan. Valtuutus astuu voimaan vasta lääkärin lausunnon jälkeen.
Ei tosiaan ole pakko. Mun vanhemmilla oli keskinäiset valtakirjat ja isä sitten hoiti loppuun asti äidinkin asiat, kun äiti ei enää itse pystynyt. Nyt isä tosin on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, mutta sehän ei vielä anna mitään valtuuksia kenellekään. Ensin pitäisi saada lääkärintodistus siitä, että isä ei itse enää kykene hoitamaan asioitaan vaan tarvitsee edunvalvojan. Ja sen jälkeen sitten hakea edunvalvontalupaa Digi- ja viestintävirastosta. Nillä kestää 3-6 kk asian hoitamiseen, mutta edunvalvontavaltuutus - jos sellaisen on tehnyt - nopeuttaa prosessia. Onneksi isällä (94v) pää toimii edelleen ja pystyy hoitamaan omat asiansa.
Voi tehdä sellaisen dokumentin missä ilmaisee tahtonsa jos joutuu esim vegetatiiviseen tilaan. Että kuka saa ykkösvaihtoehtona hoitaa asioita ja sitten kuka toisena, jos ykkönen on ei pysty.
Miten hoitavat nyt pankkiasiansa?
Ei ole mitään pakkoa olemassa. Toisaalta ei pidä myöskään jälkipolville sitten jatkuvasti valittaa, kun ei itse muista, ymmärrä, eikä osaa. Apua on tarjottu, siitä kieltäydytty, ja sillä selvä. Korkeintaan suositella voi, että järkevää olisi hoitaa nämä asiat kuntoon, kun vielä jotain maailmasta ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Oma päätös . En anna tätä omille lapsille luultavasti kun olen vanha. Ei kuulu heille.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa vanhemman ajattelemaan noin. Pohdin tätä, koska oma äitini on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, jossa minä hänen tyttärenään olen valtuutettu. Olen tälläkin hetkellä tietoinen hänen rahoistaan ja varoistaan. Ei hän näe mitään syytä salata niitä minulta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään pakkoa olemassa. Toisaalta ei pidä myöskään jälkipolville sitten jatkuvasti valittaa, kun ei itse muista, ymmärrä, eikä osaa. Apua on tarjottu, siitä kieltäydytty, ja sillä selvä. Korkeintaan suositella voi, että järkevää olisi hoitaa nämä asiat kuntoon, kun vielä jotain maailmasta ymmärtää.
Mä olen mun isälle sanonut, että olisi järkevää laittaa yhtiövastikkeet, sähkölaskut yms menemään pankkitililtä suoraveloituksena. Ihan sen takia, että jos sitten tulisi tilanne, ettei hän itse pysty niitä hoitamaan, niin jo siihen prosessiin (lääkärintoidstukset + Digi- ja viestintävirasto), että joku muu voisi niitä hänen puolestaan maksaa, voi mennä yli puoli vuotta ja siinä voi olla sitten aika ikävä tilanne, kun sähköt on katkaistu asunnosta ja taloyhtiökin uhkaa asunnon haltuunotolla maksamattomien yhtiövastikkeiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Miten hoitavat nyt pankkiasiansa?
Tai ylipäänsä mitään asioitaan? Lähes kaikki on netissä ja tunnistautua pitää.
Sitten kun apua alkaa tarvita, on turha vinkua kun omaiset ei pysty auttamaan, kun tarvittavia asioita ei ole tehty valmiiksi.
Paljon helpompaa omaisen auttaan kotona pankkitunnusten kanssa laskun maksamisessa, kuin alkaa roudata muistamatonta vanhudta pankkiin.
Ja jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ajoissa, niin sitten on jo myöhäistä kun se muistisairaus iskee. Ja prosessi ilman papereita on muutenkin paljon raskaampi.
Minulla on juuri nyt sellainen tilanne että äidin vointi on huonontunut niin että olemme käyneet monta kertaa lääkärissä ja hän on isäni kanssa käynyt myös kahestaan. Koska en ole aina paikalla eikä tunnuksia ole, omakannasta ei nähdä mitään eikä itse osaa kertoa enää. Isä ei myöskään aina muista. En siis aina edes tiedä mikä häntä vaivaa ja on vaikea auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun apua alkaa tarvita, on turha vinkua kun omaiset ei pysty auttamaan, kun tarvittavia asioita ei ole tehty valmiiksi.
Paljon helpompaa omaisen auttaan kotona pankkitunnusten kanssa laskun maksamisessa, kuin alkaa roudata muistamatonta vanhudta pankkiin.
Ja jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ajoissa, niin sitten on jo myöhäistä kun se muistisairaus iskee. Ja prosessi ilman papereita on muutenkin paljon raskaampi.
Aika pitkälle saa muistisairauskin edetä että vielä voi sen edunvalvontavaltuutuksen kirjoittaa. Kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko antaa. Ne voi myöhemminkin hoitaa, sitten jos on sellainen tilanne, ehkä sitä ei tule tai hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ei saa väkisin vaatia, se voi järkyttää vanhemmat ja ahdistaa. Ehkä luottamus vaan menee. Suomessa pitäisi tehdä mahdolliseksi hoitaa asioita ilman edunvalvontasopimustakin, jos on asiallinen sukulainen tai henkilö. Ettei kaikki valta siirry sukulaiselle joka asiassa, pitäähän iäkkäällä olla omakin tahto. Mutta vanhemman muistiongelmissa hankalia asioita, kaikille ei tule sitä.
Nyt on alkanut toisella olla muistiongelmaa. Mutta heillä tosiaan keskinäinen valtuutus. Ap
Lakisääteisesti tuohon ei voi pakottaa.