Onko iäkkäiden vanhempien pakko antaa edunvalvontavaltuutukset ja ottaa pankkitunnukset, vaikka eivät halua?

Vierailija kirjoitti:

Miten hoitavat nyt pankkiasiansa?

Pankissa. Ap

Pankki ei myönnä verkkopankkitunnuksia. Jos henkilö ei itse niitä kykene käyttämään.

Eli se edunvalvonta päätös pitää olla ensin.

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontaan pitää hakea vanhustaan, jos kokee ettei hän enää pärjää. Se prosessi alkaa siitä, että hankitaan lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän ei kykene hoitamaan enää asioitaan.

Sitäkään ei ihan helposti saa, kriteeerit on tiukat.

Edunvalvonta on jokseenkin työläs, koska jokaisesta ostoksesta pitää olla kuitti ja ne pitää viranomaiselle toimittaa kuukausittaan.

Tietysti virkaedunvalvojiakin on.

Höpö höpö. Ei mitään kuitteja toimiteta kuukausittain. Kerran vuodessa tehdään vuositili ja sekin vain jos valtuuttaja on vaatinut sellaisen tehtävän.

Totta kai vanhuksen ehdoilla mennään, ihan yhtä lailla kuin vauva-aikana vauvankin. Niin kauan kun asioiden hoitaminen onnistuu niin, että heillä on mukavaa, he saavat hoitaa ne omalla tavallaan

Jos vanhus ei ole tehnyt digiloikkaa, se mitä hänen pankkitunnuksillaan vaikkapa joku lapsi tekee, on hänelle täyttä hepreaa. En minäkään ymmärrä yhtään mitään kryptoista, ja pelottaisi jos joku alkisi minuna niiden kanssa sohlaamaan. Ymmärrystä ja empatiaa vanhuksille, he ovat ihmisiä ja eläviä olentoja siinä missä kaikki muutkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma päätös . En anna tätä omille lapsille luultavasti kun olen vanha. Ei kuulu heille.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa vanhemman ajattelemaan noin. Pohdin tätä, koska oma äitini on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, jossa minä hänen tyttärenään olen valtuutettu. Olen tälläkin hetkellä tietoinen hänen rahoistaan ja varoistaan. Ei hän näe mitään syytä salata niitä minulta.

Omat vanhempani ovat aina olleet tarkkoja raha-asioistaan. Haluavat pitää ne täysin omanaan. Minusta sitä pitää kunnioittaa. Ap

Niin kauan se on ok, kun selviävät itse kaikista asioistaan eivätkä tarvitse minkäänlaista apua. Siinä vaiheessa kun aletaan kyselemään apua yhteen jos toiseenkin hoidettavaan asiaan, ei ole kohtuullista että omaiset kuluttavat aikaansa paperiasioinnilla.

Vanhemmat voi valita. Ja valtuutuksen voi antaa myös muulle kuin omalle lapselleen.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään pakkoa olemassa. Toisaalta ei pidä myöskään jälkipolville sitten jatkuvasti valittaa, kun ei itse muista, ymmärrä, eikä osaa. Apua on tarjottu, siitä kieltäydytty, ja sillä selvä. Korkeintaan suositella voi, että järkevää olisi hoitaa nämä asiat kuntoon, kun vielä jotain maailmasta ymmärtää.

Mä olen mun isälle sanonut, että olisi järkevää laittaa yhtiövastikkeet, sähkölaskut yms menemään pankkitililtä suoraveloituksena. Ihan sen takia, että jos sitten tulisi tilanne, ettei hän itse pysty niitä hoitamaan, niin jo siihen prosessiin (lääkärintoidstukset + Digi- ja viestintävirasto), että joku muu voisi niitä hänen puolestaan maksaa, voi mennä yli puoli vuotta ja siinä voi olla sitten aika ikävä tilanne, kun sähköt on katkaistu asunnosta ja taloyhtiökin uhkaa asunnon haltuunotolla maksamattomien yhtiövastikkeiden takia. 

Näin vanhempianikin oli pankissa neuvottu, ja säännölliset laskut menee heillä kaikki suoraveloituksena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Pankki ei myönnä verkkopankkitunnuksia. Jos henkilö ei itse niitä kykene käyttämään.

Eli se edunvalvonta päätös pitää olla ensin.

Älä höpötä. Vanhus voi todellakin luvuttaa ja valtuuttaa tiliensä käyttöoikeudet esim lapselle, joka sitten hoitaa maksuja. Ihan asioimalla yhdessä siellä pankissa. Toki silloin pitää olla vielä sitä omatoimisuutta. Ei tarvita edunvaltuutusta siihen, että toinen hoitaa pankkiasiat puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontaan pitää hakea vanhustaan, jos kokee ettei hän enää pärjää. Se prosessi alkaa siitä, että hankitaan lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän ei kykene hoitamaan enää asioitaan.

Sitäkään ei ihan helposti saa, kriteeerit on tiukat.

Edunvalvonta on jokseenkin työläs, koska jokaisesta ostoksesta pitää olla kuitti ja ne pitää viranomaiselle toimittaa kuukausittaan.

Tietysti virkaedunvalvojiakin on.

Höpö höpö. Ei mitään kuitteja toimiteta kuukausittain. Kerran vuodessa tehdään vuositili ja sekin vain jos valtuuttaja on vaatinut sellaisen tehtävän.

Tämä. Kannattaa todellakin tehdä sellainen sopimus missä EI VAADITA tuota vuosittaista tarkastusta, siinä on aivan jumalaton homma. En tiennyt asiasta kun olin edesmenneen faijani edunvalvoja, tuo vuosittainen tarkastus oli horroria. Tarkastaja kiukutteli kun toimitin kaiken sähköisesti enkä tulostettuna, vaikka heidän ohjeissaan tämä oli täysin ok. En suostu enää mutsini edunvalvojaksi jos tuota tarkastusta ei ole poissuljettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankki ei myönnä verkkopankkitunnuksia. Jos henkilö ei itse niitä kykene käyttämään.

Eli se edunvalvonta päätös pitää olla ensin.

Älä höpötä. Vanhus voi todellakin luvuttaa ja valtuuttaa tiliensä käyttöoikeudet esim lapselle, joka sitten hoitaa maksuja. Ihan asioimalla yhdessä siellä pankissa. Toki silloin pitää olla vielä sitä omatoimisuutta. Ei tarvita edunvaltuutusta siihen, että toinen hoitaa pankkiasiat puolesta.

Mutta näin toimien pankki ei edelleenkään myönnä verkkopankkitunnuksia, vaan vanhuksen tili laitetaan näkymään lapsen omassa verkkopankissa. Vaatiin saman pankin jäsenyyden. Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri nyt sellainen tilanne että äidin vointi on huonontunut niin että olemme käyneet monta kertaa lääkärissä ja hän on isäni kanssa käynyt myös kahestaan. Koska en ole aina paikalla eikä tunnuksia ole, omakannasta ei nähdä mitään eikä itse osaa kertoa enää. Isä ei myöskään aina muista. En siis aina edes tiedä mikä häntä vaivaa ja on vaikea auttaa.

Useimmiten lääkärit lähettävät potilaalle kirjeenä saman minkä kirjaavat omakantaan potilaan nähtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten hoitavat nyt pankkiasiansa?

Tai ylipäänsä mitään asioitaan? Lähes kaikki on netissä ja tunnistautua pitää.

Ei kaikki ole todellakaan netissä. Reseptit uusivat apteekin kautta, lääkäristä pyytävät tarvittaessa epikriisin mukaan, ajanvaraukset ym hoituu puhelimitse ja pankkiasiat pankissa. Hyvin ovat pärjänneet näin ja siksi eivät koe tarvetta muuttaa tilannetta. Ap

Tehkää ne asiakirjat valmiiksi, vaikkei niitä vielä tarvitakaan. Jossain kohtaa nimittäin tarvetta todennäköisimmin tulee, ja jos ei edunvalvonta-asioita ole etukäteen mietitty, niin pulassa olette.

Edunvalvontavaltuutus on aivan eri asia, kun sen ottaminen käyttöön. Tässä asiassa ei kannata työntää päätä pensaaseen, vaan ottaa elämän realitetit huomioon. Äitini on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen yli kymmenen vuotta sitten, mutta hoitaa toistaseksi itse asiansa. Anoppini teki miehelleni edunvalvontavaltuutuksen, jonka DVV vahvisti pari vuotta sitten. Vaihtoehto olisi ollut, että DVV olisi määrännyt hänelle edunvalvojan - ikävämpi vaihtoehto se olisi ollut.

Mulla on oikeus äitini pankkitiliin, ja maksan hänen laskut sielä ihan omilla pankkitunnuksillani. Minulla on myös suomi.fi valtuutuksen kautta pääsy omilla pankkitunnuksillani esim omakantaan ja verottajan sivuille

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun apua alkaa tarvita, on turha vinkua kun omaiset ei pysty auttamaan, kun tarvittavia asioita ei ole tehty valmiiksi.

Paljon helpompaa omaisen auttaan kotona pankkitunnusten kanssa laskun maksamisessa, kuin alkaa roudata muistamatonta vanhudta pankkiin.

Ja jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ajoissa, niin sitten on jo myöhäistä kun se muistisairaus iskee. Ja prosessi ilman papereita on muutenkin paljon raskaampi.

Niin. Mutta kun eivät kertakaikkiaan tätä halua, niin minusta tällainen vettuilu ja syyllistäminen on täysin turhaa. Kai vanhat ihmisetkin saavat itse päättää asioistaan? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontaan pitää hakea vanhustaan, jos kokee ettei hän enää pärjää. Se prosessi alkaa siitä, että hankitaan lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän ei kykene hoitamaan enää asioitaan.

Sitäkään ei ihan helposti saa, kriteeerit on tiukat.

Edunvalvonta on jokseenkin työläs, koska jokaisesta ostoksesta pitää olla kuitti ja ne pitää viranomaiselle toimittaa kuukausittaan.

Tietysti virkaedunvalvojiakin on.

Höpö höpö. Ei mitään kuitteja toimiteta kuukausittain. Kerran vuodessa tehdään vuositili ja sekin vain jos valtuuttaja on vaatinut sellaisen tehtävän.

Tämä. Kannattaa todellakin tehdä sellainen sopimus missä EI VAADITA tuota vuosittaista tarkastusta, siinä on aivan jumalaton homma. En tiennyt asiasta kun olin edesmenneen faijani edunvalvoja, tuo vuosittainen

Se tarkastus on ihan sen valvottavan turvaksi. Liian paljon on ollut näitä keissejä joissa edunvalvoja on käyttänyt rahoja omiin tarkoituksiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankki ei myönnä verkkopankkitunnuksia. Jos henkilö ei itse niitä kykene käyttämään.

Eli se edunvalvonta päätös pitää olla ensin.

Älä höpötä. Vanhus voi todellakin luvuttaa ja valtuuttaa tiliensä käyttöoikeudet esim lapselle, joka sitten hoitaa maksuja. Ihan asioimalla yhdessä siellä pankissa. Toki silloin pitää olla vielä sitä omatoimisuutta. Ei tarvita edunvaltuutusta siihen, että toinen hoitaa pankkiasiat puolesta.

Mutta näin toimien pankki ei edelleenkään myönnä verkkopankkitunnuksia, vaan vanhuksen tili laitetaan näkymään lapsen omassa verkkopankissa. Vaatiin saman pankin jäsenyyden. Ohis.

Jep.

https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/paivittaiset/valtuutus

Miksi muiden asioiden hoitoon ei voi yhdessä läheisen kanssa käyttää hänen verkkopankkitunnuksiaan, vaan tarvitsisi omat?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri nyt sellainen tilanne että äidin vointi on huonontunut niin että olemme käyneet monta kertaa lääkärissä ja hän on isäni kanssa käynyt myös kahestaan. Koska en ole aina paikalla eikä tunnuksia ole, omakannasta ei nähdä mitään eikä itse osaa kertoa enää. Isä ei myöskään aina muista. En siis aina edes tiedä mikä häntä vaivaa ja on vaikea auttaa.

Heidän kannattaa pyytää lääkäristä epikriisi mukaan lähtiessään. Tai postitse kotiin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun apua alkaa tarvita, on turha vinkua kun omaiset ei pysty auttamaan, kun tarvittavia asioita ei ole tehty valmiiksi.

Paljon helpompaa omaisen auttaan kotona pankkitunnusten kanssa laskun maksamisessa, kuin alkaa roudata muistamatonta vanhudta pankkiin.

Ja jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ajoissa, niin sitten on jo myöhäistä kun se muistisairaus iskee. Ja prosessi ilman papereita on muutenkin paljon raskaampi.

Niin. Mutta kun eivät kertakaikkiaan tätä halua, niin minusta tällainen vettuilu ja syyllistäminen on täysin turhaa. Kai vanhat ihmisetkin saavat itse päättää asioistaan? Ap

No siinähän on takana laki ja itsemääräämisoikeus. Käytännössä et voi tehdä asialle yhtään mitään jos läheisesi ei niin halua.