Lue keskustelun säännöt.
Onko virret katoavaa kansanperinnettä?
10.10.2024 |
Virret oli satojen vuosien ajan tärkeä osa melkein jokaisen suomalaisen elämää. Niitä ei laulettu pelkästään kirkossa, jossa kaikki kunnialliset kansalaiset kävi ahkerasti, vaan monissa muissakin tilaisuuksissa ja lisäksi niiden opettelemiseen käytettiin koulussa paljon aikaa.
Nykyään Suvivirsi kuuluu melkein jokaisen koulun kevätjuhlaan, ja myös Enkeli taivaan lienee tuttu virsi useimmille nuorille. Mutta tunteeko tavalliset nuoret aikuiset juuri sen enemmän virsiä? Opetellaanko niitä enää koulussa edes uskonnon tunneilla, kaikille yhteisestä opetuksesta puhumattakaan?
Virret on menettänyt asemaansa myös kirkossa käyvien suomalaisten keskuudessa, kun erilaiset gospelia ja muuta musiikkia sisältävät erikoismessut on saanut entistä enemmän jalansijaa. Onko virret katoavaa kansanperinnettä, joka jää väistämättä muun musiikin jalkoihin niitä lapsesta asti veisanneiden mummojen kuollessa pois, vai tekeekö ne vielä paluun?
Virsikirjassa on satoja virsiä, mutta kuinkahan moni nuori aikuinen osaa nimetä niistä edes 10?
Kommentit (184)
En osaa nimetä kuin yhden virren ja olen 55 vuotias. En ole tarvinnut virsiä mihinkään. Kirkossa olen käynyt viimeksi omasta tahdosta kun typeryyksissäni kävin rippikoulun. Erosin kirkosta vuonna 90.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristillisyys tuli Suomeen tosi myöhään. Virretkin ovat uusi asia koska messut olivat latinaksi 1600-luvun alkuun asti.
Täällä on asuttu tuhansia vuosia ja virsiä on veisqttu vasta 400v. Perspektiiviä.
Virsiä on veisattu ainakin 1300 luvulta asti, koska meillä on kirkkojakin siltä ajalta.
Todista väitteesi ja laita lähdetieto siitä, että kirkoissa veisattiin 1300-luvulla nimenomaan virsiä (joista lähes kaikki on sävelletty 1600-luvulla tai sen jälkeen) eikä esim. arkkiveisuja.
Kyllä niitä ainakin 1500-luvulta lähtien on laulettu. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirjakin ilmestyi 1583.
Eri
Kerrotko vielä, miten lukutaidoton rahvas niitä virsiä virsikirjasta veisasi?
Vierailija kirjoitti:
Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.
Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.
En tunne ketään jonka perinteisiin kuuluisi virret. Suomi on varmaankin aika jakautunut tässä. Osan perinteisiin ne kuuluvat, mutta enemmistö ei niistä välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristillisyys tuli Suomeen tosi myöhään. Virretkin ovat uusi asia koska messut olivat latinaksi 1600-luvun alkuun asti.
Täällä on asuttu tuhansia vuosia ja virsiä on veisqttu vasta 400v. Perspektiiviä.
Virsiä on veisattu ainakin 1300 luvulta asti, koska meillä on kirkkojakin siltä ajalta.
Todista väitteesi ja laita lähdetieto siitä, että kirkoissa veisattiin 1300-luvulla nimenomaan virsiä (joista lähes kaikki on sävelletty 1600-luvulla tai sen jälkeen) eikä esim. arkkiveisuja.
Kyllä niitä ainakin 1500-luvulta lähtien on laulettu. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirjakin ilmestyi 1583.
Eri
Kerrotko vielä, miten luk
Mitä luulet? Voisiko se liittyä jotenkin siihen, miten nuotinlukutaidottomat ihmiset oppii laulamaan melodiat oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän virret nyt kansanperinnettä ovat, hyvänen aika sentään taas. Joku uskontoa vihaava luupää väittää muuta mutta antaa väittää. Kyllä kristinuskolla on ollut suuri vaikutus koko länsimaisen kulttuurin syntymiseen, koko länsimainen yhteiskuntajärjestys perustuu alkujaan 10 käskylle. Kirkko on ollut jokaisessa kyläpahasessa keskellä kylää, ja siellä on on pidetty joka sunnuntai jumalanpalveluksia ja laulettu virsiä, sinne on aikoinaan ollut pakko jokaisen osallistua. Eikä tästä ajasta edes ole niin kauaa. Virret ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle ja vielä nykyäänkin monessa koulussa lauletaan Suvivirsi keväällä ja Enkeli taivaan joulujuhlissa. Tiedän, koska minulla on kouluikäisiä lapsia. Kansaperinteeksi voidaan määritellä sellaiset asiat, jotka ovat koskettaneet koko kansakuntaa vuosisatojen ajan muuttuen perinteeksi. Sitähän kristinusko ja siihen kuuluvat virret ja tavat ovat olleet meille suomalasille vuosisatojen ajan vaikka kristinuskonvihaajat muuta väittävät.
Nykyään kristinusko menettää asemaansa koko ajan ja sitä myötä virretkin, joten ne saattavat toki olla katoavaa kansanperinnettä täällä länsimaissa erityisesti. Mitä sitten tilalle, ehkä islamin usko? Islamin uskoisia tulee Suomeen valtavat määrät tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nuori aikuinen, joka aloituksessa mainitaan. Olen 65-vuotias mies, enkä osaa mainita kymmentä virttä. En taida muistaa yhtään.
Suvivirsi? Enkeli taivaan?
Kyllä minä silloin jotain muistan, jos joku virsi nimeltä mainitaan. Ilman esimerkkejä on tyhjää vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on virsien kannalta erityisen huolestuttavaa, että ne on jäämässä myös luterilaisessa kirkossa gospelin jalkoihin. Pahoin pelkään, että gospelkin saattaa olla pelkkä välivaihe matkalla kohti maallisempaa musaa. Konfirmaatiomessuissa ja nuorille (n. 15-18-vuotiaille) suunnatuissa messuissa lauletaan lähin Juha Tapiota, Mestaripiirrosta ja vastaavia biisejä, joiden hengellinen anti on hyvin ohut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole kansanperinnettä, koska kansanperinne tarkoittaa tiettyä etnistä ryhmää yhdistävää perinnettä. Joku Oi herra luoksenin jää jo ilta on, ei yhdistä suomalaisia millään tasolla.
Eipä yhdistä mikään kekrikään, ( josta en edes tiedä mitä se tarkoittaa) tai joku muu sadonkorjujuhla ahdesta yms puhumattakaan.
Virret yhdistävät paljon enemmän vaikka ei olisi uskovainenkaan. Kaikki ovat laulaneet virsiä joskus tai kuulleet mummonsa laulavan ja lähes jokaisella on joku lempivirsi.
Olet väärässä. Etenkin 2020-luvun suomalaissa on todella paljon sellaisia, jotka eivät ole ikinä laulaneet yhtäkään virttä. On myös paljon ihmisiä (kuten minä), joiden mummot ovat olleet haudassa jo ennen kuin nämä ihmiset ovat syntyneet, joten aika vaikea on ollut kuulla mummon l
Ei laulellut virsiä kumpikaan minunkaan mummuistani eikä myöskään isomummuni. Lähinnä naureskelivat uskovaisten hömpötyksille ja sanoivat että kannattaa pysyä sellisista erossa. Isomumnu oli syntynyt 1899
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että ylivoimaiselle valtaosalle virret ovat täysin yhdentekevä asia. Niin itsellenikin.
Toki silloin 50 vuotta sitten koulua käydessäni piti virsiäkin opetella. Pakkopullaa se oli jo sen ajan lapsille ja nuorille, nykyajasta puhumattakaan.
Uskovaiset kirkossakävijät toki veisatkoot, ei ole minulta pois.
Eivät todellakaan ole pakkopullaa kaikille.
Ylivoimaisesti suurimmalle osalle oli, vaikka sinä olisitkin siitä pitänyt. Meillä ala-asteella 80-luvulla joitain virsiä lauleltiin ja aivan kaikki inhosivat sitä. Rinnakkaialuokkalaisille oltiin kateellisia kun heidän opettajansa ei pakottanut heitä laulamaan virsiä.
Virret katoavat samalla tavalla kuin kalevalainen runonmittakin. Ja moni muu, mikä joskus 100 vuotta sitten tai kauemminkin on ollut kansanperinnettä. Virsiä pitäisi lyhentää, sovittaa räpiksi ja tehdä tiktokiin max minuutin videoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virret ovat kuolettavan tylsiä. Kaikissa sama ankea melodia ja sanat tyyliä "kuolo koittaa kohta, turvaa jumalaan".
Vierailija kirjoitti:
Haluaisinpa nähdä katugallupin, jossa nykyihmisille tökättäisiin mikrofoni nenän alle ja kysyttäisiin, mikä on lempivirtesi.
Tulisikohan vastaukseksi mitään muuta kuin tonnin seteli -ilmeitä...
Aika moni vastaisi myös näin: "Mika olla virsi? Mina laula ulistus Allah"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne. Pari vuotta olen vapaakirkolla käynyt, eikä yhtään virttä ole laulettu.
Onko vapaakirkossa koskaan laulettu paljon virsiä? Virret on ainakin Suomessa vahvasti luterilainen perinne.
Vapaiden suuntien laulukirjassa on aika paljon samoja lauluja, jotka ovat myös virsikirjassa. Varmaan useita kymmeniä. Itse olen laulanut vapaakirkossa useita virsiä, usein varsin raikkaina ja menevinä sovituksina.
Aika harvalla tulisi virsiä ikävä vaikka katoaisivatkin. Kyllä niiden kuunteleminen lähempänä kidutusta kuin nautintoa.
En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan että pitäisi virsistä, paitsi nyt ilmeisesti ap. Lieköhän trolli?
Kamalinta on kun vanha akat ja ukot kiekuu virsiä kovalla äänellä. 😂
Lakkasin sen vuoksi käymästä kirkossa kun ei sitä kestänyt kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Se on virsien kannalta erityisen huolestuttavaa, että ne on jäämässä myös luterilaisessa kirkossa gospelin jalkoihin. Pahoin pelkään, että gospelkin saattaa olla pelkkä välivaihe matkalla kohti maallisempaa musaa. Konfirmaatiomessuissa ja nuorille (n. 15-18-vuotiaille) suunnatuissa messuissa lauletaan lähin Juha Tapiota, Mestaripiirrosta ja vastaavia biisejä, joiden hengellinen anti on hyvin ohut.
Minusta on hyvä, että kirkko osaa uudistua ja elää ajan hermolla. Ihan liian kauan ihmiset pakotettiin veisaamaan virsiä vasten tahtoaan. Vielä minun lapsuudessani 1990-luvullakin virret olivat koulussa pakollinen osa ohjelmistoa enkä muista kuin yhden lapsen, joka rakasti niitä. Hän lauleskeli virsiä välitunneillakin ja valitettavasti häntä kiusattiin sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla tulisi virsiä ikävä vaikka katoaisivatkin. Kyllä niiden kuunteleminen lähempänä kidutusta kuin nautintoa.
En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan että pitäisi virsistä, paitsi nyt ilmeisesti ap. Lieköhän trolli?
Olen töissä palvelutalossa ja se on ainut ympäristö, jossa virret ovat läsnä päivittäin. Ei kaikilla, mutta aika monilla. Muuten virsiä kuulee lähinnä joulunaikaan.
Suomi on tulevaisuudessa islamilainen maa, virret jää varmasti ensin pois, ja lopulta ne kielletään kokonaan.
Kannattaa tutustua Suomen historiaan vähän tarkemmin. Se, että Suomessa on keskiaikaisia kirkkoja, ei tarkoita, että kansa olisi osannut veisata latinankielisiä virsiä. Suomenkielisiähän tuohon aikaan ei ollut vielä olemassa.