Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies, miks olet jättänyt lähestymästä naista, vaikka merkit ihastumisesta on ollut molemminpuoliset?
08.10.2024 |
Itse odotin yli vuoden miehen askeleen ottoa eteenpäin, mutta turhaan. Miehen osoittama mielenkiinto minua kohtaan sai tunteeni leimahtamaan lähes välittömästi. Tein vastavuoroisesti selkeitä lähestymisyrityksiä, eli hiplailin miehen hiuksia, kosketin vaikka millä "tekosyyllä". Pienikin karva miehen vaatteissa, niin olin hellästi sitä putsaamassa pois. Mies selvästi tykkäsi näistä, vaikka oli joskus hämillään. Olemme reilusti yli 40 vuotiaita, eli ei pitäisi olla kyse teini ujostelusta. Itse aloin pelkäämään pakkeja (tunsin itseni tyhmäksi) ja lopetin kaikki huomion osoitukset. Odotin, että mies aktivoituisi, mutta ei.
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin pelkään, että nainen tajuaa että olen typerä surkimus ja lähtee lätkimään. Näin on myös käynyt, joten nykyisin vältän edellä kuvattuja tilanteita.
Minä naisena puolestani pelkään, että mies huomaa, että olenki viehätysvoimaton ja ankea tavis ja ajattelee, että huijasin olevani jotenkin eläväinen. (Olemukseni vaihtelee luonnostaan hyvin paljon vireystilasta riippuen)
Kyllä mies näkee jo ennen lähestymistä oletko kaunis vai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin pelkään, että nainen tajuaa että olen typerä surkimus ja lähtee lätkimään. Näin on myös käynyt, joten nykyisin vältän edellä kuvattuja tilanteita.
Minä naisena puolestani pelkään, että mies huomaa, että olenki viehätysvoimaton ja ankea tavis ja ajattelee, että huijasin olevani jotenkin eläväinen. (Olemukseni vaihtelee luonnostaan hyvin paljon vireystilasta riippuen)
Kyllä mies näkee jo ennen lähestymistä oletko kaunis vai et.
Kauneus on katsojan silmässä ja pelkkä kauneus ei pitemmän päälle riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MeToo. Aiemmin lähestyin rennosti ja paineettomasti ilman mitään taka-ajatuksia tasa-arvomiehenä, mutta en uskalla enää. Naisen täytyy nykyään tehdä aloite minun kohdallani.
Voi kumpa kaikki miehet ottaisi tuon asenteen. Silti viime viikonloppuna yökerhossa pyöri minun ja kaverini ympärillä kaikenlaista vonkaajaa. Ei hetkeäkään saanut olla kaverin kanssa rauhassa juomassa drinkkejä ja tanssimassa.
Ja sitten jos olisit saanut olla liian rauhassa niin sekin olisi ollut miesten vika, koska naisen luonteeseen kuuluu olennaisesti tyytymättömyys ja siihen on löydettävä syyllinen.
Ole hyvä ja pysy komerossasi jatkossakin. Et ymmärrä ihmisten sosiaalisuutta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän oli ainoastaan ystävällinen, ja sinä tulkitsit viestin väärin.
Ystävällinen ei tuijota lähes herkeämättä, punastele kun kosketan, pyri itse iholle aina kun vähänkin mahdollista, korjaile vaatetustani ihan olemattomista syistä, halaile tiukasti kun ei hetkeen olla nähty.
Ap.
Missä mies voi noin toimia saamatta syytettä seksuaalisesta häirinnästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos katsot naista vähän pidempään voit saada syytteen seksuaalisesta häirinnästä.
En lähesty enää naisia. Keskityn sellaisiin asioihin elämässä jotka tuovat todennäköisimmin hyvinvointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuminen on vaan tunne. Ei sen pohjalta kannata välttämättä mitään tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Saattahan olla suhteessa. Ei kaikki tuo sitä esille. Mutta miksi sitten herättää minussa turhia tunteita, jos ei oikeita aikeita?
Ap.
Mikäli toisessa herää tunteita, koska käyttäydyn tavallisen ystävällisesti niin onko se minun syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän oli ainoastaan ystävällinen, ja sinä tulkitsit viestin väärin.
Ystävällinen ei tuijota lähes herkeämättä, punastele kun kosketan, pyri itse iholle aina kun vähänkin mahdollista, korjaile vaatetustani ihan olemattomista syistä, halaile tiukasti kun ei hetkeen olla nähty.
Ap.
Missä mies voi noin toimia saamatta syytettä seksuaalisesta häirinnästä?
Huomioimalla sen toisen elekielen.
Jos olet riskissä mennä kadulle väkisinhalaamaan kaikkia kohtaamiasi naisia "aloitteena" niin ole hyvä ja pysy sisällä 🤨
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa ja perheellinen. Olen myös ihastunut ja ihastukseni osoittaa selviä kiinnostuksen merkkejä, mutta en halua rikkoa lasten perhettä. Eikä parisuhteessanikaan ole mitään ongelmia, se on vain vähän väljähtynyt mutta edelleen ihan hyvä.
Olisi tyhmää rikkoa tämä kaikki jonkun epävarman ihastuksen takia. Silti tai ehkä juuri siitä syystä se ihastus tuntuu jotenkin elämää suuremmalta. On vaikea olla ajattelematta häntä, en ole koskaan tuntenut tällä tavalla aiemmin.
Haluaisin saada kaiken, mutta en voi. Todella hankala tilanne ja käyn pääni sisällä taistelua, jossa vastakkain ovat järki ja tunteet, velvollisuudet ja omat toiveet.
Oletko minä? Sama tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän oli ainoastaan ystävällinen, ja sinä tulkitsit viestin väärin.
Ystävällinen ei tuijota lähes herkeämättä, punastele kun kosketan, pyri itse iholle aina kun vähänkin mahdollista, korjaile vaatetustani ihan olemattomista syistä, halaile tiukasti kun ei hetkeen olla nähty.
Ap.
Missä mies voi noin toimia saamatta syytettä seksuaalisesta häirinnästä?
Huomioimalla sen toisen elekielen.
Jos olet riskissä mennä kadulle väkisinhalaamaan kaikkia kohtaamiasi naisia "aloitteena" niin ole hyvä ja pysy sisällä 🤨
Ja toisen elekieli paljastuukin sosiaalisuudeksi ja ystävällisyydeksi. Parempi on vain mennä Tinderiin, missä muutkin epätoivoisesti etsivät kumppaneitaan. Ellei nyt ole sitten ihan jossain 18-22 ikävuoden välissä.
Vierailija kirjoitti:
Olen perheellinen mies ja lastenlapsia on aika varmasti kohta tulossa. Kaikenlaista perhejuhlaa on vähän väliä. Olen kuitenkin todella ihastunut, varmaankin rakastunut erääseen ihanaan ihmiseen. En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa ja suhde vaimoonkin vakiintui aikanaan vain vahinkoraskauden vuoksi. Mitään leiskuvaa lempeä ei koskaan ole ollut. Kadun varmaan viimeistään kuolinvuoteella, että jätin kokematta mlltä oikea intohimo tuntuu. Vaihdoin työpaikkaa, että pystyisin unohtamaan tunteideni kohteen, mutta ei tämä tunnu toimivan.
M.52
Voi luoja. Lopeta tuo elämäsi tuhlaaminen. Tuskin se vaimosikaan on kanssasi muun kuin vahinkoraskauden ja tottumuksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MeToo. Aiemmin lähestyin rennosti ja paineettomasti ilman mitään taka-ajatuksia tasa-arvomiehenä, mutta en uskalla enää. Naisen täytyy nykyään tehdä aloite minun kohdallani.
Voi kumpa kaikki miehet ottaisi tuon asenteen. Silti viime viikonloppuna yökerhossa pyöri minun ja kaverini ympärillä kaikenlaista vonkaajaa. Ei hetkeäkään saanut olla kaverin kanssa rauhassa juomassa drinkkejä ja tanssimassa.
Voi kuNpa pääsisin edes kerran viettämään illan yökerhossa, jossa naiset pöyrisivät ympärilläni niin tiuhaan, että en edes ehtisi juomaan drinkkejä tai tanssimaan.
Säästä ja käy Thaikuissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan kannattanut vaikka hellästi suudella tai edes antaa pusu poskelle? Minulla on ollut tuollaista "hiplailua" kavereiden kanssa ja se ei kerro muuta kuin että tulemme hyvin juttuun keskenämme. Joskus korjaan kaverimiehen hiuksiakin ilman mitään sen ihmeenpää vihjailua tai halaan kavereitä kohdatessa.
Olemme työkavereita, mutta emme näe välttämättä viikkoihin. En nyt viitsisi alkaa työpaikalla suutelemaan tai pussailemaan poskelle. Olen halunnut pitää myös asian salassa muilta työkavereilta.
Ap.
En ole tuo kysyjä, mutta sanon kuitenkin. En itse söisi kuormasta ja/tai tekisi minkäänlaista aloitetta työpaikalla tapaamaani naista kohtaan. Meillä on aika feministinen ilmapiiri ja #metoon jälkeen oli hyvin lannistavia kirjoituksia intrassa. Ja olen tulkinnut naisten olevan kiinnostuneita minua kohtaan. Olen myös jättänyt huomioimatta naisia ollessani parisuhteessa, koska pettäminen ei ole mun juttu.
Vierailija kirjoitti:
Olen perheellinen mies ja lastenlapsia on aika varmasti kohta tulossa. Kaikenlaista perhejuhlaa on vähän väliä. Olen kuitenkin todella ihastunut, varmaankin rakastunut erääseen ihanaan ihmiseen. En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa ja suhde vaimoonkin vakiintui aikanaan vain vahinkoraskauden vuoksi. Mitään leiskuvaa lempeä ei koskaan ole ollut. Kadun varmaan viimeistään kuolinvuoteella, että jätin kokematta mlltä oikea intohimo tuntuu. Vaihdoin työpaikkaa, että pystyisin unohtamaan tunteideni kohteen, mutta ei tämä tunnu toimivan.
M.52
Olen ihastunut sinunlaiseesi- itsellä kouluikäiset lapset, asuntolaina puolison kanssa yms. Sama fiilis omasta puolisosta, hän on hyvä puoliso mutta mitään leiskuvaa lempeä meillä ei ole ollutkaan- ennemminkin järkiliitto.
Olisin kyllä ihan varmasti lähdössä tämän ihastukseni kanssa vaikka kävelylle koska haluaisin kokea sen leiskuvan lemmen- vaikka se jäisi välillemme salaisuudeksi (järkisyistä).
Itsellä työpaikalla mies osoittanut kiinnostusta yli vuoden verran, ei tosin mitään suoraa aloitetta mutta ollaan esim. tanssittu hyvin lähekkäin firman juhlissa. Nyt kuulin, että meneekin ens kesänä naimisiin. Vähän tuntui, että matto vedettiin jalkojen alta. En voi ymmärtää tälläistä pelaamista. Jos on edes jollakin tasolla tunteita jotain toista kohtaan, niin miten voi sitoutua toiseen? Itse en pystyisi.
Vierailija kirjoitti:
Moni mies on jo luovuttanut rakkauden suhteen. Sitten kun yhtäkkiä se tilanne tuleekin kohdalle, niin ei osata toimia oikein ainakaan nopeasti ja nainen luulee että hän tuli torjutuksi.
Tuo on totta ja myös meillä naisilla. Ylipäätään puuttuu jo se sellainen normaali (?) reagointinopeus ja mikälie nokkeluus eli kun riittävän kauan on yksinään ja itsekseen niin sitä on jo niin syvällä siinä, ettei osaa jutellakaan enää kenellekään jos / kun tilanne tulee. Jälkeenpäin kyllä olisi vaikka mitä vaihtoehtoisia "vuorosanoja" sanottavaksi ja niitä suorastaan vyöryy mieleen kuinka olisi pitänyt sanoa niin ja reagoida näin, mutta meni jo.
Ja tämä siis samaa sukupuoltakin olevien kanssa ja ihan kaikissa ihmiskohtaamisissa. Ei vaan ole enää oma itsensä vaan yksinäisyys ja sosiaalisen elämän puute jättää jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä työpaikalla mies osoittanut kiinnostusta yli vuoden verran, ei tosin mitään suoraa aloitetta mutta ollaan esim. tanssittu hyvin lähekkäin firman juhlissa. Nyt kuulin, että meneekin ens kesänä naimisiin. Vähän tuntui, että matto vedettiin jalkojen alta. En voi ymmärtää tälläistä pelaamista. Jos on edes jollakin tasolla tunteita jotain toista kohtaan, niin miten voi sitoutua toiseen? Itse en pystyisi.
Jos on 40+, niin uuden työpaikan hankkiminen ei ole läpihuutojuttu. Naisen takia ei kannata uhrata työpaikkaa.
Alue: Aihe vapaa
Ja sitten jos olisit saanut olla liian rauhassa niin sekin olisi ollut miesten vika, koska naisen luonteeseen kuuluu olennaisesti tyytymättömyys ja siihen on löydettävä syyllinen.