Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?

Olen itse huippuälykäs ja huomannut aivan saman asian. Esimerkiksi palstalla aina alapeukutetaan ja työhakemuksiini ei vastata. Meneekö teillä muilla vain kaikki yli hilseen vai johtuuko tuo kateudesta? Asiallista keskustelua asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Niinhän te tyhmät kuvittelette.

Vierailija kirjoitti:

Ei evoluutio ole sitä, että edellinen vaihe on keskeneräinen, josta ei olisi mitään hyötyä. Evoluutio tapahtuu askel askeleelta, ja jokainen askel on tärkeä. Esim. silmän kehitys alkoi kambrikaudelta, kehittyi hyvinkin nopeasti. Ens. silmän fossiilit ovat kambrikaudelta. Ihmisen silmää yksinkertaisempia silmiä on syntynyt monille alkeellisemmille eliöille.Ensin on ollut ihon pinnassa olevia valoa aistivia soluja. Kaikki nämä vaiheet ovat olleet omassa ympäristössään hyödyllisiä. Evoluutio ei tarkoita, että jokin kehitys olisi kesken tai keskeneräinen. Se on periytyvien ominaisuuksien muuttumista aukupolvien aikana. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste ja ikäänkuin valmis. Evoluutio on prosessi joka jatkuu. Sillä ei kuitenkaan ole mitään varsinaista suuntaa.

Kirjoituksesi on sikäli hiukan outo, että siinä luetellaan muutamia evoluution perustotuuksia, ikään kuin joku olisi muuta väittänyt. Ei ole väittänyt.   Kynis.mi 

Vierailija kirjoitti:

Kuka on päättänyt sen, että se on älykkyyttä, mitä korkeammin olet kouluttautunut. Kuka on päättänyt sen, että älykkään on pakko olla menestynyt työelämässä. Miksi hyvä työpaikka on tae älykkyydestä. Miksi hyvä työ/koulutus ei kerro ennemminkin ihmisen ahkeruudesta kuin älyllisistä meriiteistä. Tätä on olen aina ihmetellyt. Moni ihminen pitää itseään älykkäänä, koska on valmistunut yliopistosta, vaikka se ei ei ole tae muusta kuin ahkeruudesta.

Päättelysi on virheellistä. Älykkyys ei takaa menestystä tai korkeaa koulutusta. Korkeasti koulutettu on suurella todennäköisyydellä älykäs, koska tyhmä ei yksinkertaisesti kykene oppimaan korkeakoulututkintoon vaadittavia asioita. Mutta älykkäitä on myös kouluttamattomien joukossa, esimerkiksi siksi, että jotakuta älykästä opiskelu korkeakoulussa ei ole kiinnostanut. Hän menestyy silti todennäköisesti alallaan keskimääräistä paremmin oli hän sitten siivooja, rekkakuski tai vaikka kokki.

Jos menestystä työelämässä mitataan rahalla, älykkyydellä ja menestyksellä on selvä korrelaatio, mutta menestys ei takaa älykkyyttä, eikä älykkyys menestystä. Jos menestystä työelämässä mitataan muillakin asioilla kuin rahalla (esim. työhyvinvoinnilla, vaikutusvallalla ja työn tuloksilla), älykäs todennäköisesti menestyy paremmin. Kaikilla mittareilla paremmin pärjäävä on todennäköisesti älykäs, mutta myös menestymätön voi olla älykäs. On silti epätodennäköistä, että tyhmä menestyisi työelämässä.

Pelkästään ahkeruudella ei yliopistotutkintoa suoriteta. Ahkeruus on suureksi avuksi, mutta ratkaisevaa on silti keskimääräistä suurempi älykkyys. Jotkut väittävät, että yliopistotutkinnon suorittaminen edellyttää noin 115-120 pisteen älykkyysosamäärää (keskihajonta 15). En menisi itse määrittelemään tarkkoja rajoja, mutta on aika varmaa, että keskimääräisen älykäs ihminen (ÄO 100) ei yleensä kykene valmistumaan yliopistosta edes suurella ahkeruudella, jollei vaatimustasoa ole laskettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

No sitähän se juuri on, mutta onneksi tähän tilanteeseen ajaudutaan vasta siinä vaiheessa, kun resurssit ovat "aikuisten oikeasti" lopussa.

Resurssit ovat aina lopussa siinä mielessä, että resurssit käytetään käytännössä aina johonkin, jollei jokin toinen resurssi rajoita muiden resurssien käyttöä. Ongelma voi olla resurssin käyttäminen huonoihin kohteisiin tai tehottomasti, mutta resursseja ei yleensä jätetä käyttämättä.

Esimerkiksi tällä hetkellä resursseja käytetään tehottomasti maksamalla yritystukia elinkelvottomille yrityksille tai käyttämällä luonnonvaroja tavalla, joka johtaa tilanteeseen, jossa resursseja joudutaan myöhemmin käyttämään vahinkojen torjumiseen jonkin oikeasti hyödyllisen kohteen sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Varakkuus, älykkyys ja kauneus aiheuttavat valtaisaa vihaa muissa ihmisissä.

Björn Wahlroos esimerkiksi on sekä varakas, että älykäs. Hän on Suomen kateellisten eniten vihaama ihminen tässä maassa.

Wahlroos on varmasti sekä varakas että älykäs. Harmi vain, että hän käyttää varallisuuttaan ja älykkyyttään itsekkäästi pelkästään oman ja kaveripiirinsä etujen ajamiseen sen sijaan, että hän yrittäisi edistää kaikkien hyvinvointia. Se ei tarkoita, että hän ei saisi olla rikas, sillä hän voisi hyvin olla rikas, vaikka hän maksaisi tuloistaan enemmän veroja ja ajattelisi muidenkin kuin itsensä hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensa on täällä muutaman kerran mainittu. Korjatakseni siihen liittyvän myytin mainitsen, että hyväksymisrajana on älykkyystestin tulos, jonka saavuttaa vain paras 2% paikallisesta väestöstä. Se ei siis ole mikään sellainen eliittikerho, jollainen jotkut kuvittelevat sen olevan, ja vain aivan mitätön osa niistä, joiden älykkyys riittäisi Mensan jäsenyyteen, ovat kiinnostuneita sen jäsenyydestä. Suomessa on noin 5 miljoonaa ihmistä. Heistä noin sadalla tuhannella on Mensan jäsenyyteen oikeuttava älykkyys. Mensan jäseniä kuitenkin on suomessa vain reilut 3000, eli vain noin 3% jäsenyyteen oikeutetuista.

Jokainen meistä tuntee kymmeniä tai satoja ihmisiä. Jokaisesta viidestäkymmenestä tuntemastasi ihmisestä yksi on niin älykäs, että voisi halutessaan olla mensan jäsen. Ei se sen kummempaa ole.

Sama lainalaisuus koskee myös narsisteja ja psykopaatteja, mutta aina kun heistä yrittää keskustella, niin joku älypää rientää kertomaan kuinka harvinaisia ne semmoiset on, ja ei ei ei, et mitenkään voi sellaiseen olla törmännyt.

By the way meistä jokainen tuntee enemmän kuin kymmeniä ihmisiä. Puhutaan ennemmin tuhansista ihmisistä joiden kanssa ihminen on elämänsä aikana tekemisissä.

Useimmat tietävät tuhansia ihmisiä, mutta hyvin harva tuntee muutamaa kymmentä ihmistä enempää. Voisi sanoa, että tyypillinen ihminen tuntee hyvin ehkä 10-20 ihmistä (oma perhe, parhaat kaverit), tuntee jollain tasolla ehkä 20-50 ihmistä (huonommat kaverit, tuttavat, työkaverit, vähän kaukaisemmat sukulaiset). Lisäksi on 50-100 ihmistä, jotka tunnetaan jollain tavalla, eikä vain tiedetä (satunnaisemmat tuttavat, kaukaisimmat sukulaiset, säännöllisesti tavattavat ihmiset, joita ei varsinaisesti tunneta). Sitten on epämääräinen joukko ihmisiä, joita ei tunneta, mutta on joskus tavattu tai jotka on nähty kuvissa.

Esimerkiksi minä tiedän oman työpaikkani pääjohtajan (olen joskus jutellut muutaman sanan), pääministerin (olen nähnyt kuvissa ja tv:ssä), ison joukon tunnettuja muusikoita ja kirjailijoita (en ole koskaan tavannut), samassa bussissa säännöllisesti matkustavia ihmisiä, joiden kanssa olen ehkä joskus pari sanaa vaihtanut jne. En minä heitä tunne, vaikka tiedän, keitä he ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Tuo on oikeastaan paras tapa tuoda esiin oma tyhmyys. Keskivertoa edustavat ovat näitä joiden täytyy koko ajan ns. esittää älykästä ja sitä tehdään mollaamalla ja haukkumalla muita tyhmiksi myös niitä itseä älykkäämpiä. Oman econ nostaminen sillä mukamas älykkyydellä on sen normaaliälyisen keino itsetuntonsa kohottamiseksi. Työnantajien tulisi myös huomioida että näiden takia se huono ilmapiiri työpaikoille saadaan.

 

Kertoisitko miten voi esittää älykästä?

t. tyhmä

Käyttämällä ylevää terminologiaa vähän sinne päin ja jaarittelemalla laajasti jonninjoutavuuksia. Älykkäät osaavat tiivistää oleellisen sanoman sopivaksi vastaanottajalle. Jos esimerkiksi kaksi älykästä jonkin alan eksperttiä keskustelevat jostain keskenään, niin jutut voivat olla likellä ensin mainittua. Tavalliselle yleisölle on ihan turha jaaritella mitään kovin monimutkaista, kun siinä tuhlataan vain kaikkien aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse huippuälykäs ja huomannut aivan saman asian. Esimerkiksi palstalla aina alapeukutetaan ja työhakemuksiini ei vastata. Meneekö teillä muilla vain kaikki yli hilseen vai johtuuko tuo kateudesta? Asiallista keskustelua asiasta.

Se, että peukutat omia kommenttejasi kertoo ihan muusta, kuin älykkyydestä...

herättää se korkea tyhmyyskin. pää varmaan tulee kipeäksi kuin oikein jyskii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäiden ei tarvitse korostaa älykkyyttään, koska se yleensä ilmenee ihan ilmaisun tai tekojen kautta. Älykkyyttään korostavat ovat yleensä hieman keskimääräistä älykkäämpiä tai sitten heikkoitsetuntoisia oikeita älykköjä, joilla ei vaan oikein ole muuta tai työkaluja hyödyntää ä

 

Ei älykkyyttä huomaa oikein mistään, jos ei ihminen halua sitä tuoda esiin. Älykäs pystyy arvioimaan toisia ja osallistumaan tilanteeseen sen vaatimalla tavalla - yleensä ei ole hyvä tuoda esiin älykkyyttään, jos ei tilanne vaadi mitään ongelmanratkaisua, vaan toisten kanssa toimeentulemista.

Ihan jo kaikki sanavalinnat ja ilmaisun mielenmaisema kertovat raa'an älykkyystason. Ei siinä mitään pulmia tarvitse ratkoa. Tietenkin jos on kovin hiljainen ja estynyt niin arvioiminen on haastavampaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varakkuus, älykkyys ja kauneus aiheuttavat valtaisaa vihaa muissa ihmisissä.

Björn Wahlroos esimerkiksi on sekä varakas, että älykäs. Hän on Suomen kateellisten eniten vihaama ihminen tässä maassa.

Wahlroos on varmasti sekä varakas että älykäs. Harmi vain, että hän käyttää varallisuuttaan ja älykkyyttään itsekkäästi pelkästään oman ja kaveripiirinsä etujen ajamiseen sen sijaan, että hän yrittäisi edistää kaikkien hyvinvointia. Se ei tarkoita, että hän ei saisi olla rikas, sillä hän voisi hyvin olla rikas, vaikka hän maksaisi tuloistaan enemmän veroja ja ajattelisi muidenkin kuin itsensä hyvinvointia.

Wahlroosin älykkyydestä voidaan olla montaa mieltä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ihan vaan negatiiviseen ulosantiin. Sivistyneissä piireissä "kritiikkiä" ei ole. Toisen virheestä huomauttaminen on suurempi etikettivirhe, kuin virhe itsessään "

 

Mitä nyt ihmettä. Tietysti virheistä pitää sanoa ja antaa kritiikkiä! Jos virhe on pahassa paikassa, niin voi olla suurikin määrä ihmishenkiä vaarassa.

 

Se on mautonta ja etikettivirhe, kuinka ihmeelliseltä se sinulle vaikuttaakin. Tuollainen pöyristyminenkin on totaalisen rahvasta

Kuten tuo aiempi kirjoittaja sanoi, virheestä huomauttaminen voi olla elintärkeää. Kuvitellaanpa vaikkapa lentokoneen ohjaamo, jossa on kaksi lentäjää (kapteeni ja perämies). Kuvitellaan tilanne, jossa kapteeni on se lentäjistä, joka juuri sillä hetkellä varsinaisesti on vastuussa ohjaamisesta ja perämiehen tehtävä on valvoa tilannetta. Kuvitellaanpa sitten, että kone on laskeutumassa. On pimeää, varsinaista laskeutumislupaa ei olla saatu lennonjohdolta. Kone lähestyy päätöskorkeutta (korkeutta, jossa pitää päättää, laskeudutaanko vai tehdäänkö ylösveto ja yritetään uudelleen). Laskeutumislupa puuttuu, mutta kapteeni jatkaa laskeutumista. Perämies huomaa, että laskeutumislupaa ei ole. Saako hän huomauttaa asiasta vai onko peräti hänen velvollisuudensa huomauttaa asiasta? Olisiko mautonta ja etikettivirhe, että perämies kehtaa huomauttaa kapteenille, että tämä on tekemässä virheen?

Oikeastihan tuossa tilanteessa on perämiehen velvollisuus huomauttaa virheestä senkin uhalla, että kapteeni loukkaantuu arvovaltansa kyseenalaistamisesta. Tuollaisissa tilanteissa jouduttu ihan oikeisiin onnettomuuksiin, kun virheestä ei jostain syystä olla uskallettu huomauttaa. Vastaavia tilanteita on tietysti iso joukko muitakin.

En tiedä, missä piireissä virheistä huomauttaminen on huono asia, jos virhe on oikeasti merkittävä. On ihan eri asia, jos virhe on merkityksetön, kuten vaikkapa kirjoitusvirhe, joka ei muuta lauseen merkitystä. Jos virheellä on merkitystä, pitäisin jopa loukkaavana tai tahallisena haitan aiheuttamisena sitä, että virheen huomannut ei huomauta siitä. Huomauttamista ei tarvitse tehdä tylysti ja epäasiallisesti.

No jos sen älyn tuo esille "mä olen älykkäämpi kuin te muut ettekä te tiedä mistään mitään" -tavalla niin tämä asenne ärsyttää. Näytä se älysi toiminnalla ja teoilla, älä julistamalla. Ne koripallon pelaajat pelaavat sitä koripalloa. Kauneuskilpailuihin osallistutaan jotta saataisiin mallin töitä. Mutta jos älykkyyttä pitää julistaa kuin uskontoa, se ärsyttää. Tee vaikka joku keksintö tms. niin takuulla ei ärsytä. 

Vierailija kirjoitti:

"Väittäisin, että  älykkäänkin uravalintaan ja muihin tavoitteisiin vaikuttaa enemmän luonteenpiirteet kuten kunnianhimo sekä arvomaailma yleensä." 

Kyllä, tietysti. 

Älykäs menestyy alalla kuin alalla paremmin kuin vähemmän älykäs. 

Korjaus: Älykkäät menestyvät keskimäärin paremmin kuin vähemmän älykkäät. Yhden yksilön kohdalla tilanne voi kuitenkin olla täysin toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Tuo on empatian puutetta ja sillä ei ole älykkyyden kanssa tekemistä. 

Todellisuudessa, kun aletaan jakamaan resursseja, empatian kohteita on aina useita. Tällä hetkellä maa kaatuu sairaisiin vanhuksiin, nuorilla ei ole vakaata toimeentuloa, ei uskalleta tehdä lapsia, ne lapset jotka syntyvät hylätään päiväkoteihin 1-vuotiaana, jne. Vangin ylläpitoon kuluu 80 000 euroa vuodessa, uhri saa pari tonnia korvauksia loppuelämän haitoista - jos sai pitää henkensä. Luu

Humanismi tuhoaa hyvinvointivaltion. Koronan aikaan kuuntelin erästä humanistitutkijaa, joka oli vahvasti sitä mieltä että 90 -vuotiaan vanhuksen henki on samanarvoinen mitä 1 -vuotiaan lapsen. En voi millään uskoa, että kyseisellä tutkijalla olisi ollut kovinkaan korkeaa ÄO:ta, vaikka akateemisesti koulutettu olikin.

Henki on saman arvoinen, mutta resurssien käytöstä päätettäessä pitää miettiä myös sitä tulosta, joka resurssien käytöstä saadaan. Jos vain toisen henki ja terveys on pelastettavissa, on ihan selvää, että sen 1-vuotiaan pelastamiseen kannattaa käyttää paljon enemmän resursseja kuin 90-vuotiaan vanhuksen pelastamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Stephen Hawking totesi, että ihmiset, jotka leuhkivat korkealla älykkyysosamäärällä, ovat luusereita. Stephen Hawkingin vaimo kertoi, että hän joutui toistuvasti huomauttamaan Stephenille, ettei tämä todellisuudessa ollut Jumala.

Jumaltietoisuus on ihan normaali kognitiivisen kehityksen aste. Olemme kaikki jumalia, tätä se jeesuskin opetti, kuten monet muutkin aasian opit. Ateistit eivät pysty käsittämään edes koko jumala-konseptia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Tuo on empatian puutetta ja sillä ei ole älykkyyden kanssa tekemistä. 

Todellisuudessa, kun aletaan jakamaan resursseja, empatian kohteita on aina useita. Tällä hetkellä maa kaatuu sairaisiin vanhuksiin, nuorilla ei ole vakaata toimeentuloa, ei uskalleta tehdä lapsia, ne lapset jotka syntyvät hylätään päiväkoteihin 1-vuotiaana, jne. Vangin ylläpitoon kuluu 80 000 euroa vuodessa, uhri saa pari tonnia korvauksia lopp

Mistä sen tietää, vaikka tuo 1-vuotias kuolisi seuraavana päivänä hukkumalla, tai ei koko elämänsä aikana aiheuttaisi yhteiskunnalle muuta kuin kuluja ja tuhoa. Tuollainen nuoren kehon ihannointi on materialistista, ehkä myös hieman pedofilista

Älykkyys on geneettistä samoin kuin mainitsemasi kauneus. Ei siinä nyt ole paljon ylpeilyn aihetta itsessään, kun ei ole mitenkään omaa ansiota.

Itsekin olen pärjännyt hyvin testeissä, mutta ei ole mitään tarvetta keskustella asiasta muiden kanssa. Hyödynnän lahjojani työssä ja harrastuksissa. Puoliso ja pari kaveria tietää, eikä se mitään muuta. Apua ehkä kysytään tietyissä asioissa enemmän.

Missikisat on ihan turha juttu ja niin on älykkyydestään jauhaminen. Miten se muuttaa sinua ihmisenä? Olet ihan yhtä m*lkk* tai mukava siitä luvustasi huolimatta. 

Kovinta ääntä älykkyydestään pitävät yleensä ne, kenellä sitä vähinten on.