Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Tuo on empatian puutetta ja sillä ei ole älykkyyden kanssa tekemistä. 

Todellisuudessa, kun aletaan jakamaan resursseja, empatian kohteita on aina useita. Tällä hetkellä maa kaatuu sairaisiin vanhuksiin, nuorilla ei ole vakaata toimeentuloa, ei uskalleta tehdä lapsia, ne lapset jotka syntyvät hylätään päiväkoteihi

 

Haluaisin ajatella, ettei juuri kukaan 90-vuotias edes pakottaisi toisia ihmisiä valitsemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kateus vie kalatkin vedestä. Näin se vain on.

Vuosikausia älykkyyttä on dissattu kaikenmaailman tunneäly plus muilla jorinoilla. Totuus on, että älykkyyttä on vain tietyntyyppinen ÄO -testeillä testattavissa oleva älykkyys. Kaikki muu lässytys kuuluu joukkoon "ettei toisille vaan tule paha mieli".

Terveisin, älykkyyttä arvostava, mutta itse vain hieman keskitasoa älykkäämpi ihminen

Höpsis. Älykkyyttä todellakin on monenlaista testattavan älyn lisäksi. 

Terveisin kaikenlaista älykkyyttä ja lisäksi hyvyyttä arvostava, itse korkeimpaan 2% kuuluva, mutta vähän hömelöltä vaikuttava ihminen

Vierailija kirjoitti:

"Lääkärin, opettajan ja vastaavien korkeakoulutettujen ÄO on varmasti vähintään 115 eli he kuuluvat parhaaseen 16% väestöstä."

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa.

Ehkä ei ihan tarkalleen. Tilastokeskuksen mukaan 30-45 -vuotiaista suomalaisista 19% on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Jos oletetaan ÄO-jakauman keskiarvoksi 100 ja keskihajonnaksi 15, vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ÄO:n alaraja on n. 113. Ei tuo ihan tarkkaa ole, koska kaikki älykkäät eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa ja varmasti tutkinnon suorittaneissakin on ihmisiä, joiden ÄO on hieman tuota tuota alempi.

Käytännössä tiedetään, että lääkäriksi ei voi opiskella, jollei ole lukiosta huippuarvosanoja. Myös osaan opettajakoulutuksesta on aika kova kilpailu, joten voidaan olettaa hakijoiden olevan ikäluokkansa parhaimmistoa. Siksi voidaan melko varmasti sanoa, että lääkärit ovat käytännössä kaikki väestön älykkäimmässä 15 tai jopa 10 prosentissa. Opettajistakin lähes kaikkien täytyy olla älykkäimmän 15% joukossa.

Joukkoon mahtuu tietysti aina poikkeusyksilöitä, mutta melko painavin perustein voidaan väittää, että vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat lähes varmasti älykkäimmän 20% joukossa ja suurella todennäköisyydellä älykkäimmän 15% joukossa.

Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.

"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."



Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensä käytössä 100 kultarahaa (eikä mitään muuta rahaa). Tuo raha kiertää saaren asukkaiden keskuudessa, kun saarelaiset ostavat toisiltaan tavaraa ja työtä. Saarelaisten määrä on vakio, saaren pinta-ala ei kasva, eikä siellä ole tilaa laajentaa peltoja tai kalastaa aiempaa enemmän. Mitä luulet, että tapahtuu, jos saarelle yhtäkkiä ilmestyy tyhjästä 100 kultarahaa lisää? Lisääntyikö saarelaisten vauraus? Ei, sillä hyvin nopeasti käy niin, että kaikki aiemmat hinnat kaksinkertaistuvat, koska täsmälleen sama määrä tarvikkeita ja työtä vaihtaa omistajaa, mutta rahaa on liikkeellä kaksinkertaisesti. Tämä on toki yksinkertaistus, mutta taloudessa rahalla ei ole itsessään arvoa. Rahan arvo syntyy siitä, mitä sillä voi hankkia. Ja valtion talous ei todellakaan ole mikään säästöpossu, eikä sitä voi mitenkään verrata esimerkiksi yrityksen tai perheen talouteen. Sen ymmärtäminen tuntuu olevan vaikeaa monelle poliitikollekin.

Raha on siis pitkälti tapa hankkia niitä muita resursseja, kuten lääkäreitä, sairaanhoitajia, sairaaloita, lääkkeitä, hoitovälineitä. Jos lääkäreistä on pulaa, heitä ei saada nopeasti lisää edes rahalla. Lääkäreiksi kykeneviä ja halukkaita ihmisiä on rajallinen määrä, eikä heitä saa lisää edes rahalla. Sairaanhoitajiksi sopivia ja kykeneviä on hieman helpompi saada ja heitä kenties saataisiinkin käyttämällä enemmän rahaa eli maksamalla suurempia palkkoja ja tarjoamalla paremmat työolot. Sairaaloita, hoitovälineitä ja lääkkeitä saa rahalla.

Voidaan toki luoda rahaa tyhjästä, mutta käytännössä hyvin nopeasti järjestelmään pumpattu lisäraha menettää arvonsa, koska rahan määrän kasvu johtaisi hintojen nousuun. Käytännössä hoidettavien potilaiden määrää rajoittaa noiden muiden resurssien saatavuus, eikä varsinaisesti raha. Jos resurssit (lääkärit, hoitovälineet jne) eivät riitä, pitää tehdä päätöksiä, ketkä potilaista saavat hoitoa ja minkälaista hoitoa. Lääketiede kehittyy ja on aivan varmaa, että tulevaisuudessa pystytään periaatteessa hoitamaan potilaita, joita ei nyt osata hoitaa. Mutta resurssit ovat silti rajalliset. Ei yhteiskunnalla ole varaa ostaa jokaiselle tarvitsevalle potilaalle lääkettä, joka maksaa miljoonan viikossa. On myös pakko miettiä, voidaanko rajallinen hoitohenkilökunta käyttää 90-vuotiaan tehohoitoon ja elämän pidentämiseen vaikka puolella vuodella sen sijaan, että samat resurssit käytettäisiin vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyden hoitamiseen.

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Vierailija kirjoitti:

Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.

"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."



Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensä käytössä 100 kultarahaa (eikä mitään muuta ra

Tässä on oiva esimerkki siitä kuinka tietäminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa. Itsestään voi antaa äylkkään kuvan tietämällä riittävästi asioita, mutta oikea älykkyys tulee siitä, että ymmärtää asioita ja osaa soveltaa niitä poikkileikkaavasti sen sijaan, että keskittyisi yhteen sektoriin.

Tuossa lainaamassani tekstissä kirjoittaja tietää kuinka talousjärjestelmämme yksinkertaisuudessaan toimii. Kyseessä on perus kansalaistaitoon verrattavissa oleva tieto. Lisäksi hän tietää mitä priorisointi tarkoittaa. Sen sijaan hän ei kykene ymmärtämään asiaa laaja-alaisemmin, vain pelkästän perustelemaan esimerkein sen tiedon mitä meille on yhteiskuntaopin tunnilla kerrottu. Kun puhumme siitä, että rahaa saadaan kyllä lisää, tarkoitamme juurikin priorisointia. Juuri saimme lukea kuinka yksi vartin tulitaistelu Israelin yllä maksoi 15 miljardia euroa. Yksi vartti siis. Siitä voi alkaa päättelemään kuinka suuri koko sotatalouden arvo on. Eli kaikki raha ihmisten hoitoon ja lääkkeisiin sekä kaikkeen muuhun ihmisarvoiseen elämään kyllä on, mutta se on nyt priorisoitu toisaalle. 

Ihmiskunnan historiassa on ollut aina yksi selkeästi eniten kehitystä määrittävä trendi, äly on korvannut väkivaltaa. Nykyistä maailmantilanetta katsoessa unohtaa helposti, että elämme ihmiskunnan väkivallattominta aikaa. Lisäksi maat joissa on kaikille kansalaisille toimiva koulutusjärjestelmä ja vähiten uskonnollisuutta, ovat ne kaikista vähäsotaisimmat valtiot. Se, että edelleen kuitenkin priorisoimme väkivaltakoneiston humanismia arvokkaaksi kertoo vain siitä, ettei ihmiskunta ole vieläkään älyllisesti kovin pitkällä. Voimme papukaijoina toistella kuinka oikeaa älyä on se minkä pystyy todentamaan kuviotestillä saaduilla numeroilla. Nämä älykkäät matemaattis-loogiset aivot sitten rakentavat meille uutta sotateknologiaa, koska olemme päättäneet, että ne aivot jolla olisi kykyä etsiä ratkaisuja joissa ei tarvita humaania kärsimystä eivät ole oikeasti älykkäät.

Silti jokainen voi pohtia onko loppujen lopuksi älykkyyttä tuhota vai ylläpitää elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Olet väärässä. Älykkäät ovat muita ylempiarvoisia.

En koe (esimerkiksi) sinua alempiarvoisena. Miksi niin luulisit?

Vierailija kirjoitti:

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

 

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Ja tämä liittyy älykkyyteen miten? Olet joka suhteessa väärässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

 

Tässä on oiva esimerkki siitä kuinka tietäminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa. Itsestään voi antaa äylkkään kuvan tietämällä riittävästi asioita, mutta oikea älykkyys tulee siitä, että ymmärtää asioita ja osaa soveltaa niitä poikkileikkaavasti sen sijaan, että keskittyisi yhteen sektoriin.

Tuossa lainaamassani tekstissä kirjoittaja tietää kuinka talousjärjestelmämme yksinkertaisuudessaan toimii. Kyseessä on perus kansalaistaitoon verrattavissa oleva tieto. Lisäksi hän tietää mitä priorisointi tarkoittaa. Sen sijaan hän ei kykene ymmärtämään asiaa laaja-alaisemmin, vain pelkästän perustelemaan esimerkein sen tiedon mitä meille on yhteiskuntaopin tunnilla kerrottu. Kun puhumme siitä, että rahaa saadaan kyllä lisää, tarkoitamme juurikin priorisointia. Juuri saimme lukea kuinka yksi vartin tulitaistelu Israelin yllä maksoi 15 miljardia euroa. Yksi vartti siis. Siitä voi alkaa päättelemään kuinka suuri koko sotatalouden arvo on. Eli kaikki raha ihmisten hoitoon ja lääkkeisiin sekä kaikkeen muuhun ihmisarvoiseen elämään kyllä on, mutta se on nyt priorisoitu toisaalle. 

Viitsisitkö kertoa, mistä sinä saat talouteen lisää rahaa? Priorisointi ei tarkoita sitä, että rahaa saataisiin jostakin salaperäisestä lähteestä lisää, vaan sitä, että jos rahaa käytetään yhteen tarkoitukseen enemmän, sitä käytetään vähemmän johonkin toiseen tarkoitukseen. Jos siis yrität sanoa, että terveydenhoitoa voidaan priorisoida suuntaamalla siihen lisää rahaa, sanot samalla, että joltakin muulta alalta rahaa pitää ottaa pois. Mistä? Oikeastiko armeijan rahoituksesta, kun naapurissa on valtio, joka ei selvästikään halua elää sovussa, vaan haluaa laajentua ja valloittaa? Olisi todella hienoa, jos joskus päästäisiin maailmaan, jossa vallan- ja valloitustenhimoiset päättäjät eivät pääsisi valtaan, mutta ei näytä siltä, että se haave toteutuisi edes lähivuosikymmeninä. Sitä ennen on pakko varautua sotimaan, koska Venäjän vallan alla ihmisten elämä olisi vielä paljon kurjempaa kuin lännessä, jossa rikkaat kahmivat itselleen enemmän kuin olisi oikeudenmukaista.

Useimmilla aloilla on jo nyt leikattu rajusti valtion budjettia. Ainoat mieleen tulevat leikkauskohteet ovat yritystuet, osinkojen kevennetty verotus ja vastaavat. Samalla on syytä pitää mielessä, että Suomen talous on hyvin riippuvainen muista maista. Maailmalla on sotia ja kaiken yllä häilyy ilmastonmuutos, joka väistämättä muuttaa maailmaa lähivuosikymmeninä.

Sote vie jo nyt muistaakseni yli 40% valtion budjetista eli pienikin lisäys sote-menoihin tarkoittaa isoa leikkausta muihin menoihin. Todennäköisesti on järkevämpää tehdä priorisointipäätökset terveysalan sisällä. Vähemmän sote-alueita, vähemmän rahaa kalliisiin hoitoihin ja lääkkeisiin, vähemmän rahaa vanhusten hoitoon, enemmän rahjaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja lasten ja nuorten terveyteen. Tai jotain. Antaa asiantuntijoiden päättää, mikä on kokonaisuuden kannalta parasta.

Yksi ratkaisu olisi tietysti valtion tulojen lisääminen. Voidaan kiristää verotusta (kannatan, jos se tehdään oikein ja maltilla, esim. haittaveroilla ja ehkä pienellä ylimpien tuloluokkien veronkiristyksillä, kenties varallisuusveron tai vastaavan palautuksella) tai torjumalla veronkiertoa (kannatan ehdottomasti). Tuottavan omaisuuden myynti ei ole tulojen lisäämistä. Mutta valtion tulojakaan ei voi lisätä rajattomasti, koska valtiolle kerättävä raha on aina pois jostakin muusta käytöstä.

 

Vierailija kirjoitti:

Voihan sen itsetuntonsa rakentaa vaikka silmänvärinsä varaan ja olla ylpeä monestakin itsestään riippumattomasta asiasta. Onhan moni kovin ylpeä sukunsa rahoista, vaikkei hänellä olisi osaa, eikä arpaa ko. omaisuuden luomisessa. Mielestäni aika selvästi ilmaisin, että on aika turha ylpeillä asioista, jotka on saanut synnyinlahjana ilman omaa vaivannäköä, oli se ominaisuus tai asia mitä tahansa.

 

Jos läpäiset vaikka nyt Nasan astronauttikoulutuksen ja pääset avaruuteen tai kirurgina pelastat ihmishenkiä, niin onhan se nyt hienompi juttu, kuin se, että makaat kotisohvalla elämäntapatyöttömänä Mensan paperit kourassa . 

Suurin osa ihmisistä ei ole nuin suorituskeskeisiä, ja ylpeä saa olla kaikesta sellaisesta joka on hyvä. Se älykkyys luo ympärille niin paljon hyvää että kyllä siitä jo saa hieman ylpeä ollakin. Kaikki asiat sujuvat paremmin ja fiksummin kun on älyä. 

Jos kaikki maailman ihmiset olisivat älykkäämpiä niin meillä ihmiskuntana ei nykyisenlaisia ongelma niin paljoa olisi. Hyvin suurella todennäköisyydellä ihminen joka heittää roskan metsään on tyhmä, eikä se älykäs. 

"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."

Ovatko kaikki itsensä "älykkääksi" tituleeraavat näin huonotapaisia ja törkeitä? Tunnetteko älykkäitä ihmisiä, joilla on käytöstavat? Kutsuvatko he itseään älykkäiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on geneettistä samoin kuin mainitsemasi kauneus. Ei siinä nyt ole paljon ylpeilyn aihetta itsessään, kun ei ole mitenkään omaa ansiota.

Itsekin olen pärjännyt hyvin testeissä, mutta ei ole mitään tarvetta keskustella asiasta muiden kanssa. Hyödynnän lahjojani työssä ja harrastuksissa. Puoliso ja pari kaveria tietää, eikä se mitään muuta. Apua ehkä kysytään tietyissä asioissa enemmän.

Missikisat on ihan turha juttu ja niin on älykkyydestään jauhaminen. Miten se muuttaa sinua ihmisenä? Olet ihan yhtä m*lkk* tai mukava siitä luvustasi huolimatta. 

Mutta onhan moni ylpeä pituudestaan, kauneudestaan tai lahjakkuudestaan urheilijana. Onko se mielestäsi yhtä väärin, vai paheksutko sittenkin vain älykkyyttä osana ihmisen identiteettiä ja itsetuntoa?

Voihan sen itsetu

Tosiasiassa "lapsi" on ammatti ja saattaa jopa motivoida varallisuuden hankintaan kykeneviä yksilöitä hankkimaan sitä enemmän. Lapsi tuo vanhempiensa ja joskus sukunsa elämiin monenlaisia asioita, usein iloa ja positiivisuutta, siinä missä nuori tyttöystävä vanhalle miehelle, jumala naiselle, jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus vie kalatkin vedestä. Näin se vain on.

Vuosikausia älykkyyttä on dissattu kaikenmaailman tunneäly plus muilla jorinoilla. Totuus on, että älykkyyttä on vain tietyntyyppinen ÄO -testeillä testattavissa oleva älykkyys. Kaikki muu lässytys kuuluu joukkoon "ettei toisille vaan tule paha mieli".

Terveisin, älykkyyttä arvostava, mutta itse vain hieman keskitasoa älykkäämpi ihminen

Höpsis. Älykkyyttä todellakin on monenlaista testattavan älyn lisäksi. 

Terveisin kaikenlaista älykkyyttä ja lisäksi hyvyyttä arvostava, itse korkeimpaan 2% kuuluva, mutta vähän hömelöltä vaikuttava ihminen

Näin se on. Vain ne, joilla on *pelkkää* matlu-älyä, yrittävät ylikorostaa sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lääkärin, opettajan ja vastaavien korkeakoulutettujen ÄO on varmasti vähintään 115 eli he kuuluvat parhaaseen 16% väestöstä."

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa.

Ehkä ei ihan tarkalleen. Tilastokeskuksen mukaan 30-45 -vuotiaista suomalaisista 19% on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Jos oletetaan ÄO-jakauman keskiarvoksi 100 ja keskihajonnaksi 15, vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ÄO:n alaraja on n. 113. Ei tuo ihan tarkkaa ole, koska kaikki älykkäät eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa ja varmasti tutkinnon suorittaneissakin on ihmisiä, joiden ÄO on hieman tuota tuota alempi.

Käytännössä tiedetään, että lääkäriksi ei voi opiskella, jollei ole lukiosta huippuarvosanoja. Myös osaan opettajakoulutuksesta on aika kova kilpailu, joten voidaan olettaa hakijoiden olevan ikäluokkansa parhaimmistoa. Siksi

Rehellisesti sanottuna todella älykäs repii pelihousunsa joka ikisellä koulutusasteella. Jos on hoksottimiltaan nopea - mitä matlo-äly mittaa - pitäisi pystyä kiihdyttämään ja etenemään luokilla taitojensa, ei kalenterin mukaan. Jos kantti kestää hermostumatta koulutusjärjestelmän tahtia, on ehkä maksimissaan jossakin 115-tasolla. Jos pitää yhteiskunnan rakenteita järkevinä ja pyrkii aktiivisesti osallistumaan niihin myös oppivelvollisuuden jälkeen, ei VOI olla yli 130, tai omaa merkittäviä muita puutteita, jotka tekevät "opiskelusta" mielekästä. Ja tällöin se opiskelu on vain sivutoiminto, kun todellinen huomio keskittyy muihin asioihin, mitä koulussa tapahtuu

Toki erilaisia coping-mekanismejakin on, jos ympäristö on niille salliva: jotkut saattavat esimerkiksi piirtää samaan aikaan, kun kuuntelevat opetusta, joiden yhdistelmä tuottaa heille riittävän stimulaatiotason

Älykkyys ja sydämen sivistys jos kulkevat käsi kädessä niin hyvä. Pelkällä menestyksellä Mensan testeissä ei ole muuta kerrottavaa kuin testien ratkaisukyvykkyys.

Enemmän tyhmät raivostuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Tässä on oiva esimerkki siitä kuinka tietäminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa. Itsestään voi antaa äylkkään kuvan tietämällä riittävästi asioita, mutta oikea älykkyys tulee siitä, että ymmärtää asioita ja osaa soveltaa niitä poikkileikkaavasti sen sijaan, että keskittyisi yhteen sektoriin.

Tuossa lainaamassani tekstissä kirjoittaja tietää kuinka talousjärjestelmämme yksinkertaisuudessaan toimii. Kyseessä on perus kansalaistaitoon verrattavissa oleva tieto. Lisäksi hän tietää mitä priorisointi tarkoittaa. Sen sijaan hän ei kykene ymmärtämään asiaa laaja-alaisemmin, vain pelkästän perustelemaan esimerkein sen tiedon mitä meille on yhteiskuntaopin tunnilla kerrottu. Kun puhumme siitä, että rahaa saadaan kyllä lisää, tarkoitamme juurikin priorisointia. Juuri saimme lukea kuinka yksi vartin tulitaistelu Israelin yllä maksoi 15 miljardia

"ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon"

Ketjun ÄLYKKÄIN kommenti. Tosiasiassa lääkäripalvelut ovat epätoivoista damage kontrollia ja todellisuuden välttelyä: ruokateollisuus myrkyttää, lääkäri poistaa syöpäkasvaimen. Joskus lääkäri aiheuttaa jopa enemmän ongelmia, esim. steroidiehkäisy, "seksipositiivisuus" (sperma on myrkyllistä immuniteetille), raskaana olevien naisten ja lasten mutilointi, jne.

Todellisuudessa kaikki lääkäripalvelut olisi vältettävissä järkevällä käytöksellä, tunteidenhallinnalla, kohtuullisuudella ... Käytännössä henkisillä opeilla. Jo 10 käskyllä ja noviisimunkkien säännöstöllä pääsee todella pitkälle. Lisäksi intiassa on olemassa konsepti "drop of spirituality" joka tarkoittaa kutakuinkin sitä, että jokaisen kansalaisen - vaikka ei henkiselle polulle lähtisikään - tulisi omaksua pisara sitä. Tämä tarkoittaa yleensä kuolemanpelon kohtaamista ja käsittelyä, jolla pystytään välttämään merkittävästi turhia "varmuuden vuoksi" -toimenpiteitä sekä olemaan keinotekoisesti pidentämättä ihmiselämää sieltä, missä sen ei kuulu jatkua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus vie kalatkin vedestä. Näin se vain on.

Vuosikausia älykkyyttä on dissattu kaikenmaailman tunneäly plus muilla jorinoilla. Totuus on, että älykkyyttä on vain tietyntyyppinen ÄO -testeillä testattavissa oleva älykkyys. Kaikki muu lässytys kuuluu joukkoon "ettei toisille vaan tule paha mieli".

Terveisin, älykkyyttä arvostava, mutta itse vain hieman keskitasoa älykkäämpi ihminen

Höpsis. Älykkyyttä todellakin on monenlaista testattavan älyn lisäksi. 

Terveisin kaikenlaista älykkyyttä ja lisäksi hyvyyttä arvostava, itse korkeimpaan 2% kuuluva, mutta vähän hömelöltä vaikuttava ihminen

Näin se on. Vain ne, joilla on *pelkkää* matlu-älyä, yrittävät ylikorostaa sitä

Ei ole olemassa jotain pelkkää matlo-älykkyyttä.

On olemassa älykkyyttä joka saattaa kasvatuksen, luonteenpiirteiden, mielenkiinnon kohteiden, etc vuoksi suuntautua eri asioihin, mutta kaikki älykkyys on sitä laskentatehoa. Jos sitä riittää niin sitten voi olla hyvä missä tahansa asiassa johon paneutuu, jollei mitään erityishaasteita/häiriöitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Näin se on. Vain ne, joilla on *pelkkää* matlu-älyä, yrittävät ylikorostaa sitä

Ei ole olemassa jotain pelkkää matlo-älykkyyttä.

On olemassa älykkyyttä joka saattaa kasvatuksen, luonteenpiirteiden, mielenkiinnon kohteiden, etc vuoksi suuntautua eri asioihin, mutta kaikki älykkyys on sitä laskentatehoa. Jos sitä riittää niin sitten voi olla hyvä missä tahansa asiassa johon paneutuu, jollei mitään erityishaasteita/häiriöitä ole.

Taidamme olla pääpiirteissään samaa mieltä. Mutta koska älykkyys riippuu niin monesta asiasta (esim. kymmenistä geeneistä) sekä aivoissa että muussakin ruumiissa, on selvää, että laskentateho suuntautuu eri ihmisillä synnynnäisesti vähän eri tavalla, vaikka en todellakaan alkaisi erotella erilaisia älytyyppejä. Ne joidenkin näkemät erilaiset älykkyydet korreloivat niin vahvasti, että käytännössä ne kaikki ovat saman perusälykkyyden tai yleisälykkyyden ilmentymiä. Mutta pienen erot älyn painottumisessa ovat siis aivan mahdollisia, eikä isoja eroja saman ihmisen älykkyyslajeissa ole. En taida tietää yhtään sellaista ihmistä, joka olisi poikkeuksellisen etevä jossakin älykkyyden lajissa, mutta jäisi muuten keskitasolle. Ihmiset ovat suunnilleen yhtä älykkäitä lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla. Suurin ero syntyy kiinnostuksesta. Lisäksi älykkäillä ihmisillä taitaa olla tapana vähätellä omia kykyjään niillä aloilla, jotka eivät heitä kiinnosta, joten vaikkapa matematiikkaan suuntautunut älykkö saattaa hyvin sanoa, että ei ole kovin hyvä kielissä, koska hän tietää, että taidot eivät ole samalla tasolla kuin matematiikassa. Mutta jos tutkittaisiin tarkemmin, kävisi luultavasti ilmi, että se "ei kovin hyvä kielissä" on muihin ihmisiin verrattaessa kielissäkin huomattavasti keskimääräistä parempi.

Kokonaan toinen asia on sitten muisti. Vaikka muistin teho ja älykkyys varmastikin korreloivat, hajontaa on enemmän kuin eri "älytyyppien" välillä. Jos sattuu olemaan sekä älykäs että hyvämuistinen, on saanut aikamoisen kilpailuedun.

Oman lisänsä tähän kaikkeen tuovat vielä muut ihmisyksilöiden väliset erot. Toisilla aistit toimivat paremmin kuin toisilla. Eroja on myös fysiikassa ja motoriikassa. On siis täysin mahdollista olla älykäs, mutta keskimääräistä kömpelömpi tai uskomattoman etevä akrobaatti tai tanssija, vaikka äly olisi vain keskitasoa. Eikä pidä unohtaa kaikissa noissa (älykkyys, muisti, aistit, motoriikka) olevia virheitä tai puutteita. Pahasti lukihäiriöisestä tuskin tulee kielitieteilijää, vaikka hän olisi äärimmäisen älykäs. Värinäöltään keskimääräistä heikomman on luultavasti paljon vaikeampi olla menestyvä kuvataiteilija.

Toki moniin ominaisuuksiin voi vaikuttaa harjoittelemalla. Äly kehittyy paremmaksi, jos älyä käyttää ja hankkii koulutusta. Muistikin paranee, kun sitä käyttää. Eikä ihmisestä ei tule hyvää soittajaa pelkästään kuuntelemalla musiikkia jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sen itsetuntonsa rakentaa vaikka silmänvärinsä varaan ja olla ylpeä monestakin itsestään riippumattomasta asiasta. Onhan moni kovin ylpeä sukunsa rahoista, vaikkei hänellä olisi osaa, eikä arpaa ko. omaisuuden luomisessa. Mielestäni aika selvästi ilmaisin, että on aika turha ylpeillä asioista, jotka on saanut synnyinlahjana ilman omaa vaivannäköä, oli se ominaisuus tai asia mitä tahansa.

 

Jos läpäiset vaikka nyt Nasan astronauttikoulutuksen ja pääset avaruuteen tai kirurgina pelastat ihmishenkiä, niin onhan se nyt hienompi juttu, kuin se, että makaat kotisohvalla elämäntapatyöttömänä Mensan paperit kourassa . 

 

Suurin osa ihmisistä ei ole nuin suorituskeskeisiä, ja ylpeä saa olla kaikesta sellaisesta joka on hyvä. Se älykkyys luo ympärille niin paljon hyvää että kyllä siitä jo saa hieman ylpeä ollakin. Kaikki asi

Saahan sitä ylpeä olla halutessaan, enkä minä älykkyyttä mitenkään ominaisuutena paheksu, mutta aika tylsä yksinpuhelu tulee AP:lle, jos meinaa jonkun kiinnostavan keskustelun saada aikaan omasta älykkyysosamäärästään, varsinkin jos ei siitä muuta näyttöä ole kuin joku Mensan paperi.

Paljon kiinnostavampi on keskustella älykkyydestä käsitteenä. Teot ja kokemukset ovat myös kiinnostavia ja suuriin tekoihin ei aina tarvita keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. On älykkäitä sarjamurhaajiakin, joten ei se älykkyys automaattisesti levitä pelkkää hyvää ympärilleen. Älykäskin voi olla vastenmielinen piittaamaton ihminen.