Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?
08.10.2024 |
Olen älykäs, virallisilla testeillä testattu. Kelleen asiasta ei voi mainita, se herätää heti negatiivisia mielikuvia. Muutaman tuttavan suhtautuminen minuun muuttui sillä silmänräpäyksellä, kun veljeni meni möläyttämään testitulokseni lukeman.
Tälläkin palstalla saa lukea, että oikeasti älykäs ei tuo älykkyyttään ilmi, ikinä. Miksi näin?
Pitkä saa olla ylpeästi pitkä ja käyttää sitä hyväksi esim koripallossa. Luonnostaan kauniit osallistuvat missikisoihin ja tuovat asiaa näkyvästi tyrkylle. Musiikillisesti lahjakkaita kannustetaan ja kehutaan. Mutta sitä, jolla on nopeat hoksottimet, käskeään pysyä hiljaa ominaisuudestaan, ettei muille tule paha mieli.
Kommentit (473)
Missä ne 68% ihmisistä on joiden ÄO on välillä 85-115. Älykkyydestä keskusteltaessa kaikki sanovat olevansa korkean älykkyyden omaavia. Netin testeistä ei näe älykkyysosamäärää, on ne kuitenkin suuntaa-antavia. 50% ihmisistä saa testeissä tuloksen 90-110. Ja heissä on ihan lääkäreitä, opettajia jne. Kyllä 130 ÄO virallisissa testeissä on jo erittäin korkea. Ja suurnerot voivat saada vaikka 210. Ja heitä ei montaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina.
Olet väärässä. Älykkäät ovat muita ylempiarvoisia.
Jos selviävät tappelussa tai sodassa hengissä, niin kyllä.
Luonnossa kaikki asiat menee niin että voimakkain on älykkäin.
Pienellä laskentateholla voi tuhota toisen ja lopussa seisoo vain yksi kuten elokuvassa Highlander.
Suoraviivaisin tapa on ydintuho. Ydinaseet on yksi älykkyyden suurin osoitus. Vielä ei ole ollut tarpeeksi älykkyyttä käyttää niitä.
Toivotaan että joku resetoi tämän nykytilan. Maailma tarvitsee pelastuksen ja siihen on rakennettu työkalu. Tarvitaan vain älykäs henkilö pistämään se käyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina.
Luulen, että voi olla aika raskasta olla todella huippuälykäs. Mieti, että ongelmatilanteissa hahmottaisit samantien mikä olisi tehokkkain ja yleisesti toimivin ratkaisu, mutta koska muut eivät tätä heti huomaa joudut keskustelemaan eri näkökulmat (jotka olet jo mielessäsi käynyt läpi) uudelleen ja uudelleen, kunnes lopulta päädytte ratkaisuun jonka ehdotit tunti aiemmin. Ei kyse ole huonommuudesta tai paremmuudesta, vaan prosessointinopeudesta. Älykästä on kyetä tähän diskuteeraamiseen kaikkien kanssa.
Näillä mennään. Raskasta on elämä. Varmaankin palaan yrittäjäksi ja erakoidun entistä enemmän, en vain jaksa tätä enää pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, miksi älykkyydestä ei voida keskustella ilman isoja tunteita (varsinkaan isossa kuvassa).
Miksi joitakin ottaa päähän se, että useissa maissa keskiverron äo on noin 70, mikä täällä taas vastaa jälkeenjäänyttä. Ei sellaisista paikoista voi ottaa vastaan esimerkiksi ihmisiä, koska heillä ei ole edellytyksiä selvitä yhteiskunnassa, jossa oletetaan keskiverron olevan siinä 100 kieppeillä.
Ensin pitäisi saada testit vertailukelpoisiksi ja elinolot kelvollisiksi. Lukutaidottoman on paljon vaikeampi pärjätä älykkyystestissä kuin lukutaitoisen. Jos testissä on sanallisia osioita, käytetty sanasto saattaa suosia kaupungissa asuvaa länsimaalaista. Ehkä kulttuurissa on piirteitä, jotka saavat näkemään erot ja yhtäläisyydet eri tavalla. Tiedetään myös, että huono ravinto laskee älykkyyttä.
No ei pidä. Se lukutaidoton ei pärjää meidän yhteiskunnassa, oli syy mikä hyvänsä. Ja jos ei ole edellytyksiä oppia sitä sanavarastoa, joka täällä elämiseen tarvitaan, on parempi elää siellä, missä pystyy kommunikoimaan yhteiskunnassa edellytettävällä tavalla.
Älykkyys ja jossain tietyssä yhteiskunnassa pärjääminen ovat eri asioita. Karkeasti ottaen älykkyys on kertoo aivojen prosessointitehosta, eikä sitä mitata pärjäämisellä jossain tietyssä yhteiskunnassa. Jos älykkyystesti on sellainen, että siinä pärjääminen edellyttää jonkin vieraan kulttuurin tuntemusta, se ei mittaa vain älykkyyttä, vaan myös kulttuurin tuntemista. Tuollainen testi on huono älykkyystesti, koska se mittaa jotain muuta kuin sitä asiaa, jota halutaan mitata eli älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Keskihajonta olisi fiksua näissä mainita..."
Testaaja ei maininnut testistön keskihajontaa, joten en minäkään voi tietää. Oli kuitenkin 60-luvulla validina pidetty ja yleisesti käytetty ammattilaistesti, ei ajanvietetesti. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että Mensan testistöllä saadaan korkeampia pistemääriä. Ehkäpä siinä on implisiittisesti vastaus kysymykseesi. Kynis.mi
Ainakin 1980-luvulla Mensan hupitesteissä (niissä kotitesteissä) käytettiin keskihajontaa 24. Nykyään kai keskihajonta ÄO-testeissä on 15 ja ainakin Mensan sivuilla mainitaan keskihajonnaksi juuri tuo 15. Eli 1980-luvun testeissä Mensan sisäänpääsyraja (paras 2%) olisi ollut 149. Nykytesteissä vastaava ÄO olisi 130 tai 131.
Tämä on ollut kiinnostava tieto. Sain nuorempana älykkyystesteistä suunnilleen 145-165 (tuo ylempi on posketon, kertonee enemmän testistä kuin minusta). Jossain vaiheessa aloinkin saada 120-135 suunnilleen. Ajattelin, että en varmaan ole sitten ihan niin fiksu kuin luulin, ja voihan se ollakin niin. Kyse voi näköjään olla myös keskihajonnan vakioinnista.
Minusta iso hajonta testituloksissa ei sinänsä merkitse paljoakaan. Testi on aina suuntaa antava, ja useista mittauksista muodostuu vähitellen yleiskäsitys. Toki on niin, että hyvin korkeaan tulokseen on täytynyt osata aika paljon. Matalamman tuloksen voi saada monestakin syystä, joista osa ei liity mitenkään älykkyyteen. Esimerkiksi kuviotestejä on vaikeampi tehdä, jos ei ole silmälaseja, jos siis sellaiset tarvitsisi, ja mitä tahansa testiä on vaikea tehdä hälyisässä ympäristössä tai väsyneenä tai nälkäisenä.
Vaihtelua toki on. Omat satunnaiset ja aika epämääräiset testitulokseni (armeijan testi, Mensan kotitesti ja pari muuta suhteellisen luotettavaa itsenäisesti tehtävää testiä) ovat aina antaneet melko tarkasti saman tuloksen, jos olen tehnyt testit melko hyvissä oloissa eli levänneenä rauhallisessa ympäristössä. Armeijan testin tulos on tietysti aika karkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä ne 68% ihmisistä on joiden ÄO on välillä 85-115. Älykkyydestä keskusteltaessa kaikki sanovat olevansa korkean älykkyyden omaavia. Netin testeistä ei näe älykkyysosamäärää, on ne kuitenkin suuntaa-antavia. 50% ihmisistä saa testeissä tuloksen 90-110. Ja heissä on ihan lääkäreitä, opettajia jne. Kyllä 130 ÄO virallisissa testeissä on jo erittäin korkea. Ja suurnerot voivat saada vaikka 210. Ja heitä ei montaa ole.
Tietysti. Jos aloitat keskustelun vaikkapa siitä millaisia kokemuksia ja ajatuksia ihmisillä on kuusivarpaisuudesta niin todennäköisesti siihen ketjuun vastaa enemmän kuusivarpaisia ihmisiä kuin mitä keskimäärin populaatiossa esiintyy.
Vierailija kirjoitti:
Missä ne 68% ihmisistä on joiden ÄO on välillä 85-115. Älykkyydestä keskusteltaessa kaikki sanovat olevansa korkean älykkyyden omaavia. Netin testeistä ei näe älykkyysosamäärää, on ne kuitenkin suuntaa-antavia. 50% ihmisistä saa testeissä tuloksen 90-110. Ja heissä on ihan lääkäreitä, opettajia jne. Kyllä 130 ÄO virallisissa testeissä on jo erittäin korkea. Ja suurnerot voivat saada vaikka 210. Ja heitä ei montaa ole.
Lääkärin, opettajan ja vastaavien korkeakoulutettujen ÄO on varmasti vähintään 115 eli he kuuluvat parhaaseen 16% väestöstä. Jos ÄO on välillä 85-115, on todennäköisemmin ammatissa, joka ei vaadi korkeakoulututkintoa, vaikka tietysti muillakin aloilla on huippuälykkäitä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo onkin jännittävä ilmiö. Joillekin palkka ja raha tuntuu olevan ainoa merkittävä asia.
Jos tulee köyhistä oloista niin työttömyys ja matalat palkat on ihan painajaista. Köyhyyteen liittyy aina kaikki hirviömäiset sivuilmiöt kuten rikollisuus, likaisuus, moraalin rappeutuminen, leikkaus sivistyksestä, pula hyvästä ravinnosta ja vaatteista.
Kyllä se raha tekee sen onnen. Sitä ei työttömänä tai kaikissa töissä saavuta. Sitten eletään painajaismaisessa pulassa kaikesta. Se on hirvein kohtalo mitä ihminen voi kohdalleen saada. Nykyisessä Suomessa se on valitettavasti tosi monen kohtalo ja sieltä ei nousta paiskimalla töitä niskat limassa. Ostovoima on niin huono.
Ei se sinällään ole mikään jännittävä ilmiö vaan ikävä tosiasia monen ihmisen ja lapsenkin arjessa Suomessa 2o24!
Tänäänkin moni lapsi joutui kestämään märissä kengissä koko päivän. Eikä ne kengät kuiva huomiseen mennessä. Aikuisilla sama juttu.
Muovipussit vain eristeeksi että sukat pysyy kuivana.
Uskon että älykkyys periytyy. Ympäristökin voi vaikuttaa hieman. Huippuälykkyys varmasti jollain lailla periytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä korkealla älykkyydellä ole mitään virkaa jos ei osaa tehdä mitään. Keskiverto ÄO on 100, suurin osa ihmisistä sitä luokkaa. Kaikkia tarvitaan. Jos kaikki olisivat erittäin älykkäitä tai suurneroja niin kyllä jäisi monet hommat tekemättä, ruoat laittamatta, arkiset askareet tekemättä. Melko moni erittäin älykäs on liian kimurantti tavallisissa hommissa. Mieluummin istuskelevat ja miettivät.
Tää on tosi. Monet tavalliset menee töihin ja siivoaa oksennuksia ja paskaa halvalla. Älykäs pohtii ja kaivelee korvaansa työttömänä ja toisella sormella persereikäänsä pohtien, että mikä kuuraketti tänä vuonna lähetettäisiin kuuhun, koska laskennallisesti matalapalkka-alan töitä ei kannata ottaa vastaan työttömänä vaan ottaa vastaan ansiosidonnaista, joka on lähes sama mitä siivoustyöstä saa tai enemmänkin. Älykkydestä ei oikein ole hyötyä yhteiskunnalle.
"Lääkärin, opettajan ja vastaavien korkeakoulutettujen ÄO on varmasti vähintään 115 eli he kuuluvat parhaaseen 16% väestöstä."
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kituuva
Ehdottomasti jokaista kiinnostaa tämä aihe.
Vanhempiani kiinnosti kauan sitten, mutta he eivät tienneet näistä asioista, eivätkä osanneet auttaa.
Minua kiinnosti jokainen kiduttava lapsuuden vuosi.
Ja jokainen tuskallinen aikuisuuden hetki eri firmoissa.
Tärkeä teema, kiitos aiheen perustajalle.
Kituuva
> No mainitakseni yhden esimerkin: "demokratia" on psykologinen ansa, jolla massat saadaan luulemaan, että pystyvät vaikuttamaan, mutta silti oikeasti vain raha edelleen ratkaisee ja pyörittää maailmaa. Ja vaikka demokratia ei olisikaan sumutusta, keskimääräinen ihminen on liian tyhmä ja/tai epäpätevä päättääkseen yhteiskunnallisista asioista.
Juuri näin. Suuri aivopesty HYVÄNTAHTOINEN enemmistö (demokratia) ei käsitä että äänestää oman etunsa vastaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.
Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?
Onko tämä sitä älykkyyttä?
On älykkyyttä ymmärtää, että rajallisilla resursseilla ei voida hoitaa kaikkia, vaan pitää etsiä optimi, jossa mahdollisimman moni voi mahdollisimman hyvin, eikä kukaan voi erityisen huonosti.
Ja inhimillisyydellä, humanismilla ja kunnialla voi heittää vesilintua? Älykäs myös ymmärtää että saattaa itsekin päätyä optimoinnin kohteeksi.
Tietysti. Kun olen itse 90-vuotias vanhus ja lääkärit joutuvat päättämään, hoidetaanko vaikkapa
Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on geneettistä samoin kuin mainitsemasi kauneus. Ei siinä nyt ole paljon ylpeilyn aihetta itsessään, kun ei ole mitenkään omaa ansiota.
Itsekin olen pärjännyt hyvin testeissä, mutta ei ole mitään tarvetta keskustella asiasta muiden kanssa. Hyödynnän lahjojani työssä ja harrastuksissa. Puoliso ja pari kaveria tietää, eikä se mitään muuta. Apua ehkä kysytään tietyissä asioissa enemmän.
Missikisat on ihan turha juttu ja niin on älykkyydestään jauhaminen. Miten se muuttaa sinua ihmisenä? Olet ihan yhtä m*lkk* tai mukava siitä luvustasi huolimatta.
Mutta onhan moni ylpeä pituudestaan, kauneudestaan tai lahjakkuudestaan urheilijana. Onko se mielestäsi yhtä väärin, vai paheksutko sittenkin vain älykkyyttä osana ihmisen identiteettiä ja itsetuntoa?
Voihan sen itsetuntonsa rakentaa vaikka silmänvärinsä varaan ja olla ylpeä monestakin itsestään riippumattomasta asiasta. Onhan moni kovin ylpeä sukunsa rahoista, vaikkei hänellä olisi osaa, eikä arpaa ko. omaisuuden luomisessa. Mielestäni aika selvästi ilmaisin, että on aika turha ylpeillä asioista, jotka on saanut synnyinlahjana ilman omaa vaivannäköä, oli se ominaisuus tai asia mitä tahansa.
Jos läpäiset vaikka nyt Nasan astronauttikoulutuksen ja pääset avaruuteen tai kirurgina pelastat ihmishenkiä, niin onhan se nyt hienompi juttu, kuin se, että makaat kotisohvalla elämäntapatyöttömänä Mensan paperit kourassa.
Perusystävällisellä käytöksellä saa ihmeitä aikaan. Oli huippuälykäs tai ei.
Ihmisillä on todella lapsekkaira stereotypioita älykkäistä ihmisistä. He ajattelevat että älykäs on vanhempi, silmälasipäinen, harmaa, tylsä, mies, pitkä, hoikka, ankea, vakava, konservatiivinen, hitaasti puhuva, samaa mieltä kuin itsekin, rikas, siisti, raitis.
Jos olet nuorempi, nainen, muodokas, tykkäät kauneudesta, olet iloinen, puhelias, rempseä, värikäs, blondi jne. Niin silloin olet ehdottomasti kehitysvammaisen tasolla ja sinulle pitää alentuvasti lässyyttää ja selittää asiat kuin lapselle. Eikä mitään tehtävää voi sinulle antaa, koska olet lapsi ja vammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Keskihajonta olisi fiksua näissä mainita..."
Testaaja ei maininnut testistön keskihajontaa, joten en minäkään voi tietää. Oli kuitenkin 60-luvulla validina pidetty ja yleisesti käytetty ammattilaistesti, ei ajanvietetesti. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että Mensan testistöllä saadaan korkeampia pistemääriä. Ehkäpä siinä on implisiittisesti vastaus kysymykseesi. Kynis.mi
Ainakin 1980-luvulla Mensan hupitesteissä (niissä kotitesteissä) käytettiin keskihajontaa 24. Nykyään kai keskihajonta ÄO-testeissä on 15 ja ainakin Mensan sivuilla mainitaan keskihajonnaksi juuri tuo 15. Eli 1980-luvun testeissä Mensan sisäänpääsyraja (paras 2%) olisi ollut 149. Nykytesteissä vastaava ÄO olisi 130 tai 131.
Tämä on ollut kiinnostava tieto. Sain nuorempana älykkyystesteistä suunnilleen 145-165 (tuo ylempi on posketon, kertonee enemmän testistä kuin minusta). Jossain vaiheessa aloinkin saada 120-135 suunnilleen. Ajattelin, että en varmaan ole sitten ihan niin fiksu kuin luulin, ja voihan se ollakin niin. Kyse voi näköjään olla myös keskihajonnan vakioinnista.
Minusta iso hajonta testituloksissa ei sinänsä merkitse paljoakaan. Testi on aina suuntaa antava, ja useista mittauksista muodostuu vähitellen yleiskäsitys. Toki on niin, että hyvin korkeaan tulokseen on täytynyt osata aika paljon. Matalamman tuloksen voi saada monestakin syystä, joista osa ei liity mitenkään älykkyyteen. Esimerkiksi kuviotestejä on vaikeampi tehdä, jos ei ole silmälaseja, jos siis sellaiset tarvitsisi, ja mitä tahansa testiä on vaikea tehdä hälyisässä ympäristössä tai väsyneenä tai nälkäisenä.
Kertoo ainakin että matemaattinen älykkyytesi loistaa poissaolollaan etkä tajunnut mitään viestistä johon vastasit :D
No siis kyllähän me älykkäät oikeasti suhtaudutaan monesti vähän alentuvasti muihin ihmisiin, ja toki lähtökohtaisesti oletetaan olevamme toista älykkäämpi, koska yleensä ollaan. Ja nämä asiat osa meistä on parempia piilottamaan, kuin toiset. Omasta älykkyydestä kertominen ei asiaa auta.
Hirveästi hoksottimia ei luulisikaan tarvitsevan sen ymmärtämiseen, että jos kokee omaavansa "oikeasti" ja todistetusti muita ihmisiä enemmän yhteiskunnassamme about eniten (yli)arvostettua ja siten kadehtittua ominaisuutta, niin ei siitä nyt välttämättä kannata huudella, jos haluaa olla muiden silmissä mukava tyyppi.
Ei tietysti tiedäkään. Mutta keskimäärin 1-vuotiaalle on paljon enemmän elinvuosia jäljellä ja hän tuottaa todennäköisesti jäljellä olevan elämänsä aikana paljon enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin 90-vuotias. Eli jos on pakko valita vain toinen, jokainen järkevä pelastaa 1-vuotiaan lapsen, eikä 90-vuotiasta vanhusta.