Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

On älykkyyttä ymmärtää, että rajallisilla resursseilla ei voida hoitaa kaikkia, vaan pitää etsiä optimi, jossa mahdollisimman moni voi mahdollisimman hyvin, eikä kukaan voi erityisen huonosti.

Ja inhimillisyydellä, humanismilla ja kunnialla voi heittää vesilintua? Älykäs myös ymmärtää että saattaa itsekin päätyä optimoinnin kohteeksi.

Älykäs tutustuu kuoleman konseptiin ja selvittää sen itselleen siinä mittakaavassa, ettei pelkää sitä. Kuolemanpelko on äärimmäisen tuhoisa ja yhteiskuntaa sekä yksilöitä rajoittava mielen häiriö

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on geneettistä samoin kuin mainitsemasi kauneus. Ei siinä nyt ole paljon ylpeilyn aihetta itsessään, kun ei ole mitenkään omaa ansiota.

Itsekin olen pärjännyt hyvin testeissä, mutta ei ole mitään tarvetta keskustella asiasta muiden kanssa. Hyödynnän lahjojani työssä ja harrastuksissa. Puoliso ja pari kaveria tietää, eikä se mitään muuta. Apua ehkä kysytään tietyissä asioissa enemmän.

Missikisat on ihan turha juttu ja niin on älykkyydestään jauhaminen. Miten se muuttaa sinua ihmisenä? Olet ihan yhtä m*lkk* tai mukava siitä luvustasi huolimatta. 

Kognitiota ja älykkyyttä voi harjoittaa, ja mitä nuorempana tämä harjoitus tapahtuu, sitä merkittävämmin se tietysti kumuloituu aikuisuuteen. Uskon myös, että kauneuteen voi vaikuttaa itse esim. ruokavaliolla ja ympäristöaltistuksella. Genetiikka ei ole sen sattumanvaraisempaa kuin ulosteenkaan koostumus, vaan suora seuraus siitä, mitä kuluttaa ja mille altistuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska älykkyys on arvolatautunut ominaisuus. Kukaan ei taida etsiä itselleen tyhmää kumppania, sen sijaan joku voi viehättyä lyhyestä kumppanista. Itse kyllä luokittelen kauneuden ihan samaan kuin älykkyyden. Minusta hyvä testi on se, miten voi kuvailla lastaan puolitutuille. "Lapseni lahjakas viulunsoittaja/Lapseni on älykäs/Lapseni on kaunis/Lapseni on pitkä".

Itse asiassa suurin osa miehistä etsii itseään tyhmenpää kumppania. Älykkäimmät naiset jäävät tilastojen valossa yksin. Enkä kyllä ihmettele ollenkaan, miksi. Pitää olla aika tyhmä, että alkaa eksklusiiviseksi h uoraksi

T nainen

Onneksi en kuulu tuohon suurimpaan osaan. Minä halusin nuorempana älykkään, fiksun, sivistyneen ja mielellään kivannäköisen vaimon ja onneksi sellaisen löysinkin. Mahdollisia ehdokkaita (=minun näkökulmastani kiinnostavia tyttöjä) oli useampia, mutta vain osa oli ns. vapaita ja osa ei ollut vastavuoroisesti minusta kiinnostuneita. Neljästä kiinnostavimmasta kaikki olivat hyvinkin älykkäitä, sillä 30 vuotta myöhemmin heistä kolme on luonnontieteistä väitelleitä tohtoreita ja se yksi maisteriksi jäänytkin on omalla alallaan erittäin menestynyt. Yksi noista neljästä on vaimoni. Hirvittää ajatuskin vaimosta, joka olisi selvästi itseäni tyhmempi.

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Olet väärässä. Älykkäät ovat muita ylempiarvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensa on täällä muutaman kerran mainittu. Korjatakseni siihen liittyvän myytin mainitsen, että hyväksymisrajana on älykkyystestin tulos, jonka saavuttaa vain paras 2% paikallisesta väestöstä. Se ei siis ole mikään sellainen eliittikerho, jollainen jotkut kuvittelevat sen olevan, ja vain aivan mitätön osa niistä, joiden älykkyys riittäisi Mensan jäsenyyteen, ovat kiinnostuneita sen jäsenyydestä. Suomessa on noin 5 miljoonaa ihmistä. Heistä noin sadalla tuhannella on Mensan jäsenyyteen oikeuttava älykkyys. Mensan jäseniä kuitenkin on suomessa vain reilut 3000, eli vain noin 3% jäsenyyteen oikeutetuista.

Jokainen meistä tuntee kymmeniä tai satoja ihmisiä. Jokaisesta viidestäkymmenestä tuntemastasi ihmisestä yksi on niin älykäs, että voisi halutessaan olla mensan jäsen. Ei se sen kummempaa ole.

Minun tuntemistani ihmisistä luultavasti paljon suurempi osa voisi hal

Tohtorius ei vaadi erityistä älykkyyttä. Päin vastoin, väittäisin että akatemiaan hurahtaminen on merkki äärimmäisen keskinkertaisesta älykkyydestä

Vierailija kirjoitti:

"Keskihajonta olisi fiksua näissä mainita..."

Testaaja ei maininnut testistön keskihajontaa, joten en minäkään voi tietää. Oli kuitenkin 60-luvulla validina pidetty ja yleisesti käytetty ammattilaistesti, ei ajanvietetesti. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että Mensan testistöllä saadaan korkeampia pistemääriä. Ehkäpä siinä on implisiittisesti vastaus kysymykseesi.  Kynis.mi

Ainakin 1980-luvulla Mensan hupitesteissä (niissä kotitesteissä) käytettiin keskihajontaa 24. Nykyään kai keskihajonta ÄO-testeissä on 15 ja ainakin Mensan sivuilla mainitaan keskihajonnaksi juuri tuo 15. Eli 1980-luvun testeissä Mensan sisäänpääsyraja (paras 2%) olisi ollut 149. Nykytesteissä vastaava ÄO olisi 130 tai 131.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Olet väärässä. Älykkäät ovat muita ylempiarvoisia.

Tavallaan se on totta, että kognition kehittyminen on merkki pidemmälle viedystä evoluutiosta. Mutta jos puhutaan matlo-älykkyydestä, puhutaan vain vasemmasta aivopuoliskosta. Yksinään sen masturbointi ei tee kenestäkään kovin kummallista ihmistä. Itse asiassa rationaalisuuden sanotaan olevan 8:sta kognition kehitysasteesta vasta kolmas - liskoaivojen ja nisäkäsaivojen jälkeen kehittyvä. Ja sitäkin nähdään käytettävän pääasiassa noiden aiempien kehittyneiden aivoalueiden keppihevosena eli orjana, eli se ei ole edes "älykön" toiminnan perusta, vaan sen huippu. Puhumattakaan siitä, että siellä on vielä ne 5 täysin aktivoitumatonta aivoaluetta :D

Eihän korkeaa älykkyyttä pysty salaamaan. Se mainostaminen on melko turhaa. Voi ÄO:n sanoa, eihän sen luulisi ketään ärsyttävän. Jos on korkea älykkyys ja tuo sen keskuatelussa esille niin että toiselle tulee tunne, että häntä pidetään tyhmänä, niin eihän sellaisesta kukaan tykkää. Sen vaistoaa nopeasti. Minua ei haittaa keskustella toisen vaikka hänen ÄO olisi 190, päinvastoin ihailen häntä. Mikäli hän on alentuva tai pitää minua tyhmänä niin en enää tykkää hänestä. Oma ÄO: ni on 120. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, miksi älykkyydestä ei voida keskustella ilman isoja tunteita (varsinkaan isossa kuvassa).

Miksi joitakin ottaa päähän se, että useissa maissa keskiverron äo on noin 70, mikä täällä taas vastaa jälkeenjäänyttä. Ei sellaisista paikoista voi ottaa vastaan esimerkiksi ihmisiä, koska heillä ei ole edellytyksiä selvitä yhteiskunnassa, jossa oletetaan keskiverron olevan siinä 100 kieppeillä. 

Ensin pitäisi saada testit vertailukelpoisiksi ja elinolot kelvollisiksi. Lukutaidottoman on paljon vaikeampi pärjätä älykkyystestissä kuin lukutaitoisen. Jos testissä on sanallisia osioita, käytetty sanasto saattaa suosia kaupungissa asuvaa länsimaalaista. Ehkä kulttuurissa on piirteitä, jotka saavat näkemään erot ja yhtäläisyydet eri tavalla. Tiedetään myös, että huono ravinto laskee älykkyyttä.

Ajatellaan vaikkapa tehtävää, jossa pitää v

No ei pidä. Se lukutaidoton ei pärjää meidän yhteiskunnassa, oli syy mikä hyvänsä. Ja jos ei ole edellytyksiä oppia sitä sanavarastoa, joka täällä elämiseen tarvitaan, on parempi elää siellä, missä pystyy kommunikoimaan yhteiskunnassa edellytettävällä tavalla. 

Koska älykkyyttä ei oikein pystytä luotettavasti mittaamaan ja siihen uskovat tuntuvat lähinnä pinnallisilta pyrkyreiltä. Kaukana mistään älyllisestä...

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on geneettistä samoin kuin mainitsemasi kauneus. Ei siinä nyt ole paljon ylpeilyn aihetta itsessään, kun ei ole mitenkään omaa ansiota.

Itsekin olen pärjännyt hyvin testeissä, mutta ei ole mitään tarvetta keskustella asiasta muiden kanssa. Hyödynnän lahjojani työssä ja harrastuksissa. Puoliso ja pari kaveria tietää, eikä se mitään muuta. Apua ehkä kysytään tietyissä asioissa enemmän.

Missikisat on ihan turha juttu ja niin on älykkyydestään jauhaminen. Miten se muuttaa sinua ihmisenä? Olet ihan yhtä m*lkk* tai mukava siitä luvustasi huolimatta. 

Mutta onhan moni ylpeä pituudestaan, kauneudestaan tai lahjakkuudestaan urheilijana. Onko se mielestäsi yhtä väärin, vai paheksutko sittenkin vain älykkyyttä osana ihmisen identiteettiä ja itsetuntoa?

Ehdotan keskusteluun uutta näkökulmaa: Ylimielisyys. Sen vastakohta, mikä se nyt onkaan, ei herätä mitään aggressioita. Kun tämän purkaa auki, se saattaa avata myös mitatun älykkyyden saloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylivoimainen enemmistö ihmisistä luulee, että evoluutio on vain eliöiden geneettistä sukulaisuutta, vaikka koulussakin yritetään opettaa evoluution MEKANISMIA. Sitä on kuitenkin useimmille täysi mahdottomuus ymmärtää. Ymmärtäminen vaatii syvällistä matemaattista oivaltamista, ei suinkaan laskennallista taitoa. Sitä ei ole edes useimmilla lääkäreillä, vaikka ymmärtävätkin hiljaisen kehityksen. Jopa tutkimuksia julkaisevien enemmistö ei ole mekanismia oivaltanut.  

En ole tavannut ensimmäistäkään humanistia - luultavasti heitäkin joku on - joka tajuaisi evoluution mekanismin. Jos useat tajuaisivat, älykkyyskeskustelu käytäisiin aivan eri pohjalta. Älykkyys tulisi ymmärtää biologisena ominaisuutena, yhtenä lukuisista muista.  Kynis.mi

 

Eikä mekanismia edes yritetä selittää seikkaperäisesti, evolutionistit ei koskaan pysty antamaan kunnon selitystä, että miten silmä voi kehittyä vähitellen mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta, kun ei keskeneräisestä silmästä ole mitään hyötyä henkiinjäämisessä tai kilpailussa parittelussa. Sama minkä tahansa elimen kanssa. 

Ei vai? Et taida olla silmälasien käyttäjä. Jos olet, kokeilepa olla vähän aikaa ilman laseja. Pärjäätkö paremmin ilman laseja vai side silmillä? Onko siitä huonostakin näkökyvystä ehkä jotain apua vaikkapa vaarojen välttelyssä tai oven löytämisessä tai vaikka syödessä? Olisiko apua näkökyvystä, joka auttaa näkemään vaikkapa suoraksi ojennetun käden kämmenen kokoisen alueen melko terävästi verrattuna siihen, että ei näe mitään?

Kun puhutaan evoluution aikaskaaloista, heikkokin näkökyky (vaikkapa kyky aistia, ollaanko pimeässä vai valossa) antaa valintaedun. Vuosimiljoonien aikana uudet mutaatiot tuovat parannuksia ja huononnuksia näkökykyyn ja keskimäärin ne hieman paremmin näkevät pärjäävät paremmin ja lopulta tuloksena on vaikkapa sellainen silmä kuin nykyihmisillä keskimäärin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Keskihajonta olisi fiksua näissä mainita..."

Testaaja ei maininnut testistön keskihajontaa, joten en minäkään voi tietää. Oli kuitenkin 60-luvulla validina pidetty ja yleisesti käytetty ammattilaistesti, ei ajanvietetesti. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että Mensan testistöllä saadaan korkeampia pistemääriä. Ehkäpä siinä on implisiittisesti vastaus kysymykseesi.  Kynis.mi

Ainakin 1980-luvulla Mensan hupitesteissä (niissä kotitesteissä) käytettiin keskihajontaa 24. Nykyään kai keskihajonta ÄO-testeissä on 15 ja ainakin Mensan sivuilla mainitaan keskihajonnaksi juuri tuo 15. Eli 1980-luvun testeissä Mensan sisäänpääsyraja (paras 2%) olisi ollut 149. Nykytesteissä vastaava ÄO olisi 130 tai 131.

Tämä on ollut kiinnostava tieto. Sain nuorempana älykkyystesteistä suunnilleen 145-165 (tuo ylempi on posketon, kertonee enemmän testistä kuin minusta). Jossain vaiheessa aloinkin saada 120-135 suunnilleen. Ajattelin, että en varmaan ole sitten ihan niin fiksu kuin luulin, ja voihan se ollakin niin.  Kyse voi näköjään olla myös keskihajonnan vakioinnista.

Minusta iso hajonta testituloksissa ei sinänsä merkitse paljoakaan. Testi on aina suuntaa antava, ja useista mittauksista muodostuu vähitellen yleiskäsitys. Toki on niin, että hyvin korkeaan tulokseen on täytynyt osata aika paljon. Matalamman tuloksen voi saada monestakin syystä, joista osa ei liity mitenkään älykkyyteen. Esimerkiksi kuviotestejä on vaikeampi tehdä, jos ei ole silmälaseja, jos siis sellaiset tarvitsisi, ja mitä tahansa testiä on vaikea tehdä hälyisässä ympäristössä tai väsyneenä tai nälkäisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei aiheuta vihaa. Vain normaalia suomalaista kateutta.

Eikä tarvitse salata. Eikä aloittaa tällaisia typeriä ketjuja.

Tarvitsee, jos esim töissä osoitat että hoidat vähän kaikki hommat 150% teholla muihin verrattuna, niin se on usein huono juttu. Saat lisää vastuuta ja työtaakkaa ilman hyötyä. Plus hikipingon maineen.

Ehkä olet väärällä alalla, jos olet niin paljon muita parempi. Kannattaisi hakeutua johonkin mikä vastaa omaa tasoa ja olisi paremmin palkattua.

Miksi hänen niin pitäisi tehdä? Minä ainakin pidän sekä työstäni että palkastani, ja minusta on mukavaa että saan tehdä töitä tahtiin joka tuntuu itselleni rennolta. Voisin pingottaa ja tehdä enemmän,

Siksi, että saisi parempaa liksaa ja kapasiteettinsa käyttöön. Ei se pakko tietenkään ole jos ei kiinnosta.

Tuo onkin jännittävä ilmiö. Joillekin palkka ja raha tuntuu olevan ainoa merkittävä asia. Muistan nuoruudesta yksissä bileissä tapaamani ihmisen, joka kuultuaan opiskelualani sanoi: "Miksi joku haluaa tehdä työtä, josta ei saa isoa palkkaa?". Jäin sanattomaksi, mutta olisi ehkä pitänyt osata sanoa, että haluan ymmärtää, miten maailma toimii, enkä vain ansaita rahaa. Tai ehkä olisi pitänyt sanoa, että haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä muillekin kuin itselleni. Tai jotain. Ilmeisesti on ihan oikeasti ihmisiä, joille vain rahalla on merkitystä. Toki minäkin haluan palkkaa työstäni, mutta en ole valmis luopumaan hyvästä ja kiinnostavasta työstä vain siksi, että jossain toisessa paikassa saisin isomman palkan. 

Eihän sillä korkealla älykkyydellä ole mitään virkaa jos ei osaa tehdä mitään. Keskiverto ÄO on 100, suurin osa ihmisistä sitä luokkaa. Kaikkia tarvitaan. Jos kaikki olisivat erittäin älykkäitä tai suurneroja niin kyllä jäisi monet hommat tekemättä, ruoat laittamatta, arkiset askareet tekemättä. Melko moni erittäin älykäs on liian kimurantti tavallisissa hommissa. Mieluummin istuskelevat ja miettivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

On älykkyyttä ymmärtää, että rajallisilla resursseilla ei voida hoitaa kaikkia, vaan pitää etsiä optimi, jossa mahdollisimman moni voi mahdollisimman hyvin, eikä kukaan voi erityisen huonosti.

Ja inhimillisyydellä, humanismilla ja kunnialla voi heittää vesilintua? Älykäs myös ymmärtää että saattaa itsekin päätyä optimoinnin kohteeksi.

Tietysti. Kun olen itse 90-vuotias vanhus ja lääkärit joutuvat päättämään, hoidetaanko vaikkapa jokin minun kalliisti hoidettava sairauteni vai käytetäänkö rahat lasten ja nuorten terveyden hoitamiseen, toivon lääkäreiden olevan fiksuja ja valitsevan lapset ja nuoret, vaikka tietysti itsekkäästi haluaisin, että he hoitavat minut.

Enkä oikein tiedä, miten inhimillisyys, humanismi ja kunnia liittyvät asiaan. Jos resursseja ei ole kaikkien hoitamiseen parhaalla olemassa olevalla tavalla, pitää tehdä kompromisseja ja päättää, miten rajalliset resurssit käytetään. Mitä inhimillistä, humaania ja kunniallista on siinä, että rajalliset resurssit käytetään tavalla, joka ei lisää hyvinvointia mahdollisimman paljon? Jo nyt on pakko valita, miten ja keitä hoidetaan, koska rahaa, välineitä ja lääkkeitä ei ole kaikkien hoitamiseen parhaalla tiedossa olevalla tavalla. On nimenomaan inhimillistä, humanistista ja kunniallista päättää, miten rajalliset resurssit jaetaan optimaalisesti sen sijaan, että päätetään hoitaa vaikkapa se, joka on valmis maksamaan hoidostaan eniten, kuten vaikkapa joku öykkärimäinen omasta mielestään tärkeä miljonääri.

Onneksi on vaan aivan tavis älykkysen osalta niin kenekään ei tarvitse kadehtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Olet väärässä. Älykkäät ovat muita ylempiarvoisia.

Jos selviävät tappelussa tai sodassa hengissä, niin kyllä.

Luonnossa kaikki asiat menee niin että voimakkain on älykkäin.

Vierailija kirjoitti:

No jos sen älyn tuo esille "mä olen älykkäämpi kuin te muut ettekä te tiedä mistään mitään" -tavalla niin tämä asenne ärsyttää. Näytä se älysi toiminnalla ja teoilla, älä julistamalla. Ne koripallon pelaajat pelaavat sitä koripalloa. Kauneuskilpailuihin osallistutaan jotta saataisiin mallin töitä. Mutta jos älykkyyttä pitää julistaa kuin uskontoa, se ärsyttää. Tee vaikka joku keksintö tms. niin takuulla ei ärsytä. 

Liikun älykkäissä piireissä (fysiikan ja kemian alan ihmisiä enimmäkseen), en ole koskaan nähnyt että älykäs olisi nuin livenä toiminut. Päin vastoin, yllättävänkin kärsivällisesti jaksavat ystävällisesti opastaa alasta vähemmän tietäviä. Ystäväpiirissä on älykkäitä muiltakin aloilta. 

Yleensä nuo oman älykkyytensä julistajat ovat hieman hitaampia mutta kuvittelevat itsestään paljon, tai sitten jotain muuta taustalla joka selittää outoa käytöstä. Foorumiketjut sitten tietysti eri asia, tänne ei päde samat sosiaaliset säännöt.