Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?
08.10.2024 |
Olen älykäs, virallisilla testeillä testattu. Kelleen asiasta ei voi mainita, se herätää heti negatiivisia mielikuvia. Muutaman tuttavan suhtautuminen minuun muuttui sillä silmänräpäyksellä, kun veljeni meni möläyttämään testitulokseni lukeman.
Tälläkin palstalla saa lukea, että oikeasti älykäs ei tuo älykkyyttään ilmi, ikinä. Miksi näin?
Pitkä saa olla ylpeästi pitkä ja käyttää sitä hyväksi esim koripallossa. Luonnostaan kauniit osallistuvat missikisoihin ja tuovat asiaa näkyvästi tyrkylle. Musiikillisesti lahjakkaita kannustetaan ja kehutaan. Mutta sitä, jolla on nopeat hoksottimet, käskeään pysyä hiljaa ominaisuudestaan, ettei muille tule paha mieli.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
No ei aiheuta vihaa. Vain normaalia suomalaista kateutta.
Eikä tarvitse salata. Eikä aloittaa tällaisia typeriä ketjuja.
Näitä ketjuja aloitetaan siksi koska livemaailmassa näistä asioista ei oikein voi keskustella. Täällä on helpompi kysellä ja jakaa kokemuksia, oikeassa elämässä tällaisesta ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää keskustella, eli jos haluaa muiden mielipiteitä aiheesta, foorumit ovat siihen paras paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti älykkäiden ei tarvitse korostaa älykkyyttään, koska se yleensä ilmenee ihan ilmaisun tai tekojen kautta. Älykkyyttään korostavat ovat yleensä hieman keskimääräistä älykkäämpiä tai sitten heikkoitsetuntoisia oikeita älykköjä, joilla ei vaan oikein ole muuta tai työkaluja hyödyntää älykkyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Keskiverroilla on tasapainoisin elämä ja eniten sosiaalisia suhteita. Tutkimusten mukaan älykkäillä on vähemmän ystäviä ja he käyttävät enemmän päihteitä kuin keskivertoisen älykkäät. Älykkyys korreloi menestyksen kanssa jonkin verran, mutta älykkäät eivät tee mitenkään itsestäänselvästi muita parempia päätöksiä kaikilla elämäalueilla. Uralla kiipeämisen kannalta sosiaalisuudella ja verkostoitumisella on ratkaisevasti enemmän vaikutusta kuin älyllä, ja menestyneimmät bisnesihmiset ovat olleet enemmän seiskan kuin kympin oppilaita, siis täysin keskivertoja varsinaisessa osaamisessa ja suorituksen tasossa.
Keskiverroilla on tasapainoisin elämä koska yhteiskunta on suunniteltu heitä varten. Heillä on myös enemmän valinnanvaraa ystävyyssuhteisiin kuin älykkäillä. Päihteiden käytöstä olet oikeassa.
Älykkyys k
Väittäisin, että älykkäänkin uravalintaan ja muihin tavoitteisiin vaikuttaa enemmän luonteenpiirteet kuten kunnianhimo sekä arvomaailma yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tai sitten ei. Monet autistiset piirteet ovat sellaisia, että niitä on monilla ihan tavallisilla ihmisillä. Toisaalta älykäs ihminen saattaa vaikuttaa taviksen näkökulmasta vähän oudolta ja autistiselta, koska älykäs on yksinkertaisesti vain vähän erilainen. Hän voi olla kiinnostunut erilaisista asioista kuin tavalliset ihmiset ("kiinnostuksen kohteet saattavat poiketa ikätovereista, nuori saattaa olla tietämätön tai välinpitämätön niistä") tai hän ei vain jaksa kuunnella tavisten huonosti perusteltuja näkemyksiä ("vastaukset saattavat vaikuttaa epäkohteliailta tai epäsopivilta", "puhuu muille mutta ei välitä, kuuntelevatko muut"). Tai ehkä älykkäämpi on oikeudenmukaisempi, koska hän ymmärtää, mitä seuraa epäoikeudenmukaisuudesta ("voimakas tarve sääntöjen noudattamiseen ja oikeudenmukaisuuden taju, joka saattaa johtaa kiistoihin"). Osa autismin piirteistä on selvästi poikkeavia, mutta osa on pelkästään sitä, että älykäs ajattelee toisin (nopeammin, monipu
Älykkäissä ei tavata sen enempää autismia kuin muillakaan. Se on Hollywood-elokuvien tuottama mielikuva. Urbaanilegendaa siis.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, miksi älykkyydestä ei voida keskustella ilman isoja tunteita (varsinkaan isossa kuvassa).
Miksi joitakin ottaa päähän se, että useissa maissa keskiverron äo on noin 70, mikä täällä taas vastaa jälkeenjäänyttä. Ei sellaisista paikoista voi ottaa vastaan esimerkiksi ihmisiä, koska heillä ei ole edellytyksiä selvitä yhteiskunnassa, jossa oletetaan keskiverron olevan siinä 100 kieppeillä.
Ensin pitäisi saada testit vertailukelpoisiksi ja elinolot kelvollisiksi. Lukutaidottoman on paljon vaikeampi pärjätä älykkyystestissä kuin lukutaitoisen. Jos testissä on sanallisia osioita, käytetty sanasto saattaa suosia kaupungissa asuvaa länsimaalaista. Ehkä kulttuurissa on piirteitä, jotka saavat näkemään erot ja yhtäläisyydet eri tavalla. Tiedetään myös, että huono ravinto laskee älykkyyttä.
Ajatellaan vaikkapa tehtävää, jossa pitää valita, mikä vaikkapa neljästä vaihtoehdosta ei kuulu joukkoon. Kuvassa on vaikkapa palmu, käärme, kala ja lintu. Me sanoisimme, että puu ei kuulu joukkoon, koska se on kasvi ja muut ovat eläimiä. Jossain toisessa kulttuurissa asioita hahmotetaan ensisijaisesti vaikkapa muodon perusteella ja hänen mielestään siivekäs lintu ei kuulu joukkoon, koska kaikki muut ovat lieriömäisiä. Tai ehkä hänen mielestään kala (merenelävä) ei kuulu joukkoon, koska kaikki muut elävät maalla. Tuollaisten asioiden takia testien toimivuus pitää tarkistaa ja normittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei aiheuta vihaa. Vain normaalia suomalaista kateutta.
Eikä tarvitse salata. Eikä aloittaa tällaisia typeriä ketjuja.
Tarvitsee, jos esim töissä osoitat että hoidat vähän kaikki hommat 150% teholla muihin verrattuna, niin se on usein huono juttu. Saat lisää vastuuta ja työtaakkaa ilman hyötyä. Plus hikipingon maineen.
Ehkä olet väärällä alalla, jos olet niin paljon muita parempi. Kannattaisi hakeutua johonkin mikä vastaa omaa tasoa ja olisi paremmin palkattua.
Miksi hänen niin pitäisi tehdä? Minä ainakin pidän sekä työstäni että palkastani, ja minusta on mukavaa että saan tehdä töitä tahtiin joka tuntuu itselleni rennolta. Voisin pingottaa ja tehdä enemmän, mutta mitä se elämääni toisi? En halua johtotehtäviin, pidän asiantuntijatyöstä. Ja mitä nopeammin teen, sitä enemmän uusia tehtäviä tulee. Parasta on tehdä keskivertoa nopeammin mutta ei niin nopeasti että työtehtäviä tulisi paljoa lisää.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Keskiverroilla on tasapainoisin elämä ja eniten sosiaalisia suhteita. Tutkimusten mukaan älykkäillä on vähemmän ystäviä ja he käyttävät enemmän päihteitä kuin keskivertoisen älykkäät. Älykkyys korreloi menestyksen kanssa jonkin verran, mutta älykkäät eivät tee mitenkään itsestäänselvästi muita parempia päätöksiä kaikilla elämäalueilla. Uralla kiipeämisen kannalta sosiaalisuudella ja verkostoitumisella on ratkaisevasti enemmän vaikutusta kuin älyllä, ja menestyneimmät bisnesihmiset ovat olleet enemmän seiskan kuin kympin oppilaita, siis täysin keskivertoja varsinaisessa osaamisessa ja suorituksen tasossa.
Keskiverroilla on tasapainoisin elämä koska yhteiskunta on suunniteltu heitä varten. Heillä on myös enemmän valinnanvaraa ystävyyssuhteisiin kuin älykkäillä. Päihteiden käytöstä olet oikeassa.
Älykkyys k
Missä on lähde sille, että älykkäät tekisivät parempia päätöksiä elämässään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.
Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?
Onko tämä sitä älykkyyttä?
On älykkyyttä ymmärtää, että rajallisilla resursseilla ei voida hoitaa kaikkia, vaan pitää etsiä optimi, jossa mahdollisimman moni voi mahdollisimman hyvin, eikä kukaan voi erityisen huonosti.
"Väittäisin, että älykkäänkin uravalintaan ja muihin tavoitteisiin vaikuttaa enemmän luonteenpiirteet kuten kunnianhimo sekä arvomaailma yleensä."
Kyllä, tietysti.
Älykäs menestyy alalla kuin alalla paremmin kuin vähemmän älykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei aiheuta vihaa. Vain normaalia suomalaista kateutta.
Eikä tarvitse salata. Eikä aloittaa tällaisia typeriä ketjuja.
Tarvitsee, jos esim töissä osoitat että hoidat vähän kaikki hommat 150% teholla muihin verrattuna, niin se on usein huono juttu. Saat lisää vastuuta ja työtaakkaa ilman hyötyä. Plus hikipingon maineen.
Ehkä olet väärällä alalla, jos olet niin paljon muita parempi. Kannattaisi hakeutua johonkin mikä vastaa omaa tasoa ja olisi paremmin palkattua.
Miksi hänen niin pitäisi tehdä? Minä ainakin pidän sekä työstäni että palkastani, ja minusta on mukavaa että saan tehdä töitä tahtiin joka tuntuu itselleni rennolta. Voisin pingottaa ja tehdä enemmän, mutta mitä se elämääni toisi? En halua johtoteht
Siksi, että saisi parempaa liksaa ja kapasiteettinsa käyttöön. Ei se pakko tietenkään ole jos ei kiinnosta.
Esimerkiksi siinä HS linkissä joka täällä oli aiemmin. Tästä on olemassa muutakin tutkimusta kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina.
Tuo on oikeastaan paras tapa tuoda esiin oma tyhmyys. Keskivertoa edustavat ovat näitä joiden täytyy koko ajan ns. esittää älykästä ja sitä tehdään mollaamalla ja haukkumalla muita tyhmiksi myös niitä itseä älykkäämpiä. Oman econ nostaminen sillä mukamas älykkyydellä on sen normaaliälyisen keino itsetuntonsa kohottamiseksi. Työnantajien tulisi myös huomioida että näiden takia se huono ilmapiiri työpaikoille saadaan.
Kertoisitko miten voi esittää älykästä?
t. tyhmä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, miksi älykkyydestä ei voida keskustella ilman isoja tunteita (varsinkaan isossa kuvassa).
Miksi joitakin ottaa päähän se, että useissa maissa keskiverron äo on noin 70, mikä täällä taas vastaa jälkeenjäänyttä. Ei sellaisista paikoista voi ottaa vastaan esimerkiksi ihmisiä, koska heillä ei ole edellytyksiä selvitä yhteiskunnassa, jossa oletetaan keskiverron olevan siinä 100 kieppeillä.
Ensin pitäisi saada testit vertailukelpoisiksi ja elinolot kelvollisiksi. Lukutaidottoman on paljon vaikeampi pärjätä älykkyystestissä kuin lukutaitoisen. Jos testissä on sanallisia osioita, käytetty sanasto saattaa suosia kaupungissa asuvaa länsimaalaista. Ehkä kulttuurissa on piirteitä, jotka saavat näkemään erot ja yhtäläisyydet eri tavalla. Tiedetään myös, että huono ravinto laskee älykkyyttä.
Ajatellaan vaikkapa tehtävää, jossa pitää v
Köyhyyden tuoma stressi vähentää älyllistä kapasiteettia myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stephen Hawking totesi, että ihmiset, jotka leuhkivat korkealla älykkyysosamäärällä, ovat luusereita. Stephen Hawkingin vaimo kertoi, että hän joutui toistuvasti huomauttamaan Stephenille, ettei tämä todellisuudessa ollut Jumala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.
Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?
Onko tämä sitä älykkyyttä?
On älykkyyttä ymmärtää, että rajallisilla resursseilla ei voida hoitaa kaikkia, vaan pitää etsiä optimi, jossa mahdollisimman moni voi mahdollisimman hyvin, eikä kukaan voi erityisen huonosti.
Ja inhimillisyydellä, humanismilla ja kunnialla voi heittää vesilintua? Älykäs myös ymmärtää että saattaa itsekin päätyä optimoinnin kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi siinä HS linkissä joka täällä oli aiemmin. Tästä on olemassa muutakin tutkimusta kyllä.
Tämä lienee vastaus 374:än. On totta, että ÄO ennustaa menestystä enemmän kuin mikään muu asia, kuten esimerkiksi syntymäperheen varallisuus. Luulisi, että asiaa on kuitenkin hyvin vaikea tutkia, koska kuinka saataisiin vertailuun kiinni ne alkujaan älykkäät epäonnistujat, jotka eivät saaneet mitään aikaan elämässään vaan esimerkiksi alkoivat ryyppäämään ja jäivät sille tielle? Toisekseen on selvää, että monet menestyjät ovat epäonnistuneet surkeasti monilla elämänalueilla, esim Elon Musk eronnut jo lukuisia kertoja ja työskentelee niin paljon, että tuskin tuntee lapsiaan hyvin. Hän on urallaan ja taloudellisesti menestynyt äärimmäisen hyvin, mutta voisi sanoa että yksityiselämässään epäonnistunut enemmän kuin useimmat ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylivoimainen enemmistö ihmisistä luulee, että evoluutio on vain eliöiden geneettistä sukulaisuutta, vaikka koulussakin yritetään opettaa evoluution MEKANISMIA. Sitä on kuitenkin useimmille täysi mahdottomuus ymmärtää. Ymmärtäminen vaatii syvällistä matemaattista oivaltamista, ei suinkaan laskennallista taitoa. Sitä ei ole edes useimmilla lääkäreillä, vaikka ymmärtävätkin hiljaisen kehityksen. Jopa tutkimuksia julkaisevien enemmistö ei ole mekanismia oivaltanut.
En ole tavannut ensimmäistäkään humanistia - luultavasti heitäkin joku on - joka tajuaisi evoluution mekanismin. Jos useat tajuaisivat, älykkyyskeskustelu käytäisiin aivan eri pohjalta. Älykkyys tulisi ymmärtää biologisena ominaisuutena, yhtenä lukuisista muista. Kynis.mi
Älykkyys itseään on mutaatio geeneissä, ja taantuu nopeasti kohti keskivertoa seuraavien
Taisi nyt tulla esitettyä ajatelmia, joille ei ole tieteellistä pohjaa. Mikäli UUDET mutaatiot tarjoavat mahdollisuuden korkeampaan älykkyyteen ja niistä on siis vielä hyötyä, ne lisääntyvät populaatiossa eivätkä suinkaan palaa keskinkertaiseen vaikutukseen, lukuun ottamatta alkuvaihetta, jolloin ne saattavat ns. ajautumisen takia kadota kokonaan. Ajautumista katoon voi tapahtua vain silloin, kun mutaatiot ovat vielä harvinaisia, mutta ei enää, jos mutaatioita on jo runsaasti populaatiossa. Ilmiö on puhtaasti todennäköisyysmatemaattinen. Perustuu siihen, että jälkeläinen saa vain PUOLET vanhempien geeneistä, joten uusi mutaatio vai kadota.
Ajatus, että tyhmyyden ja älykkyyden periytymiset tapahtuisivat eri tavalla, on niin ikään tieteen vastainen. Kynis.mi
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäiden ei tarvitse korostaa älykkyyttään, koska se yleensä ilmenee ihan ilmaisun tai tekojen kautta. Älykkyyttään korostavat ovat yleensä hieman keskimääräistä älykkäämpiä tai sitten heikkoitsetuntoisia oikeita älykköjä, joilla ei vaan oikein ole muuta tai työkaluja hyödyntää ä
Ei älykkyyttä huomaa oikein mistään, jos ei ihminen halua sitä tuoda esiin. Älykäs pystyy arvioimaan toisia ja osallistumaan tilanteeseen sen vaatimalla tavalla - yleensä ei ole hyvä tuoda esiin älykkyyttään, jos ei tilanne vaadi mitään ongelmanratkaisua, vaan toisten kanssa toimeentulemista.
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking totesi, että ihmiset, jotka leuhkivat korkealla älykkyysosamäärällä, ovat luusereita. Stephen Hawkingin vaimo kertoi, että hän joutui toistuvasti huomauttamaan Stephenille, ettei tämä todellisuudessa ollut Jumala.
Stephen Hawkingin ansiot on tiedemiespiirissä katsottu vaatimattomiksi. Hän kuvasi teoreettisesti, kuinka mustan aukon säteily syntyy, mutta edes sitä ei ole voitu vahvistaa empiirisesti, saati muita hänen ajatuksiaan, jotka ovat jääneet HYPOTEESITASOLLE. Hänestä tuli kuuluisa kansansuosikki enemmänkin sairastamansa vaikean lihasrappeuman takia. Kynis.mi
Eikö se WAIS-IV ole se virallinen ? (vai muistanko väärin).