Kaverit pummii mun diabeetikkolapsen eväät
Välillä kurkkaan pojan reppuun ja siellä ei ole mitään snäkkiä. Tai välillä se soittaa mulle että ei oo rahaa ja on jo vähän huono olo ja ei oo mitään evästä. Siripirejä on kyllä AINA sen repussa ja laukussa mukana, siitä oon pitäny huolen ja ne ei sentään kelpaa muille.
Mutta en tiiä mitä tehdään. Kaverit pummii ja poika on niin kiltti että antaa. Ei muuten, mutta niillä snäkeillä on ihan funktio ja joka päivä ei voi olla tilanteessa että ei oo mitään eväitä. Oon mä tästä niille kavereille ihan suoraan sanonut ja kertonut miksi ne eväät on oltava ja mitä vaaraa siitä tulee jos niitä ei ole kun ne on syöty. Ymmärrän että nuoret on nuoria ja se siripiri on ehkäisemässä ihan pahimmat tilanteet mutta ottaa silti aika rankasti päähän ja oon huolissani. Kun oon nähnyt pari kertaa ite miten hurja tilanne se on kun ne sokerit laskee ja poika menee huonoon kuntoon ja kerran tajuttomaksi, niin mulla on muutenkin niin kova huoli mun rakkaasta.
En tiedä mikä tän keskustelun idea on. Haluan vain avautua. Sen verran meni tänään tästä vati nurin.
Repun vetoketjuihin saa pienen lukon. Sillä vaan reppu kiinni niin pysyvät siellä.