Lue keskustelun säännöt.
Kaverit pummii mun diabeetikkolapsen eväät
07.10.2024 |
Välillä kurkkaan pojan reppuun ja siellä ei ole mitään snäkkiä. Tai välillä se soittaa mulle että ei oo rahaa ja on jo vähän huono olo ja ei oo mitään evästä. Siripirejä on kyllä AINA sen repussa ja laukussa mukana, siitä oon pitäny huolen ja ne ei sentään kelpaa muille.
Mutta en tiiä mitä tehdään. Kaverit pummii ja poika on niin kiltti että antaa. Ei muuten, mutta niillä snäkeillä on ihan funktio ja joka päivä ei voi olla tilanteessa että ei oo mitään eväitä. Oon mä tästä niille kavereille ihan suoraan sanonut ja kertonut miksi ne eväät on oltava ja mitä vaaraa siitä tulee jos niitä ei ole kun ne on syöty. Ymmärrän että nuoret on nuoria ja se siripiri on ehkäisemässä ihan pahimmat tilanteet mutta ottaa silti aika rankasti päähän ja oon huolissani. Kun oon nähnyt pari kertaa ite miten hurja tilanne se on kun ne sokerit laskee ja poika menee huonoon kuntoon ja kerran tajuttomaksi, niin mulla on muutenkin niin kova huoli mun rakkaasta.
En tiedä mikä tän keskustelun idea on. Haluan vain avautua. Sen verran meni tänään tästä vati nurin.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pakko vielä oikaista sen verran että kaverithan pummii silloin kun poika alkaa syömään välipalaa, ei ne sentään repusta luvatta mitään ota tai sellaisesta en ainakaan tiedä.
Vitsin paha mieli on ja vielä pahempi mieli tuli. Ihan totta olen yrittänyt parhaani mun lapsen eteen ja toivon joka päivä, että koulussa kaikki menee hyvin ja enää ei ambulanssia siellä tarvita... Elän jatkuvassa stressissä ja huolessa työpäivien aikana ja tää pummimisjuttu ei ainakaan sitä lievitä. Pelottaa jatkuvasti, että ne sokerit laskee liian alas ja kukaan aikuinen ei ole paikalla. En tiedä osaako kaverit auttaa. Tajuaako poika silloin ite, että tarvii apua... Tiedän, että eväät kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ei ole. Ne tuo edes vähän mielenrauhaa. Siksi en halua että muut pummii me häneltä. Ap
Ei tarvitse vastata
Tämä. Esim. Urheilu voi toisilla hetken päästä sen urheilusuoritukset jälkeen laskea sokerit 2-3 välille, mikä on liian matala terveellekkin ihmisille ja on vaarallisen matala diabeetikolle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pakko vielä oikaista sen verran että kaverithan pummii silloin kun poika alkaa syömään välipalaa, ei ne sentään repusta luvatta mitään ota tai sellaisesta en ainakaan tiedä.
Vitsin paha mieli on ja vielä pahempi mieli tuli. Ihan totta olen yrittänyt parhaani mun lapsen eteen ja toivon joka päivä, että koulussa kaikki menee hyvin ja enää ei ambulanssia siellä tarvita... Elän jatkuvassa stressissä ja huolessa työpäivien aikana ja tää pummimisjuttu ei ainakaan sitä lievitä. Pelottaa jatkuvasti, että ne sokerit laskee liian alas ja kukaan aikuinen ei ole paikalla. En tiedä osaako kaverit auttaa. Tajuaako poika silloin ite, että tarvii apua... Tiedän, että eväät kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ei ole. Ne tuo edes vähän mielenrauhaa. Siksi en halua että muut pummii me hänel
Muutoin samaa mieltä, mutta terveellä ei verensokeri laskee noin alas.
Vierailija kirjoitti:
Ja pakko vielä oikaista sen verran että kaverithan pummii silloin kun poika alkaa syömään välipalaa, ei ne sentään repusta luvatta mitään ota tai sellaisesta en ainakaan tiedä.
Vitsin paha mieli on ja vielä pahempi mieli tuli. Ihan totta olen yrittänyt parhaani mun lapsen eteen ja toivon joka päivä, että koulussa kaikki menee hyvin ja enää ei ambulanssia siellä tarvita... Elän jatkuvassa stressissä ja huolessa työpäivien aikana ja tää pummimisjuttu ei ainakaan sitä lievitä. Pelottaa jatkuvasti, että ne sokerit laskee liian alas ja kukaan aikuinen ei ole paikalla. En tiedä osaako kaverit auttaa. Tajuaako poika silloin ite, että tarvii apua... Tiedän, että eväät kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ei ole. Ne tuo edes vähän mielenrauhaa. Siksi en halua että muut pummii me häneltä. Ap
Siksi sun pitää ottaa koulu mukaan asiaan. Se on myös koulun asia mitä siellä tapahtuu. Mun pojan luokassa oli diabeetikko ja se oli ns. kaikkien asia ja koulussa puhuttu mistä kyse ja miksi oli mukana evästä ja lupa syödä eikä niihin puuttunut kukaan muu paitsi jos piti auttaa kaveria nostamaan sokereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pakko vielä oikaista sen verran että kaverithan pummii silloin kun poika alkaa syömään välipalaa, ei ne sentään repusta luvatta mitään ota tai sellaisesta en ainakaan tiedä.
Vitsin paha mieli on ja vielä pahempi mieli tuli. Ihan totta olen yrittänyt parhaani mun lapsen eteen ja toivon joka päivä, että koulussa kaikki menee hyvin ja enää ei ambulanssia siellä tarvita... Elän jatkuvassa stressissä ja huolessa työpäivien aikana ja tää pummimisjuttu ei ainakaan sitä lievitä. Pelottaa jatkuvasti, että ne sokerit laskee liian alas ja kukaan aikuinen ei ole paikalla. En tiedä osaako kaverit auttaa. Tajuaako poika silloin ite, että tarvii apua... Tiedän, että eväät kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ei ole. Ne tuo edes vähän mielenrauhaa. Siksi en halua että muut pummii me häneltä. Ap
Ei tarvitse vastata, mutta onko tuo ambulanssijuttu sattunut viime aiko
Ambulanssista en halua keskustella täällä.
Anteeksi mutta en todellakaan ymmärrä. Mun pojalla pitää olla koko ajan saatavilla jotain millä nostaa verensokereita. Jos ei ole ja ne laskee, niin pahimmassa tapauksessa poika saa hengenvaarallisen hypoglykemian. Yhdesti mun pojalla on laskenut sokerit niin alas, että hän alkoi kouristelemaan todella voimakkaasti ja sen jälkeen menetti tajunnan. Olin ihan järkyttävän shokissa silloin. Mua pelottaa, että entä jos niin käy uudelleen enkä ole silloin auttamassa ja soittamassa apua. Mä en halua, että niin tapahtuu. Siksi hänellä on eväitä mukana. AINA. Tai pitäisi olla, kunnes taas tänään katsoin reppuun ja siellä ei ollut kuin siripiriä.. Ne eväät on tarkoitettu hänelle, ei kavereille. Tässä ei ole mistään kontrollista kyse vaan mun pojan hengestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko luokan vanhemmilla wa-ryhmä? Jos on, niin sinne jo tänään viesti, jossa selität tilanteen ja pyydät vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa. Ei tarvitse erikseen mainita ketään nimeltä.
Ei meillä ole, mutta voisin kyllä laittaa huomenna heti aamusta viestiä kavereiden vanhemmille. On mulla heidän numerot. Ei tää voi näin jatkua. Ap
Hyvä ja jos ei auta, niin pyydä terveydenhoitajaa puhumaan kavereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppisivatko, jos näkisivät, mitä tapahtuu, kun sokerit laskee eikä ole eväitä?
En tiedä. Ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Oppisivatko, jos näkisivät, mitä tapahtuu, kun sokerit laskee eikä ole eväitä?
En tiedä. Ehkä.
Turhia riskejä ei sairauden kanssa kannata ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppisivatko, jos näkisivät, mitä tapahtuu, kun sokerit laskee eikä ole eväitä?
En tiedä. Ehkä.
Joo ei ikinä näin. Ei ikinä. Eri asia jos vahingossa ovat paikalla kun tulee hypo.
On varmasti paras, että laitat kavereiden vanhemmille ystävällisin ja selkeän viestin, jossa kerrot eväiden tärkeydestä. Tuossa iässä kasvavat pojat ovat aina nälkäisiä, eivätkä kaverit osaa ajatella eväiden merkitystä omalle lapsellesi. Myös lapselle on hyvä korostaa sitä, että omat hypoeväät ovat vain lasta varten ja muutenkin pitää pitää puolensa ja tarvittaessa pyytää apua, jos diabetekseen liittyen tulee yllättäviä tilanteita.
Annoin lapsena itsekin kavereille omia hypoeväitäni ja ehkä se takia, että oli jotenkin "coolia", kun itsellä oli jotain, mitä jakaa kavereille. Ihan hassua jälkikäteen ajateltuna, mutta lapset ovat lapsia.
Elämä diabeteksen kanssa tasoittuu varmasti. Rajusta hypoglykemiasta voi jäädä pelon tunnetta, mutta siihenkin auttaa aika ja tarvittaessa vertaistuki muista d-lasten vanhemmista.
Olet selvästi tosi hyvä äiti. Kaikkea hyvää ja tsemppiä d-asioiden kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sairaiden ei pitäisi lisääntyä.
Täysin terveetkin voivat saada sairaan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
On varmasti paras, että laitat kavereiden vanhemmille ystävällisin ja selkeän viestin, jossa kerrot eväiden tärkeydestä. Tuossa iässä kasvavat pojat ovat aina nälkäisiä, eivätkä kaverit osaa ajatella eväiden merkitystä omalle lapsellesi. Myös lapselle on hyvä korostaa sitä, että omat hypoeväät ovat vain lasta varten ja muutenkin pitää pitää puolensa ja tarvittaessa pyytää apua, jos diabetekseen liittyen tulee yllättäviä tilanteita.
Annoin lapsena itsekin kavereille omia hypoeväitäni ja ehkä se takia, että oli jotenkin "coolia", kun itsellä oli jotain, mitä jakaa kavereille. Ihan hassua jälkikäteen ajateltuna, mutta lapset ovat lapsia.
Elämä diabeteksen kanssa tasoittuu varmasti. Rajusta hypoglykemiasta voi jäädä pelon tunnetta, mutta siihenkin auttaa aika ja tarvittaessa vertaistuki muista d-lasten vanhemmista.
Olet selvästi tosi hyvä äiti. Kaikkea hyvää ja tsemppiä d-asioide
Kiitos ihanasta viestistä. Ihana kuulla, että joku ymmärtää! Onhan tää elämä ihan erilaista, mitä se joskus oli, mutta tän kanssa on vain elettävä.
Ja tuo yksi hypo oli oikeasti pelottava. Sain kuitenkin purettua mieltä heti sairaalassa, joten no hätä. Ei se enää vaivaa liiaksi. Enemmän se pelottaa, että poika on silloin yksin tai muiden lasten kanssa, jotka ei ymmärrä mikä pojalla on. Se stressaa paljon... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vaikea tilanne. Ymmärrettävää, että huoli on kova kun lapsesi kaverit pummivat eväät. Ajattelin vastata tähän ketjuun kun itselle tuli mieleen ,että riisikakut voisi olla sellaisia ,että ne kaverit ei pummisi kun ovat aika mauttomia. Toinen mitä ehdottaisin niin terveydenhoitaja tulisi luokalle puhumaan diabeteksesta ja mitä se pahimmillaan voi tehdä. Tai diabetesliitosta joku puhumaan luokalle. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mites jos laitat rahaa tilille ja menee hakemaan sitten kun tarvii?
Ei. Jotain evästä pitää olla saatavilla vaikka kesken oppitunnin jos sokerit alkaa laskemaan.
Ja me tosiaan yritetään löytää uudestaan hyvää sokeri tasapainoa. Jostain syystä nyt pari kuukautta ne on heittänyt ihan härän pyllyä. Pojalla on pumppu joka annostelee insuliinin ja pitäis auttaa pitämään sokerit suht tasaisena mutta ei pysy. Välillä laskee aika nopeastikin tosi alas. Ap
Koulupäivän aikana ne eväät pidetään tallessa jossakin muualla kuin koululaisen repussa, vaikka opettajalla tai avustajalla, vai mitä ne opettajan lisäksi luokassa olevat aikuiset nykyään ovatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä on tapahtunut nykyteineille ja nuorisolle kun eivät tajua selvää asiaa? Ei tietenkään kerjätä sairaudesta kärsivältä hänen sairauden takia mukanaan pitämiään eväitä.
Jokainen täysijärkinen sen tajuaa. Ne kaiffarit taitaa olla yksinkertaista sakkia ja kehityksessä jälkeen jääneitä.
Ei tulisi mieleenkään, että olisin joskus kehdannut vinkua toisen tärkeitä eväitä. Ja vaikka ei olisi edes tärkeitäkään jollakulla, niin en kehtaisi kerjätä sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ja pakko vielä oikaista sen verran että kaverithan pummii silloin kun poika alkaa syömään välipalaa, ei ne sentään repusta luvatta mitään ota tai sellaisesta en ainakaan tiedä.
Vitsin paha mieli on ja vielä pahempi mieli tuli. Ihan totta olen yrittänyt parhaani mun lapsen eteen ja toivon joka päivä, että koulussa kaikki menee hyvin ja enää ei ambulanssia siellä tarvita... Elän jatkuvassa stressissä ja huolessa työpäivien aikana ja tää pummimisjuttu ei ainakaan sitä lievitä. Pelottaa jatkuvasti, että ne sokerit laskee liian alas ja kukaan aikuinen ei ole paikalla. En tiedä osaako kaverit auttaa. Tajuaako poika silloin ite, että tarvii apua... Tiedän, että eväät kuulostaa pieneltä asialta, mutta ne ei ole. Ne tuo edes vähän mielenrauhaa. Siksi en halua että muut pummii me häneltä. Ap
Anteeksi mutta kai nyt 13v tajuaa pyytää apua, kun sitä tarvitsee?
Helpoin sun on oman lapsen toimintaan puuttua. Sano ettei anna enää muille. Lapsi voi sanoa kavereille, että äiti on kieltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sairaiden ei pitäisi lisääntyä.
Idiotismiaan ei kannata mainostaa julkisesti.
Itsepä tässä omaasi esittelet. Toivo ettei itsellesi puhkea diabetes myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eväitä tarvitsee ainostaan diabeetikko. Muille pitäisi riittää koululounas. Se täyttää vatsan, JOS sen syö.
On todella törkeää, kun joku käy syömässä toisen eväät ja vielä diabeetikon eväät.
Diabeetikon eväät täytyy olla hänen omassa repussaan, eikä lukitussa kaapissa. Jos tulee hätä esim. koulumatkalla tai välitunnilla, diabeetikko tietää, mistä saa nopeasti syötävää, eikä siinä tapauksessa tarvitse lähteä etsimään opettajaa välituntivalvonnasta tai ties mistä kuvisvarastosta.
ihmiset ovat erilaisia..toiset pärjäävät lounaalla klo 16 asti ja kotiinkin, toiset tarvitsevat välipalan. Eikö koulussa joskus saanut näkkäriä/hedelmää välipalaksi vai onko sekin poistettu säästösyistä? Mulla ei ole lapsia, mutta veronmaksajana en nyt näkisi jotakin suht edullista välipalaa koulussa niin suureksi loveksi valtion budjetti
Nää mahdolliset välipalat on ihan kuntakohtaisia päätöksiä niin kuin sekin paljonko rahaa koululounaaseen laitetaan. Tasohan vaihtelee paljon eri kuntien välillä.
Ei meillä ole, mutta voisin kyllä laittaa huomenna heti aamusta viestiä kavereiden vanhemmille. On mulla heidän numerot. Ei tää voi näin jatkua. Ap