Mihin pakenette häpeäntunnetta?
Kun oikeasti alkaa hävettää oma käytös menneisyydessä ja tekisi mieli hakata päätä seinään, niin mitä teette?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ehkä et ole mokannut kovin pahasti. Etkö tosiaan tiedä miltä häpeä tuntuu? En tiennyt sellaisia ihmisiä olevankaan.
Minäkään en tunnista häpeän tunnetta. Tottakai elämänvarrelle mahtuu virheitä ja mokia, vaikka millä mitalla. Mutta en keksi yhtään syytä, miksi niitä pitäisi jälkikäteen häpeillä. Kukaan ei ole täydellinen ja virheistä voi oppia. Lisäksi jo tapahtuneeseen ei enää voi vaikuttaa, joten turha siihen on energiaa tuhlata.
t. eri
Ei kukaan ole sanonut, ettei olisi mokaillut. JOKAINEN ihminen mokailee. Se on osa elämää. Ja juuri siksi turha häpeily on tarpeetonta ja siitä kannattaa opetella pois. Helpottaa kummasti elämää, kun opettelee tilanteen mukaan joko nauramaan virheilleen tai ottamaan niistä opiksi. Elämä ei ole niin vakavaa, että kaikkea pitäisi häpeillä. Toki jos toimit tahallasi törkeästi toisia kohtaan, on syytä hävetä. Mutta siinä kohtaa on paljon olennaisempaa miettiä, miksi teet niin kuin keskittyä omaan häpeäntunteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teininä häpeilee kaikenlaista. Kun kasvaa aikuiseksi, oppii, ettei menneissä vellominen kannata. Elämä menee eteenpäin ja mokailu kuuluu elämään kaikilla. Toki pitää pyytää anteeksi, jos satuttaa muita, mutta muuten ei kannata liikaa miettiä mokiaan.
Olen 43 ja edelleen joka ikinen päivä huudan ääneen kun mieleeni palaa jotain noloja muistoja.
Kuulostaa siltä, että olet jäänyt tunnetasolla teini-ikään. Tai sitten sinulla on pahoja mt-ongelmia.
Ei kande liikaa katsoa peruutuspeiliin. Menneet ovat menneitä, tämä hetki eletään.
Ei ne muuksi muutu, opittu ja menty eteenpäin. Antakaa anteeksi myös itsellenne.
Onneksi minulla on elämässä niin paljon sisältöä, etten ehdi velloa menneissä. Olisi kamalaa, jos mieli pyörittäisi jatkuvasti jotain ikivanhoja juttuja sen sijaan, että keskittyisi tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Et ole psykopaatti. Sinulla vain on huono itsetunto, joka saa sinut mollaamaan itseäsi. Jos olisit psykopaatti et osaisi hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teininä häpeilee kaikenlaista. Kun kasvaa aikuiseksi, oppii, ettei menneissä vellominen kannata. Elämä menee eteenpäin ja mokailu kuuluu elämään kaikilla. Toki pitää pyytää anteeksi, jos satuttaa muita, mutta muuten ei kannata liikaa miettiä mokiaan.
Olen 43 ja edelleen joka ikinen päivä huudan ääneen kun mieleeni palaa jotain noloja muistoja.
Ai saakeli niin tuttua että ääneen älähtää kun tulee joku nolo hetki mieleen, ja voin sanoa että niitä riittää itselläkin :D
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ai kukaan ei muista. Näin minäkin ajattelin kunnes sain kuulla miten vanhoja juttuja edelleen kaiveltiin esille.
Mennyt on mennyttä, eikä sitä voi enää mitenkään muuttaa.
Ainoa mihin voi vaikuttaa on miten käyttäytyy ja mitä tekee tässä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Kerro esimerkki häpeällisestä asiasta.
No jos tilanne oikein paha, niin saatan vetäytyä saunan lauteiden alle, mihin olen sisustanut itselleni ihka oman pikku kolon.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Et ole! Psykopaatti ei mieti että on kamala ihminen eikä häpeä. Jos olet nuorempana elänyt jotenkin railakkaasti tms tai tehnyt jotain mitä nyt kadut tai häpeät, se on aika tavallista. Monet ihmiset on ajattelemattomia ja elää vaan miettimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Kerro esimerkki häpeällisestä asiasta.
En kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Kerro esimerkki häpeällisestä asiasta.
Esimerkiksi on sanonut jotain uskomattoman ääliötä, jättänyt noudattamatta poliisin pysähtymismerkkiä tai käsittänyt jonkun asian totaalisen väärin (tulkinnut vaikka jonkun henkilön olevan kiinnostunut itsestä).
T. Eri
Yritän repiä huumoria asiasta, ehkä kerron hauskana juttuna muille. Ellei ole jotain todella noloa, josta ei ainakaan vielä saa huumoria revittyä. Yritän silloin ajatella maailmankaikkeuden suuruutta ja sitä miten pieni ja mitätön olen. En sentään ole tuhonnut valtakuntia tai aloittanut sotia. Ja vaikka olisin, sekin olisi vain hyttysen pissi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Kerro esimerkki häpeällisestä asiasta.
Esimerkiksi on sanonut jotain uskomattoman ääliötä, jättänyt noudattamatta poliisin pysähtymismerkkiä tai käsittänyt jonkun asian totaalisen väärin (tulkinnut vaikka jonkun henkilön olevan kiinnostunut itsestä).
T. Eri
Mitä hävettävää siinä on, jos jättää noudattamatta pysähtymismerkkiä? Minusta se ei ole noloa, vaan piittaamattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole tuntenut ainahäpeää, kun olen tehnyt häpeällisiä asioita ja toiminut väärin. Jotenkin olen blokannut sen mielestä. Ne tulevat jälkikäteen mieleen kun on aikaa miettiä asioita. Sitten häpeän todella paljon ja mietin miten kamala ihminen olenkaan. Olenko sitten psykopaatti, en tiedä. Ap.
Psykopaatti ei tunne häpeää ollenkaan
Vierailija kirjoitti:
Häpeä piiloutuu narsismiin. Tietynlainen naamio ja suojakuori.
Narsistihullu se saatana kommentoi JOKA vìtun ketjuun 🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ehkä et ole mokannut kovin pahasti. Etkö tosiaan tiedä miltä häpeä tuntuu? En tiennyt sellaisia ihmisiä olevankaan.
Minäkään en tunnista häpeän tunnetta. Tottakai elämänvarrelle mahtuu virheitä ja mokia, vaikka millä mitalla. Mutta en keksi yhtään syytä, miksi niitä pitäisi jälkikäteen häpeillä. Kukaan ei ole täydellinen ja virheistä voi oppia. Lisäksi jo tapahtuneeseen ei enää voi vaikuttaa, joten turha
Hyvä yritys mutta naiset ei koskaan nauran itselleen.
Hienosti ajateltu. Ehkäpä koetan ottaa oppia.