Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin pakenette häpeäntunnetta?
05.10.2024 |
Kun oikeasti alkaa hävettää oma käytös menneisyydessä ja tekisi mieli hakata päätä seinään, niin mitä teette?
Kommentit (46)
Silakointiin ja pakkoersutukseen palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeä piiloutuu narsismiin. Tietynlainen naamio ja suojakuori.
Vierailija kirjoitti:
Häpeä piiloutuu narsismiin. Tietynlainen naamio ja suojakuori.
Ei kun on syytäkin hävetä. Häpeän ihan ilman muita ihmisiä, yksinollessani. Tulee mieleen sellaisia asioita joita häpeän kuollakseni.
Kuuntelen musiikkia ja raivosiivoan.
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puristan silmäni kovaa kiinni ja pahimpien muistojen hiipiessä mieleeni painan kasvot kämmeniini. Sitten toistelen vain "anteeksi" hiljaa ääneen.
Olen aikuinen ja tiedostan, että kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Ei niitä tarvitse paeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puristan silmäni kovaa kiinni ja pahimpien muistojen hiipiessä mieleeni painan kasvot kämmeniini. Sitten toistelen vain "anteeksi" hiljaa ääneen.
Tuota vois kokeilla. Itse hoen, että tapan itseni, tapan itseni...ois vähän armollisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ehkä et ole mokannut kovin pahasti. Etkö tosiaan tiedä miltä häpeä tuntuu? En tiennyt sellaisia ihmisiä olevankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen tunnetta kohti. Niin hirveää kuin se onkin, ajattelen asian läpi ja kärsin nolouden tuskia. Jos on anteeksipyydettävää, niin pyydän sekä ihmiseltä että Jumalalta. Kaikesta on selvitty tähän asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ehkä et ole mokannut kovin pahasti. Etkö tosiaan tiedä miltä häpeä tuntuu? En tiennyt sellaisia ihmisiä olevankaan.
Minäkään en tunnista häpeän tunnetta. Tottakai elämänvarrelle mahtuu virheitä ja mokia, vaikka millä mitalla. Mutta en keksi yhtään syytä, miksi niitä pitäisi jälkikäteen häpeillä. Kukaan ei ole täydellinen ja virheistä voi oppia. Lisäksi jo tapahtuneeseen ei enää voi vaikuttaa, joten turha siihen on energiaa tuhlata.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä häpeilee kaikenlaista. Kun kasvaa aikuiseksi, oppii, ettei menneissä vellominen kannata. Elämä menee eteenpäin ja mokailu kuuluu elämään kaikilla. Toki pitää pyytää anteeksi, jos satuttaa muita, mutta muuten ei kannata liikaa miettiä mokiaan.
Miksi sitä pitäisi paeta? Pakenetko mutakin tunteita, kuten iloa, surua, vihaa jne?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Tai sitten et omaa vain kovin impulsiivista luonnetta, joka nuorena olisi aiheuttanut yleisesti noloja tilanteita, joita jouduit käsittelemään myöhemmin itsesi kanssa oppiaksesi. Ei ne enää aikuisiällä hävetä, mutta nuorena häpesi useitakin tempauksia, vaikka myöhemmin nyt naurattaa.
Kateus taas voi olla voimavara tunnistaa jotain itselleen tärkeää, mitä voi tavoitella. Se antaa suuntaa elämälle. Koska en ainakaan itse koe kateutta asiasta, jota en elämääni halua tai kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä häpeää, miltä se tuntuu. En ymmärrä myöskään kateutta.
Tapahtuu niin, et mokaat. Käsittelet asian ja sillä siisti. Ei niitä kukaan muu muista kuin sinä. Jollet halua kaivaa asiaa esille.
Kaikille sattuu mokia. Isot käsitellään ja mennään eteenpäin.
Ehkä et ole mokannut kovin pahasti. Etkö tosiaan tiedä miltä häpeä tuntuu? En tiennyt sellaisia ihmisiä olevankaan.
Minäkään en tunnista häpeän tunnetta. Tottakai elämänvarrelle mahtuu virheitä ja mokia, vaikka millä mitalla. Mutta en keksi yhtään syytä, miksi niitä pitäisi jälkikäteen häpeillä. Kukaan ei ole täydellinen ja virheistä voi oppia. Lisäksi jo tapahtuneeseen ei enää voi vaikuttaa, joten turha siihen on energiaa tuhlata.
t. eri
Oon tavannut ihmisen joka ei tuntenut häpeää. Mutta kertomatta yksityiskohtia, hänellä olisi ollut kyllä rutkasti aihetta tuntea häpeää. Hän teki asioita joita muut ihmiset olisivat hävenneet. Käsittääkseni sosiopaatit tai narsistit ei tunne häpeää, voivat tehdä hävyttömiä asioita silmää räpäyttämättä.
Eli mun mielestä se etttei tunne häpeää, ei aina tarkoita sitä että ei ole mokaillut. Toki on näitäkin ihmisiä paljon jotka elävät siivosti eikä oo mokaillut.
Itse häpeän menneisyydessä ja nykyisyydessä tekemiäni asioita. Mun ei kannattaisi paljon poistua kotoa, en vaan osaa olla tyrimättä, en vaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Teininä häpeilee kaikenlaista. Kun kasvaa aikuiseksi, oppii, ettei menneissä vellominen kannata. Elämä menee eteenpäin ja mokailu kuuluu elämään kaikilla. Toki pitää pyytää anteeksi, jos satuttaa muita, mutta muuten ei kannata liikaa miettiä mokiaan.
Olen 43 ja edelleen joka ikinen päivä huudan ääneen kun mieleeni palaa jotain noloja muistoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä pitäisi paeta? Pakenetko mutakin tunteita, kuten iloa, surua, vihaa jne?
Koska se tuntuu sietämättömän tuskalliselta.
Alue: Aihe vapaa
Se, että hävettää, todistaa että olet muuttunut ja kasvanut. Tuoko se mitään lohtua?