Olen vaikeasti sairastunut pienen lapsen äiti - miten voisin turvata elämäni?
En nyt avaudu tilanteesta kovin tarkasti, että en olisi tunnistettavissa. Olen 30+ ikäinen ja sairastuin aivan yllättäen. Sairaus on luokkaa MS-tauti (keksitty esimerkki). Minulla on parivuotias lapsi ja puoliso ei ihme kyllä ole lähtenyt, vaikka olen sairastunutkin. Aika monien miehet kun tuppaavat lähtemään naisen sairastuessa. Mies on hoitanut lasta ja kotia, kun olen ollut sairaalassa. Ja hoitaa oman osuutensa toki muutenkin.
Minulla on vakituinen työpaikka alalla, jossa ei ole potkuista pelkoa. Työkykyni saattaa kuitenkin jossain vaiheessa heikentyä sairauden vuoksi niin paljon, että joudun pois työelämästä. Tällöin ei ole mahdollista kouluttautua toiselle alalle/tehdä muuta työtä. Nykyinen työni on fyysisesti hyvin helppoa (käytännössä toimistotyö), joten pärjään työssäni ainakin toistaiseksi. Iso asuntolaina mietityttää, jos tulevaisuudessa en voisikaan enää olla töissä.
Tilanteemme on se, että meillä ei ole tukiverkkoja. Olemme miehen kanssa ainoita lapsia, vanhempamme ovat jo niin iäkkäitä, ettei heistä ole tueksi, jos vaikka me molemmat vanhemmat kuolisimme. Läheisiä sukulaisia ei ole. Välillä pelottaa, mitä jos kuolen tai jos miehen kanssa kuolemme molemmat, miten lapsen käy. Ystävinäni pitämäni ihmiset kaikkosivat sairaudesta kuullessani.
Sairastumisen myötä ahdistaa, jos vointini meneekin huonommaksi. Terveydenhuolto on ihan kriisissä, aikoja ja tutkimuksia on jo nyt ollut vaikea saada. Miten voisin turvata elämäni siltä varalta, että sairaus etenee ja terveys menee pahemmin/joudun jäämään pois työelämästä? Mitään terveysvakuutuksia ei kannata ehdottaa, en enää sellaista saisi.
Ap
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Tukiperhe?
Olen käsittänyt, että tukiperheitä on tosi vaikea saada. Ja ovat kai lähinnä tilanteisiin, joissa lapsi tarvitsisi jotain tukea? Meillä lapsella on asiat hyvin, eikä lapsi ole oireillut tilannettani mitenkään. Isä myös käyttää lasta paljon leikkipuistossa yms, kun en itse pysty.
Ap
Äitisi on elossa? Lapsella on kummitäti? Sulla on serkut? Entä perheesi muuten tai suku. Miten miehen suku. Paikkakunnalla lienee myös jotain tuttuja. Entä jos on helpompi ala, toimiston jälkeen, vaikka kotona ja jos ympäristö olisi miellyttävä vaan.
Neuvoja en osaa antaa, mutta onpa mulkeroita "ystäviä". Voimia sinulle ja kaikkea hyvää!!
Kehottaisin keskustelemaan esim. sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa. Heillä lienee parhaat tiedot tukitoimista ym. Ja osaisi vastata noihin huolikysymyksiisi.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on elossa? Lapsella on kummitäti? Sulla on serkut? Entä perheesi muuten tai suku. Miten miehen suku. Paikkakunnalla lienee myös jotain tuttuja. Entä jos on helpompi ala, toimiston jälkeen, vaikka kotona ja jos ympäristö olisi miellyttävä vaan.
Malttaisitko lukea aloituksen: Olemme miehen kanssa ainoita lapsia, vanhempamme ovat jo niin iäkkäitä, ettei heistä ole tueksi, jos vaikka me molemmat vanhemmat kuolisimme. Läheisiä sukulaisia ei ole.
Ei ole syytä miettiä koko juttua, kun on kerran sellainen asia, mihin ette voi vaikuttaa. Ette ole kuolemassa yhtään mihinkään, joten voitte keskittyä nauttimaan perhe-elämästä ja toisistanne.
Eikö lähes kaikille kroonisille sairauksille löydy nykyään liittoja ja vertaistukiryhmiä? Oletko ottanut selvää löytisikö sinulle sellaista?
Elämää ei voi turvata. Se on raadollinen fakta. Mutta sinulla on hyvä tilanne sen suhteen, että sinulla on osallistuva puoliso, joka voi huolehtia lapsesta jos sinä et pysty. Onhan teillä keskinäiset testametit tehtynä? Jos talous mietityttää, kannattaa myydä asunto ja muuttaa halvempaan, jonka pystytte maksamaan vaikka olisit työkyvytön. Sairaaloissa on sosiaalityöntekijöitä, jota auttavat erilaisten tukiasioiden kanssa. voimia!
Keskity hetkeen äläkä stressaa tulevaa. Kukaan meistä ei tiedä päiviensä määrää ja elämä menee hukkaan, jos sen käyttää tulevaisuutta murehtimalla. Toki tiettyjä käytännönjärjestelyjä on hyvä tehdä, mutta liikaa ei kannata vatvoa "mitä jos" kuvioita.
Oletteko puolison kanssa avioliitossa? Tämä vaikuttaa hieman asioihin, jos jompi kumpi teistä kuolee lapsen ollessa alaikäinen.
1. Harkitkaa vakavasti muuttoa halvempaan asuntoon nyt kun sinulla vielä on voimia ja talous on tasapainossa
2. Ota yhteys paikkakuntasi sosiaalitoimeen tukiasioiden suhteen
3. Ota yhteys oikeusaputoimistoon lakiasioiden saamiseksi kuntoon (lapsen huoltajuusasiat, testamentit jne.)
Tämmöisiä tilanteita varten on kummit ja suku, se vähän etäisemmäksikin käynyt. Serkut ja pikkuserkut esimerkiksi jos olette edes lapsina ja nuorina viettäneet aikaa yhdessä. Mieti keiden kanssa olet yhä edes joulukorttiväleissä. Ihmiset auttavat kyllä, kun vain kehtaa pyytää apua.
Kai olette ymmärtäneet ottaa asuntolainaan vakuutuksen työkyvyttömyyden ja/tai kuoleman varalta? Muutoin en osaa sanoa kuin että säästä rahaa niin paljon kuin voit. Lapsesi ei tarvitse paljon tavaraa, hän tarvitsee rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöisiä tilanteita varten on kummit ja suku, se vähän etäisemmäksikin käynyt. Serkut ja pikkuserkut esimerkiksi jos olette edes lapsina ja nuorina viettäneet aikaa yhdessä. Mieti keiden kanssa olet yhä edes joulukorttiväleissä. Ihmiset auttavat kyllä, kun vain kehtaa pyytää apua.
Kai olette ymmärtäneet ottaa asuntolainaan vakuutuksen työkyvyttömyyden ja/tai kuoleman varalta? Muutoin en osaa sanoa kuin että säästä rahaa niin paljon kuin voit. Lapsesi ei tarvitse paljon tavaraa, hän tarvitsee rakkautta.
Joulukorttiväleissä? Aika harva alle 60-vuotias lähettelee nykypäivänä mitään joulukortteja. Ja vielä harvempi tahtoo lastaan jollekin ventovieraalle ihmiselle, vaikka tällä olisikin hieman samoja geenejä. Ei sukulaisuus tarkoita sitä, että ihmiset olisivat automaattisesti luotettavia ja turvallisia.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöisiä tilanteita varten on kummit ja suku, se vähän etäisemmäksikin käynyt. Serkut ja pikkuserkut esimerkiksi jos olette edes lapsina ja nuorina viettäneet aikaa yhdessä. Mieti keiden kanssa olet yhä edes joulukorttiväleissä. Ihmiset auttavat kyllä, kun vain kehtaa pyytää apua.
Kai olette ymmärtäneet ottaa asuntolainaan vakuutuksen työkyvyttömyyden ja/tai kuoleman varalta? Muutoin en osaa sanoa kuin että säästä rahaa niin paljon kuin voit. Lapsesi ei tarvitse paljon tavaraa, hän tarvitsee rakkautta.
Mitkä kummit ja serkut?
t. ainut lapsi, jonka vanhemmillakaan ei ole sisaruksia (ja jonka perhe ei ole ikinä kuulunut kirkkoon)
Muistakaa ihmiset myös huolehtia vakuutukset kuntoon. Jos pahin mahdollinen käy, omaisilla on yksi murheen aihe vähemmän surun keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöisiä tilanteita varten on kummit ja suku, se vähän etäisemmäksikin käynyt. Serkut ja pikkuserkut esimerkiksi jos olette edes lapsina ja nuorina viettäneet aikaa yhdessä. Mieti keiden kanssa olet yhä edes joulukorttiväleissä. Ihmiset auttavat kyllä, kun vain kehtaa pyytää apua.
Kai olette ymmärtäneet ottaa asuntolainaan vakuutuksen työkyvyttömyyden ja/tai kuoleman varalta? Muutoin en osaa sanoa kuin että säästä rahaa niin paljon kuin voit. Lapsesi ei tarvitse paljon tavaraa, hän tarvitsee rakkautta.
Kaikilla vaan ei ole mitään kummeja ja serkkuja. Ap kertoi ihan selkosuomeksi, ettei heillä ole tukiverkkoja. Opetelkaa lukemaan hyvä ihmiset!
Tää on kyllä niin klassista että ystäviä piisaa kun asiat menee hyvin. Mutta annahan olla kun tulee niitä vastoinkäymisiä ja surullisia juttuja, ihmiset kaikkoavat ympäriltä kuin pieru saharassa! Koettu on.
Kunpa voisin ap jotenkin sinua auttaa tuossa tilanteessa!
Jumala voi auttaa! Rukoillaan ap:n puolesta.
Joopa joo ja niinpä niin. Sinun tyylii sepittää näitä juttujasi on tunnistettavan, osoite kertoo loput. Säälin sinua, eikö sinulla ol mitään muuta elämässäsi kuin keksiä tarinoita tänne? No jatkakaa, osa näyttää ottavan tosissaan, tyhmää sakkia täällä riittää.
Tukiperhe?