Te joilla on lapsia, miksi hankitte niitä ja oletteko valintaanne tyytyväisiä?
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat elämän tarkoitus. Rakkaus lapseen on rakkauden korkein muoto, jonka harvat saavat kokea. Onnea kaikille vauvoista.
Niiin totta
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: Vanhemman rakkaus lapseen on muita rakkauden muotoja voimakkaampi
No nyt on tämäkin itsestäänselvyys tutkittu. Vapaaehtoisesti lapsettomien kommentteja odotellessa.
Rakastan lapsiani
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on ihania. Niiden seura on mukavaa ja näet niissä itsesi ikään kuin lapsena. Upea kokemus.
Hyvin sanottu
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: Naiset joilla lapsia ovat onnellisempia, kuin lapsettomat
Naiset joilla lapsia ovat onnellisempia ja menestyneimpiä myösKuten tämäkin julkaisu todistaa:
Tutkimus:
Yes, Married Mothers Really Are Happier Than Unmarried and Childless Women
But children bring not only happiness. These sociologists report that women who are mothers tend to be better off financially than their childless peers.
https://dailycitizen.focusonthefamily.com/yes-married-mothers-really-ar…
Naiset joilla on lapsia
on menestynyt
En ole kauhean onnellinen omistani. En halua edes asua heidän kanssaan, tai siis 10 ekaa vuotta kestin. Mutta tapaan kyllä viikottain kumpaakin. Aloin kokea ynseyttä lapsia kohtaan vasta kun sain omia. Lapsissa on hirveä työ ja he häiritsevät omaa elämää.
Maailmanlaajuinen, globaali väestön romahdus on tulossa. Nykyisen hyvinvoinnin ja Modernin maailman loppu. Dystopia 💣
Jos lapset ovat suunnitelmissa kuitenkin, niin annat vaan mennä. Asiat järjestyvät. Jos jää odottamaan sitä oikeaa aikaa, ei sitä välttämättä tule ikinä. Aina on syitä puolesta ja vastaan. Kyllä opiskelijana lasten saaminen ja hoitaminen on helpompaa kuin työuran alussa.
Ei ole mitään seksikkäämpää - kuin raskaana oleva nainen.
Parhaassa lisääntymisiässä olevat pariskunnat hankkivat koiran, joten kyllä se on ihan selvää. Noin parikymppisenä kun pariskunta muuttaa yhteen. Ennenvanhaan mentiin naimisiin ja tuli lapsi, nyt vaan avoliitto ja koira. Suomi näivettyy ja Putin on tyytyväinen. Vanhusten yhteiskunta on helppo tuhota.
Täälläkin venäjä levittää propagandaa
Hetken tuntuessa epätodelliselta, tunnen ihoni kihelmöivän. Naisen kehossani tapahtuu taika, kun mieheni sperma täyttää minut. Tunnen voiman kasvavan sisälläni olematta vielä edes tietoinen uudesta elämästä, joka lähtee kehittymään. On vaikea sanoin kuvailla sitä iloa, joka täyttää minut tietäessäni, että kannan sisälläni uutta elämää.
On kaksi niin ihanaa ja rakasta, että haluaisin vielä kolmannenkin. Parasta, mitä elämässä voi olla! Antavat suurinta merkityksellisyyden tunnetta, toisaalta on ihana asettua lasten tasolle yhdessä ihmettelemään maailmaa uusin silmin. Ihanaa tutustua, millaisia tyyppejä näistä omistani on kasvamassa, mistä he ovat kiinnostuneita ja mihin vielä elämässään pääsevät. On tietenkin myös rankkaa ja sitovaa, sekä suuri huoli aina omistaan, mutta kaiken sen arvoista ja antaa niin paljon enemmän kuin ottaa, vaikka molempia tietenkin paljon. Anna mennä!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään seksikkäämpää - kuin raskaana oleva nainen.
Ei niin. Rakastan vaimoani - ja hän on kaunis
Kun kerran anonyymilla palstalla ollaan, niin täällä varmaan uskaltaa sanoa senkin, mitä ei missään uskaltaisi ikipäivänä sanoa ääneen.
Minua toisinaan kaduttaa lapsen hankinta. Rakastan häntä kyllä, enkä hänestä enää luopuisi. Tiedostan kuitenkin sen tosiasian, että jos olisin valinnut toisin, en osaisi häntä kaivata. (Vauvakuumetta oli, olin 22 vuotias.)
Vauvavuosi oli elämäni karmeimpia kokemuksia. Nukkua ei saanut yöllä eikä päivällä. Vauva huusi koko ajan.. Mihinkään kahvilaan tai muuallekaan ihmisten ilmoille ei voinut vauvan kanssa mennä, sen verran kovat oli desibelitasot. Miehen pakopaikka oli töissä ja toisen naisen luona. Minä en päässyt pakoon mihinkään.
Aiemmin ihana parisuhde ei kestänyt rankkaa vauvavuotta. Olemme kyllä edelleen yhdessä, lapsen takia on yritetty, mutta ei parisuhde koskaan kunnolla toipunut.
Nyt ei voi enää aloittaa elämäänsä alusta, joka lapsen syntymän jälkeen lähti ihan väärille urille. Se henkilö, jonka kanssa lapsia on tehnyt, tulee vääjäämättä olemaan koko ajan elämässä mukana.
Lapsi on siis rakas, mutta välillä surettaa, että asiat menivät näin.
Noniin ja sitten antaa tulla lynkkauksia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: Vanhemman rakkaus lapseen on muita rakkauden muotoja voimakkaampi
No nyt on tämäkin itsestäänselvyys tutkittu. Vapaaehtoisesti lapsettomien kommentteja odotellessa.
Rakastan lapsiani
Voimakas rakkaus vaarallista jos sen menettää niin ihminen sekoo.
Toinen haittapuoli on jos takertuu voimakkaasti rakkauden kohteeseen niin ettei muita enää mahdu elämään. Aikuinen puoliso vähempiarvoisena menettää merkityksensä ja häädetään pois vaoimakkaamman rakkauden tieltä.
Lienee aika yleistä että joku lapsista on otettu puolison korvikkeeksi niin kuin tämä ns. peräkammarinpoika ilmiö. Estetään nuorta itsenäistymästä jotta hänestä tulee itselleen vanhuudenturva ja juoksupoika.
Voimakkaalla rakkaudella on toinenkin kääntöpuoli aiheuttaen voimakasta riippuvaisuutta kohteeseen.
Aiemmin ihana parisuhde...
Vauvakuume, 22-vuotias äiti...
Kuinka pitkä tuo aiemmin ihan parisuhde oli tuossa iässä ehtinyt olla?
Mies pakeni töihin... Oliko paljonkin vanhempi, kun oli jo töissä eikä esim. opiskellut?
Hohhoijaa. Huono provo.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin ihana parisuhde...
Vauvakuume, 22-vuotias äiti...
Kuinka pitkä tuo aiemmin ihan parisuhde oli tuossa iässä ehtinyt olla?
Mies pakeni töihin... Oliko paljonkin vanhempi, kun oli jo töissä eikä esim. opiskellut?
Hohhoijaa. Huono provo.
Kertomus on kyllä omasta elämästäni. Parisuhteessa oltiin oltu 3 vuotta. Mies on muutamana vuoden vanhempi ja valmistui yliopistosta ja sai työpaikan noin puoli vuotta ennen vauvan syntymää. Itse sain opintoni valmiiksi juuri ennen laskettua aikaa.
Ei kannata tehdä lapsia nuorena. :)
Olin ennenkin seurustellut, ja niihin suhteisiin ei olisi lapsi sopinut. Nykyisen miehen kanssa kaikki oli alusta lähtien erilaista. Kumpikin oli tosissaan ja rakennettiin suhdetta alusta lähtien kestäväksi. Menimme naimisiin, ja lasten annettiin tulla, jos heitä olisi tullakseen. Vaikea selittää, mutta suhteemme oli semmoinen, että siihen lapset tuntuivat luonnolliselta, halusimme perustaa perheen. Olimme tuolloin 28-vuotiaita.
Lapsia tuli kolme. Olen erittäin tyytyväinen valintaamme! Yksi lapsi voisi olla enemmänkin, mutta häntä emme saaneet. Lapset ovat hitsanneet meitä vielä enemmän yhteen. Perhe on meille molemmille tärkeä. Lasten myötä olemme tutustuneet moniin harrastuksiin, saaneet sieltä uusia ystäviä. Lasten koulunkäyntiä ja kasvamista on ollut kiva seurata. Elämässä tapahtuu koko ajan, elämme uusia vaiheita. Nyt vanhin lapsi on jo muuttamassa pois kotoa. Elämä on ollut hyvin rikasta, ja olemme kypsyneet ihmisinä ja vanhempina.