Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että 9v lapsi nukkuu äidin vieressä joka yö?
11.09.2008 |
Mielestäni kuulostaa varsin oudolta mutta tässä perheessä järjestely on tämä ja siis joka ikinen yö.
Kommentit (40)
vanhempien kanssa. Tosin omassa sängyssään. Meillä on kolme 90 cm leveää runkopatjaa vierekkäin (yhteensä siis 270 cm leveä sänky). Ihana llalla kölliä kaikki vierekkäin, katsoa telkkaria tai lukea, jutella päivän kuulumiset. En ole sitä koskaan pitänyt mitenkään epänormaalina, vaikka esim. oma siskoni yrittää välillä vihjailla ja pilkata nukkumisjärjestelyjämme. Ei kuulu kenellekään, näin on meidän hyvä olla. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tässä kyseisessä perheessä lapsen tarve on läheisyys, tarve tulla hyväksytyksi, tarve saada lohtua jne. niin miksi ihmeessä se pitäisi lapselta kieltää?!
Kyllä ne kerkeää vielä omissa sängyissään nukkua.
Itselläni 3v ja 5v lapset. Molempien kanssa ollaan nukuttu perhepedissä imetyksen ajan. Varsinkin nuorempi tulee usein yöllä meidän viereen. Nyt tuoreen muuton jälkeen vanhempikin. Nuorempi nukkuu keskellä, isompi jalkopäässä.
Itse olen nukkunut yh - äitini kanssa samassa sängyssä 12 - vuotiaaksi ja ukkini ja mummoni vieressä siellä ollessani liki samanikäiseksi! Eikä minulla ole mitään ongelmia antaa läheisyyttä lapsilleni, saatika että epäilisin olevan epänormaalia että 9v haluaa aikuisen läheisyyttä!
että lapsi ei saa tarpeeksi muulloin läheisyyttä, jos tuon ikäisen pitää mennä vanhemman viereen nukkumaan.
mutta lasten tarvitsee. Mä olin lapsena erittäin pelokas öisin, kadehdin vanhempiani joiden ei tarvinnut nukkua yksin.
että missä vanhemmat harrastavat seksiä. Kylppärissäkö tai jossain olohuoneen sohvalla? Vaihteluna varmaan ihan kivaa, mutta jatkuvasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsi ei saa tarpeeksi muulloin läheisyyttä, jos tuon ikäisen pitää mennä vanhemman viereen nukkumaan.[/i
Meillä kaikki 3 perhepedissä nukkuvaa lasta ovat kotihoidossa ja saavat huomiota, syliä ja läheisyyttä pitkin päivää. Meille läheisyys on niin luonnollinen asia että ei sitä ole aina yöksi unohdettava.
Monilla jotka eivät tätä ymmärrä, ei ole varmaan omia kokemuksia vanhempien vieressä nukkumisesta. Itselleni oli aina todella tärkeää nukkua äidin vieressä. Siinä oli turvallinen ja hyvä olo nukkua. Äitini ei sitä minulta kieltänyt eikä minullakaan olisi mitään syytä kieltää sitä omilta lapsiltani. Sillä minustakin on mukavaa kun he nukkuvat siinä lähellä ja olen tietoinen heistä.
- Katsos on sitten se makuuhuoneseksi ikään kuin vaihtelua tällaisessa järjestelyssä, kun sinne joskus kahden miehensä kanssa pääsee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että missä vanhemmat harrastavat seksiä. Kylppärissäkö tai jossain olohuoneen sohvalla? Vaihteluna varmaan ihan kivaa, mutta jatkuvasti?
Meillä ainakin makuuhuone on nukkuhuone ja se toimii sellaisena loistavasti. Niin kauan kuin meillä lapset nukkuvat vieressä, seksiä harrastetaan iltaisin lasten mentyä nukkumaan spontaanisti siellä täällä kotia. Meille se ei ole ollut koskaan ongelma.
harrastamassa, joten missä välissä sitä läheisyyttä saisi?
että lapsi ei saa tarpeeksi muulloin läheisyyttä, jos tuon ikäisen pitää mennä vanhemman viereen nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...13-vuotiaaksi, kun asuimme niin ahtaasti. Ei ollut kivaa, ei! Se jatkuva seksisessioiden kuuntelu... Olisin erittäin mielelläni nukkunut omassa huoneessa, jos se olisi mahdollista, jo ainakin 5-vuotiaasta alkaen. Tuo jatkuva "läheisyys" oli minulle yhtä kärsimystä.
Mieheni tytär pyrki jatkuvasti isänsä sänkyyn vielä 11-vuotiaanakin, ja se ei minusta ollut enää normaalia. Tarvittiin (minun lisäkseni) kolmen terapeutin ponnistelut, jotta isä saatiin ymmärtämään, ettei hänen tehtävänsä ole pitää yllä lapsen kuvaa siitä, että isän luona on turvatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...13-vuotiaaksi, kun asuimme niin ahtaasti. Ei ollut kivaa, ei! Se jatkuva seksisessioiden kuuntelu... Olisin erittäin mielelläni nukkunut omassa huoneessa, jos se olisi mahdollista, jo ainakin 5-vuotiaasta alkaen. Tuo jatkuva "läheisyys" oli minulle yhtä kärsimystä.
Mieheni tytär pyrki jatkuvasti isänsä sänkyyn vielä 11-vuotiaanakin, ja se ei minusta ollut enää normaalia. Tarvittiin (minun lisäkseni) kolmen terapeutin ponnistelut, jotta isä saatiin ymmärtämään, ettei hänen tehtävänsä ole pitää yllä lapsen kuvaa siitä, että isän luona on turvatonta.
Meillä periaate on aina ollut se että lapset saavat halutessaan siirtyä omaan huoneeseen nukkumaan koska tahansa. Perhepeti ei ole pakko ja meillä siinä mennään puhtaasti sillä fiiliksellä miltä se perheestä tuntuu. Jos lapset haluavat omilleen, se sopii ja jos meitä aikuisia ahdistaisi tai tulisi univaikeuksia niin sitten on mietittävä järjestelyä uusiksi. Meillä perhepeti ei ole pakkoratkaisu vaan tällä hetkellä koko perheelle mukavin vaihtoehto.
Mutta mitä tulee tuohon tekstisi loppuosaan, siitä ole hiukan erimieltä. Se ei minusta ole epänormaalia että lapsi haluaa vanhempansa viereen eikä sekään ole minusta epänormaalia että asia on isälle ok. Mutta koska sinä olet miehen uusi puoliso ja et asiasta pidä, silloin on luonnollisesti tehtävä ratkaisu joka sopii myös sinulle. Sillä sinullakin on luonnollisesti paikka miehen vierellä... Minusta tuossa perusteluksi olisi kuitenkin riittänyt jo sekin että sinulle ei ole luontevaa nukkua niin että miehen lapsi nukkuu kanssanne.
mutta lasten tarvitsee. Mä olin lapsena erittäin pelokas öisin, kadehdin vanhempiani joiden ei tarvinnut nukkua yksin.
omassa huoneessaan ja minä omassani tuon ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaikki 3 perhepedissä nukkuvaa lasta ovat kotihoidossa ja saavat huomiota, syliä ja läheisyyttä pitkin päivää. Meille läheisyys on niin luonnollinen asia että ei sitä ole aina yöksi unohdettava.Monilla jotka eivät tätä ymmärrä, ei ole varmaan omia kokemuksia vanhempien vieressä nukkumisesta. Itselleni oli aina todella tärkeää nukkua äidin vieressä. Siinä oli turvallinen ja hyvä olo nukkua. Äitini ei sitä minulta kieltänyt eikä minullakaan olisi mitään syytä kieltää sitä omilta lapsiltani. Sillä minustakin on mukavaa kun he nukkuvat siinä lähellä ja olen tietoinen heistä.
Itse olen aina saanut tarpeeksi päivällä läheisyyttä, joten illat on voinut käyttää nukkumiseen omassa sängyssä. Ja olen nukkunut vanhempien vieressä, mutta en todellakaan esi-puberteetti-ikäisenä...
harrastamassa, joten missä välissä sitä läheisyyttä saisi?
että lapsi ei saa tarpeeksi muulloin läheisyyttä, jos tuon ikäisen pitää mennä vanhemman viereen nukkumaan.
Meillä kaikki 3 perhepedissä nukkuvaa lasta ovat kotihoidossa ja saavat huomiota, syliä ja läheisyyttä pitkin päivää. Meille läheisyys on niin luonnollinen asia että ei sitä ole aina yöksi unohdettava.Monilla jotka eivät tätä ymmärrä, ei ole varmaan omia kokemuksia vanhempien vieressä nukkumisesta. Itselleni oli aina todella tärkeää nukkua äidin vieressä. Siinä oli turvallinen ja hyvä olo nukkua. Äitini ei sitä minulta kieltänyt eikä minullakaan olisi mitään syytä kieltää sitä omilta lapsiltani. Sillä minustakin on mukavaa kun he nukkuvat siinä lähellä ja olen tietoinen heistä.
Itse olen aina saanut tarpeeksi päivällä läheisyyttä, joten illat on voinut käyttää nukkumiseen omassa sängyssä. Ja olen nukkunut vanhempien vieressä, mutta en todellakaan esi-puberteetti-ikäisenä...
Se että sinulla on ollut aina turvallinen olo ei tarkoita että kaikki olisivat samanlaisia kuin sinä. Meillä aivan varmasti lapset saavat minulta reilusti huomiota ja jos asia jompaan kumpaan suuntaan on kallellaan niin sitten liikaan huomioon. Sylittelyä meillä on reilusti, jutustelua, yhteistä puuhastelua, yökyläilyjä ei juuri koskaan, lapset osallistuvat päiväaskareisiin kanssamme, iltasadut jne.
Meillä lapsilla on välillä mörköpelkoja, välillä ihan vain kylmä jolloin kuulemma äidin vieressä maailman lämpimintä jne jne.
Ja yöllä meillä nukkuu koko perhe heräämättä muuhun kuin keskimmäinen joskus unissaan önisee ja kuopus herää syömään. Joskus unissaan pyytävät peittoa kun ovat potkineet sen pois...
Ei pidä olettaa että jos itse on kokenut jonkun asian tietyllä tavalla että se joka kokee sen eritavalla on jotenkin epänormaali tms.
Ja lapset on nukkunu imetyksen aikana perhepedissä (päivisin myös vaunuissa ja pinniksessä). Sitten pelkässä pinniksessä ja kun pinniksestä aletaan nouseen vuoden ikäsenä niin lastensängyssä.
MEILLE tämä on ollut normaalia. Lapsi ei ole koskaan huutanu erikseen, aina kun on ollu oma peti tuttu ja turvallinen.
Vuoden ikäsenä on muuten siirrytty omaan huoneeseenkin. Pitäisin sitä ihan eri asiana kuin se että vanhempani on asunu joskus koko perhe pienessä yksiössä ja kanoja tapettu seinän takana ulkona.. :)) Ei ne siitä tykänny. Se oli pakko. Mutta siihen tottuu.
Musta ei olis normaalia jos lapsi haluaisi 9- vuotiaana sänkyyni. Onko kukaan kyselly kiusataanko lasta jne?
Toi on asia joka vaan vahvistuu ajan myöden: jos lapsi nukahtaa ja sen annetaan nukkua koko yö siirtämättä omaan petiin niin toki siitä tulee arkinen asia joka voi muuttua ongelmaksi -jos perheelle asia ei ole hälläväliä missä lapsi nukkuu.
Ei ole minun ajatteluani että miettisin että me ihmiset oltais jotain laumaeläimiä. Eihän tässä laumassa syödä, metsästetä ja vaan loikoilla savannilla??
Miksi sitten taas jokkut vanhemmat pitää "kylmänä" että lapsi nukkuu omassa TURVALLISESSA pedissä?
Musta tuntuu että tällön ongelma on sielä vanhemmassa. Johan näitä on katteltu noissa riiviölapsiohjelmissakin.. Mutta miten vaan: pervoa on kun ITSE niin ajattelee, kai se normaalius on sitten sama asia?
Ja lapset on nukkunu imetyksen aikana perhepedissä (päivisin myös vaunuissa ja pinniksessä). Sitten pelkässä pinniksessä ja kun pinniksestä aletaan nouseen vuoden ikäsenä niin lastensängyssä.
MEILLE tämä on ollut normaalia. Lapsi ei ole koskaan huutanu erikseen, aina kun on ollu oma peti tuttu ja turvallinen.Vuoden ikäsenä on muuten siirrytty omaan huoneeseenkin. Pitäisin sitä ihan eri asiana kuin se että vanhempani on asunu joskus koko perhe pienessä yksiössä ja kanoja tapettu seinän takana ulkona.. :)) Ei ne siitä tykänny. Se oli pakko. Mutta siihen tottuu.
Musta ei olis normaalia jos lapsi haluaisi 9- vuotiaana sänkyyni. Onko kukaan kyselly kiusataanko lasta jne?
Toi on asia joka vaan vahvistuu ajan myöden: jos lapsi nukahtaa ja sen annetaan nukkua koko yö siirtämättä omaan petiin niin toki siitä tulee arkinen asia joka voi muuttua ongelmaksi -jos perheelle asia ei ole hälläväliä missä lapsi nukkuu.
Ei ole minun ajatteluani että miettisin että me ihmiset oltais jotain laumaeläimiä. Eihän tässä laumassa syödä, metsästetä ja vaan loikoilla savannilla??
Miksi sitten taas jokkut vanhemmat pitää "kylmänä" että lapsi nukkuu omassa TURVALLISESSA pedissä?
Musta tuntuu että tällön ongelma on sielä vanhemmassa. Johan näitä on katteltu noissa riiviölapsiohjelmissakin.. Mutta miten vaan: pervoa on kun ITSE niin ajattelee, kai se normaalius on sitten sama asia?
Jos jollekin perhepeti tuntuu mukavalta vaihtoehdolta ja se helpottaa arkea niin se on ilman muuta perheen oma ratkaisu ja hyvä sellainen jos asia toimii.
Jos jollekin on luontevaa että kaikki nukkuvat omissa sängyissään ja omissa huoneissaan ja niin kaikki nukkuvat parhaiten niin se on sen perheen ratkaisu ja hyvä sellainen jos asia toimii.
Ihmisten on kuitenkin lopulta turhaa tehdä perheestä nukkumaratkaisujen pohjalta mitään oletuksia... On turha olettaa että eri huoneissa nukkuvat olisivat tunneköyhiä ja kylmiä vanhemia ja turha kuvitella että perhepedissä nukkuvat olisivat pervoja tai lapsiaan huonosti huomioivia. Jokainen nukkuu omalla tavallaan mutta pääasia on että lapsiperheissä saadaan nukuttua sillä me kaikki tiedämme että lapsiperheessä uni on tärkeää jokaiselle.
ettei jakseta seksiä edes ajatella saati toteuttaa. Joten lasten nukkuminen meidän makkarissa ei vaikuta seksielämää, jota ei sillon yöllä olisi, vaikka lapset nukkuisivat kolme kerrosta ylempänä palo-ovien takana.
Minä nukuin 12v ikään asti äidin vieressä sillä tunsin oloni siinä turvalliseksi ja hyväksi.
Nyt meillä nukkuu 3 alle 5v lasta meidän kanssamme suuressa perhepedissä. Kaikilla on hyvä nukkua, turvallinen ja hyvä olo.
Miksi tämä ei olisi normaalia?
Ymmärrän toki että valtaosa nukkuu omissa huoneissaan mutta silti minusta on normaalia että jokainen perhe ratkaisee nukkumajärjestelyt itselleen sopivalla tavalla.