Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?

Ei se noin ole, kyllä me koulushopattiin ihan muista syistä. Syyt voi olla ideologiset, uskonnolliset, eri painotukset opetuksessa, jos haluaa panostaa esim musiikkiin, liikuntaan tms.

Vierailija kirjoitti:

Tässähän on lupaava bisnesmalli. Perustaa yksityisen, osin painotetun koulun jonne pääsee tuntuvalla lukukausimaksulla. Nollatoleranssi kiusaamiselle sekä kaikenlaiselle häiriköinnille. Oppilaita riittäisi läheltä ja kaukaa :D  Rahantulo taattua. 

Yksityiskouluja ei niin vaan perusteta. Siihen tarvitaan lupa. Ja niissä on kestänyt vuosikymmeniä, että niitä saa perustaa, jos lupaa koskaan heltiää. 

Että sellanen bisnesidea sulla. Täysi susi, jos ei tule lakimuutosta, jota ei tule. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän se sitä ole. Köyhyydellä ei ole asian kanssa tekemistä.

 

Esimerkiksi me emme halua, että tyttäremme altistuvat lähi-itäläisille ja somalaisille kulttuureille.

On todellakin olennaista, ettei tyttöjä kohdella lapsesta asti alempiarvoisina.

Lähi-itäläisille ja somalaisille :D 

Koska köyhyys itsessään ei ole ongelma, vaan välinpitämättömyys, tätä esiintyy kokemukseni mukaan myös ihan keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä riippumatta kansalaisuudesta.

Oman lapsen koulussa ongelmatapaus on ihan kantasuomalainen keskituloinen kahden vanhemman perheen lapsi. Lisäksi kevennettyä matematiikka opiskelevat ihan kantasuomalaisetkin. S2 lapset eivät aiheuta ongelmia, eikä tarvitse opiskelle kevennettyä matikkaa esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

kyllähän ton nyt kaikki tajuaa, puoliso sellaisessa koulussa opettajana mihin kova tunku. Aikamoisia keinoja käytetään, mm siirretään lapsi kirjoille alueella asuvan tutun luokse silloin kouluunottamispäätös tehdään jne. Keinot monet.

Valvovatko koulut mitenkään tätä, että asuuko oppilas oikeasti alueella? Pitäisikö selvittää tarkemmin, asuvatko oikeasti asunnossa tai asuuko jossain yrityksen liiketilassa. Nämä vievät hyvien alueiden koulujen resursseja, onko sekään oikein? Esim. alueen lapset eivät pääse omiin päiväkoteihinsa, kun eskareihin tulee useampia ryhmiä, muita ryhmiä ahdetaan pieniin tiloihin ja moni eskarilainen ei oikeasti asu alueella. Sitten koulut ovat tupaten täynnä lapsia, jotka tulevat aamuisin busseilla ja ratikoilla kouluun.

"Tilanne johtuu pk-seudun vuokra-asunnoista. Niihin pakkautuu ne heikot oppilaat ja kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa vuokratalottomille alueille"

Ei maaseutukaan sellainen lintukoto ole kuin monet kuvittelevat. Maaseudun halvat tai puoli-ilmaiset omakotitalot houkuttelevat kyllä samoin pienituloisia mutta monilapsisia perheitä.

Kun omaan pieneen kouluumme tulee joku hankala tapaus niin poikkeuksetta se on joku peräkylän mökkiin muuttanut monilapsinen ja -ongelmainen perhe jonka lapset yksi toisensa jälkeen työllistävät opettajia. On kymmenen kissaa, kuusi koiraa, kolme kania ja koti yhtä kaaosta viiden erityislapsen kanssa. Vanhemmat pienituloisia ja vähintään toinen eläkkeellä. Enkä nyt puhu mistään kotimaisista vähemmistöistä vaan ihan kantasuomalaisesta porukasta.

Kannattaa siis lopettaa ajattelu jossa kyläkoulu on automaattisesti joku onnela ja rauhallinen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllähän ton nyt kaikki tajuaa, puoliso sellaisessa koulussa opettajana mihin kova tunku. Aikamoisia keinoja käytetään, mm siirretään lapsi kirjoille alueella asuvan tutun luokse silloin kouluunottamispäätös tehdään jne. Keinot monet.

Valvovatko koulut mitenkään tätä, että asuuko oppilas oikeasti alueella? Pitäisikö selvittää tarkemmin, asuvatko oikeasti asunnossa tai asuuko jossain yrityksen liiketilassa. Nämä vievät hyvien alueiden koulujen resursseja, onko sekään oikein? Esim. alueen lapset eivät pääse omiin päiväkoteihinsa, kun eskareihin tulee useampia ryhmiä, muita ryhmiä ahdetaan pieniin tiloihin ja moni eskarilainen ei oikeasti asu alueella. Sitten koulut ovat tupaten täynnä lapsia, jotka tulevat aamuisin busseilla ja ratikoilla kouluun.

Perusopetuslaki ei vaadi koulua valvomaan oppilaiden todellisia asuinpaikkoja. Vai mitä pitäisi tehdä, kun oppilas ei tule pariin vuoteen kouluun, koska osoite on Somaliassa?

Vierailija kirjoitti:

Koska köyhyys itsessään ei ole ongelma, vaan välinpitämättömyys, tätä esiintyy kokemukseni mukaan myös ihan keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä riippumatta kansalaisuudesta.

Oman lapsen koulussa ongelmatapaus on ihan kantasuomalainen keskituloinen kahden vanhemman perheen lapsi. Lisäksi kevennettyä matematiikka opiskelevat ihan kantasuomalaisetkin. S2 lapset eivät aiheuta ongelmia, eikä tarvitse opiskelle kevennettyä matikkaa esimerkiksi. 

Taas joku yrittää pestä mustaa valkoiseksi. Juuri on uutisoitu faktana, että maahanmuuttajissa yli puolet ei selviydy yhteiskunnassa koulusta saatavilla taidoilla. Se, että sinun koulussasi on joku taitava S2-oppilas ei muuta tuota faktaa. Ja tämä on yksi merkittävä syy koulushoppailulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.

Jokainen tekee noin jos se vain on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

"Tilanne johtuu pk-seudun vuokra-asunnoista. Niihin pakkautuu ne heikot oppilaat ja kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa vuokratalottomille alueille"

Ei maaseutukaan sellainen lintukoto ole kuin monet kuvittelevat. Maaseudun halvat tai puoli-ilmaiset omakotitalot houkuttelevat kyllä samoin pienituloisia mutta monilapsisia perheitä.

Kun omaan pieneen kouluumme tulee joku hankala tapaus niin poikkeuksetta se on joku peräkylän mökkiin muuttanut monilapsinen ja -ongelmainen perhe jonka lapset yksi toisensa jälkeen työllistävät opettajia. On kymmenen kissaa, kuusi koiraa, kolme kania ja koti yhtä kaaosta viiden erityislapsen kanssa. Vanhemmat pienituloisia ja vähintään toinen eläkkeellä. Enkä nyt puhu mistään kotimaisista vähemmistöistä vaan ihan kantasuomalaisesta porukasta.

Kannattaa siis lopettaa ajattelu jossa kyläkoulu on automaattisesti joku onnela ja rauhallinen paikka.

Yleensä ne lapset ei ole omia, kyseessä on nykyisin jonkinlainen perhekotiyhteisö, jossa kaikki noin 5 lasta tarvitsevat terapiaa, heidän biologiset vanhempansa on kyttäämässä koulutaksia ja estää sen kulun jne.

Kyläkoulu on silti edelleen saamaansa arvostusta parempi paikka, koska siellä tietynlainen ryhmäpaine vaatii olemaan kunnolla. Aina löytyy häirikköjä, mutta paljon enemmän kouluun ja oppimiseen vakavasti suhtautuvia vanhempia, jotka myös tuovat kouluun kaivattua yhteisöllisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

"Tilanne johtuu pk-seudun vuokra-asunnoista. Niihin pakkautuu ne heikot oppilaat ja kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa vuokratalottomille alueille"

Ei maaseutukaan sellainen lintukoto ole kuin monet kuvittelevat. Maaseudun halvat tai puoli-ilmaiset omakotitalot houkuttelevat kyllä samoin pienituloisia mutta monilapsisia perheitä.

Kun omaan pieneen kouluumme tulee joku hankala tapaus niin poikkeuksetta se on joku peräkylän mökkiin muuttanut monilapsinen ja -ongelmainen perhe jonka lapset yksi toisensa jälkeen työllistävät opettajia. On kymmenen kissaa, kuusi koiraa, kolme kania ja koti yhtä kaaosta viiden erityislapsen kanssa. Vanhemmat pienituloisia ja vähintään toinen eläkkeellä. Enkä nyt puhu mistään kotimaisista vähemmistöistä vaan ihan kantasuomalaisesta porukasta.

Kannattaa siis lopettaa ajattelu jossa kyläkoulu on automaattisesti joku onnela ja rauhallinen paikka.

Käytetäänkö kyläkoululla huumeita koulupäivän aikana? Ovatko veitset mukana koulussa? Tuotahan nuo koulut ovat pk-seudulla. Moni ei hahmota elävänsä maalla lintukodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.

Niin, eiköhän jokainen välittävä vanhempi halua lapsilleen parasta.

On vain monia käsityksiä siitä mikä on se "paras". Minusta parasta lapselle on se että hän näkee myös muutakin elämää kuin vain juuri sitä mitä se oma kupla näyttää.

Omat lapset käyneet ihan normaalit lähikoulut joissa on ollut oppilasta joka lähtöön. Samoin lasten kaverit ovat olleet hyvin monenlaisista taustoista, tosi rikkaista muualta tulleiden yksihuoltajien lapsiin. Ja tämä on ollut heille vain rikkaus.

Molemmat lapseni ovat menneet korkeako

Köyhien elämässä ei ole mitään näkemisen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Koska köyhyys itsessään ei ole ongelma, vaan välinpitämättömyys, tätä esiintyy kokemukseni mukaan myös ihan keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä riippumatta kansalaisuudesta.

Oman lapsen koulussa ongelmatapaus on ihan kantasuomalainen keskituloinen kahden vanhemman perheen lapsi. Lisäksi kevennettyä matematiikka opiskelevat ihan kantasuomalaisetkin. S2 lapset eivät aiheuta ongelmia, eikä tarvitse opiskelle kevennettyä matikkaa esimerkiksi. 

Kyllä tällaiset ongelmatapaukset ovat silti ihan eri luokkaa kuin kahden kouluttamattoman vanhemman lapsi, jonka perheessä kukaan ei näytä edes mallia työnteosta ja pahimmassa tapauksessa viljellään hirveää herravihaa ja rummutetaan, että kouluttautuminen on hienostelua. Sen kaltaisia perheitä/lapsia ainakin me olemme pyrkineet välttelemään, kun koulua valittiin. Näiden mukana tuleva sosiaalinen pääoma on sellaista, jolle emme halua lapsiamme altistaa.

On se kumma, että persut kiljuu aina siitä kuinka ollaan Ruotsin tiellä ja kaikki on mmuuttajien vika. 

Sitten kuitenkin ajetaan sellaista politiikkaa, jonka tiedetään johtavan juuri Ruotsin tilanteeseen. Eihän sitä voida muuten tulkita, jos omilta sivuilta löytyy linkki YLE:n koulukoneeseen, suora kehotus koulushoppailuun. 

Koulujen segregaatio on varma tie ongelmiin. Katsokaa Ruotsiin, siellä jengikehitys on lähtenyt 90-luvun koulupolitiikan seurauksista.

Joten miettikää tarkkaan mitä haluatte, tukea segregaatiokehitystä ja sekasortoa vai hyvää lähikoulua kaikille?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.

Ja se on paha asia koska...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon asunut kamalassa häirikkölähiössä. Muutettiin pois varakkaiden lintukotoon. Lasten hyväksi. Oikea valinta, jos vaan mahdollisuus. 

Nämä niin sanotut varakkaiden lintukodot voivat olla aivan vihoviimeistä paikkoja. Isoja uusia omakotitaloja keskellä ei mitään, vanhemmat pitkää päivää töissä, kauhea näyttämisen paine, ei sosiaalista kontrollia. Tulee mieleen muutamakin traaginen tapaus, joissa tällaisten alueiden lapset ovat olleet osallisina.

Paras olisi vireä kyläyhteisö ison kaupungin työssäkäyntialueella tai kaupungin hyvä vanha lähiö, jossa naapurit tuntevat toisensa. 

Mitä tarkoitat sosiaalisella kontrollilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska köyhyys itsessään ei ole ongelma, vaan välinpitämättömyys, tätä esiintyy kokemukseni mukaan myös ihan keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä riippumatta kansalaisuudesta.

Oman lapsen koulussa ongelmatapaus on ihan kantasuomalainen keskituloinen kahden vanhemman perheen lapsi. Lisäksi kevennettyä matematiikka opiskelevat ihan kantasuomalaisetkin. S2 lapset eivät aiheuta ongelmia, eikä tarvitse opiskelle kevennettyä matikkaa esimerkiksi. 

Taas joku yrittää pestä mustaa valkoiseksi. Juuri on uutisoitu faktana, että maahanmuuttajissa yli puolet ei selviydy yhteiskunnassa koulusta saatavilla taidoilla. Se, että sinun koulussasi on joku taitava S2-oppilas ei muuta tuota faktaa. Ja tämä on yksi merkittävä syy koulushoppailulle.

Eikä yritä, alkuperäinen kysymys koski sitä paitsi köyhien lasten välttelyä. Mutta vastustan asennetta, että kaikki koulujen ongelmat kaadetaan s2 lasten syyksi, sekään ei ole mikään homogeeninen ryhmä.

Vierailija kirjoitti:

Tää koko koulushoppailu on terminä aivan naurettava. Puhutaan siis siitä että muutamia satoja oppilaita esim. Helsingissä hakeutuu painotettuu opetukseen, musaluokalla, kieliluokalle tms. Tällä ei ole mitään tekemistä eikä vaikuta millään tavalla maa han muut tajien kielitaitoon. Jos tässä siis viitataan tuohon tutkimukseen heidän olemattomasta luku-ja kirjoitustaidosta ja johon ruotsinkielinen opetusministeri ehdottaa lääkkeeksi koulushoppailun kieltämistä.

Sitä ei onneksi voi vielä estää että näin kantis veronmaksajana minulla on lupa etsiytyä sellaiselle asuinalueelle, missä lapseni saa koulussa oikeasti opetustakin eikä vain ole koulussa jonakin tukihenkilönä ja tulkkina. 

Tässä tutkimuksessa etsitään syyllisiä ma mujen huonoon kielitaitoon kantasuomalaisista, kiusaamisesta jne. Mutta ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle, että se johtuu kotioloista. Siitä että niiden aikuistenkaan ei tarvitse opetella edes auttavaa s

Joku voisi myös sanoa suoraan sen, että moni on sitä mieltä, että kantisten kulttuuri on haitallista, eivätkä he halua lastensa omaksuvan sitä. Vaikea lapsen on sopeutua, jos vanhemmat eivät halua, että hän sopeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Koska köyhyys itsessään ei ole ongelma, vaan välinpitämättömyys, tätä esiintyy kokemukseni mukaan myös ihan keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä riippumatta kansalaisuudesta.

Oman lapsen koulussa ongelmatapaus on ihan kantasuomalainen keskituloinen kahden vanhemman perheen lapsi. Lisäksi kevennettyä matematiikka opiskelevat ihan kantasuomalaisetkin. S2 lapset eivät aiheuta ongelmia, eikä tarvitse opiskelle kevennettyä matikkaa esimerkiksi. 

Kevennetyn matikan opiskelulle voi olla muita syitä kuin välinpitämättömyys. Oma lapseni opiskeli kevennettyä matikkaa ADHD: n takia. Viime keväänä hän valmistui yliopistosta opettajaksi. 

"Käytetäänkö kyläkoululla huumeita koulupäivän aikana? Ovatko veitset mukana koulussa? Tuotahan nuo koulut ovat pk-seudulla. Moni ei hahmota elävänsä maalla lintukodossa."

Ei käytetä ehkä siinä pienessä kyläkoulussa jossa käydään alakoulua mutta kyllä siellä kuntakeskusten yläkouluissa on huumeita nykyään ihan samalla tavalla kuin isoissakin kaupungeissa. Ja sinne ne kyläkoululaiset myös menevät.

 Ei kannata olla sinisilmäinen ja kuvitella että huumeet eivät olisi jo aikaa sitten tulleet pikkupaikkakunnille.