Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?

kyllähän ton nyt kaikki tajuaa, puoliso sellaisessa koulussa opettajana mihin kova tunku. Aikamoisia keinoja käytetään, mm siirretään lapsi kirjoille alueella asuvan tutun luokse silloin kouluunottamispäätös tehdään jne. Keinot monet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä horiset? Meillä lapset menivät ihan vain lähimpään kouluun.

Taidat asua jossain susirajan takana, jossa lähin koulu ei ole vielä sellainen, josta valmistuu lähinnä rikolliseksi, narkkariksi tai h-naiseksi.

t seura tekee kaltaisekseen

Kertoo paljon pääkaupunkiseudun olosuhteista, jos lasta ei halua laittaa lähikouluun. Monet valittavat, että ei ole varaa pitää koko Suomea asuttuna, vaan ihmisten pitäisi kerääntyä kasvukeskusten ympärille, missä palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja edullisesti. Kuka haluaa tuollaiseen paikkaan lastansa tuoda, missä jotuuu miettimään, millä alueella voi asua ja mihin kouluun laittaa lapsensa? Kehitys on väärää, jos tuollaista menoa pidetään normaalina.

 

Kannatt

Hyvin ainakin meidän lapset ovat yliopistoon päässeet ihan vaan tällaisesta pikkukaupungista käsin. Pääkaupunkiseudulla asuminen ei merkitse siinä asiassa mitään. Ihan samat ylppärit ja pääsykokeet on kaikilla nuorilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.

 

Mitä väärää siinä on, että valitsee lapselleen parasta? Totta kai sellaiseen kouluun, jossa ei ole sossupummeja. Ei tätä kukaan salaile.

Yleensä asia kyllä ilmaistaan hieman sivistyneemmin ja kauniimmin sanakääntein.

Totta kai jokainen fiksu vanhempi haluaa lapsensa mahdollisimman hyvään kouluun. Jos välittää lapsensa tulevaisuudesta, miettii kyllä tarkkaan millaiseen kouluun ja luokkaan lapsen laittaa. Köyhyyttä enemmän kyllä vaikuttaa kouluttamattomuus.

Meillä lapsi on koulussa, jossa on pääosin koulutettujen hyvätuloisten lapsia. Luokalla on yksi lapsi, jonka äiti lisääntyy työkseen ja isästä ei ole tietoa. Kyllä tuon tytön levottomuus on ihan omaa luokkaansa verrattuna muihin. Jos näitä olisi luokallinen, niin kyllähän se vaikuttaisi kaikkien oppimiseen. 

Vierailija kirjoitti:

En halua, että tyttäreni näkee huivinkäyttömallia lähikoulussa.

Näin kesällä kauppakeskuksessa parivuotiaan tytön, jolla oli huivi päässä. Täytyy tunnustaa, että se tuntui pahalta.

Vierailija kirjoitti:

En halua, että tyttäreni näkee huivinkäyttömallia lähikoulussa.

Ajatteletko tämän huivinkäyttömallin tarttuvan tyttäreesi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ensin sitten Suomi perässä. Kohta tietyille alueille ei ole edes poliisilla asiaa.

Heh, asuin 90-luvulla Vesalassa. Ei poliisia kiinnostanut silloinkaan tulla sinne. 

Meidän luokalla kasarilla oli lapsia joka puolelta itä-Helsinkiä. Myös Kontulasta, Vesalasta, Itäkeskuksesta tms. Eri tulotasoista. Koulu oli täydellinen lintukoto. Siellä oli rauhallista ja mukavaa. Erikoiskoulu oli ja sinne piti pyrkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olisi paljon oudompaa, jos vanhemmat eivät asuinpaikkaa valittaessa kiinnittäisi yhtään huomiota siihen, millaiseen ja mihin kouluun lapsi sen myötä päätyy.

Ongelma on jo siinä, että vanhemmille tulee edes mieleen tehdä niin. Kaikkien koulujen pitäisi olla sellaisia, että lähin koulu kelpaa. Jos eivät ole, sitten on kouluissa vikaa, ei vanhemmissa.

 

Tilanne johtuu pk-seudun vuokra-asunnoista. Niihin pakkautuu ne heikot oppilaat ja kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa vuokratalottomille alueille, joita on vain muutamia. Vuokrataloalue voi osua myös omakotitaloalueen viereen ja lapset joutuvat silloin s2- oppilaiden kanssa samaan kouluun. On tehtävä valinta joko omakotitalo tai hyvä koulu. Joskus nämä osuvat yhteenkin, mutta kovasti on yritetty rakentaa Helsingistä slummia ja nyt ollaan kakat housuissa ongelmissa.

Tässähän on lupaava bisnesmalli. Perustaa yksityisen, osin painotetun koulun jonne pääsee tuntuvalla lukukausimaksulla. Nollatoleranssi kiusaamiselle sekä kaikenlaiselle häiriköinnille. Oppilaita riittäisi läheltä ja kaukaa :D  Rahantulo taattua. 

Miten niin ei tunnusteta? Totta kai tunnustetaan että siitä on kiinni. Siinä mitään salailemista tai häpeämistä ole. En halua että lapseni käyvät samaa koulua köyhien kanssa joilla ei kuitenkaan ole mitään edellytyksiä elämässä etenemiselle. Lapsen verkostoituminen alkaa jo alakoulusta ja jos verkostuu vain lähiöalkoholistien jälkikasvun kanssa, on hyvin vaikea myöhemmin saada vankkoja sosiaalisia kytköksiä omistavan luokan jäseniin. En yhtään epäile tunnustaa tätä. En ole kouluttamassa lapsiani subutex-syrjäytyneiksi.

"Tota, periaatteellisempi kysymys, onko koulushoppailu väärin? Mielestäni ei. Ne jotka suhtautuvat omien lasten tulevaisuuteen vakavasti ja paneutuen, eikö heillä ole omien voimavarojen mukaisesti yrittää lastensa parasta?"

Kysymys kuitenkin kuuluu myös että onko "paremman" koulun etsintä ihan oikeasti parempi sen lapsen tulevaisuuden kannalta vai onko kyse enemmän vanhempien omasta uskosta siihen ja ennakkoluuloista.

Tarkoitus on vältellä huonostikäyttäytyviä lapsia. Ja jotka eivät ymmärrä koulunkäynnin tarkoitusta. Sillä ei ole aineellisen köyhyyden kanssa mitään tekemistä. Henkisen kylläkin.

Itse ihmettelen suuresti miksi esim. Vasemmisto poliitikot eivät muuta itse sinne vuokra lähiöihin ja pistä lastaan näihin kouluihin? Jos kerran kaikki koulut ja asuinalueet ovat ihan yhtä hyviä ja lapset taustasta huolimatta samanlaisia.  

Pahimmat kiusaajat on just noiden rikkaiden lapset. Ainakin kun mä olin peruskoulussa 2000 luvulla. Sama rataa näköjän nytkin :(

Ne kiusaa niitä köyhiä jotka aidosti tekevät töitä. Rikkaiden lasten ei tartte tehä mitään kun heillä on tukiverkostot kunnossa niin aina joku heitä pelastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä koulushoppailua oli ainakin jo 70-luvulla. Mentiin sinne, mistä tuli parhaat tulokset.

Parhaat tulokset?? Jos oppilas on oppimaton , niin mitä merkitsee vaihtaminen että saa parhaat tulokset!!!

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei tunnusteta? Totta kai tunnustetaan että siitä on kiinni. Siinä mitään salailemista tai häpeämistä ole. En halua että lapseni käyvät samaa koulua köyhien kanssa joilla ei kuitenkaan ole mitään edellytyksiä elämässä etenemiselle. Lapsen verkostoituminen alkaa jo alakoulusta ja jos verkostuu vain lähiöalkoholistien jälkikasvun kanssa, on hyvin vaikea myöhemmin saada vankkoja sosiaalisia kytköksiä omistavan luokan jäseniin. En yhtään epäile tunnustaa tätä. En ole kouluttamassa lapsiani subutex-syrjäytyneiksi.

Tämä. Minusta ei pidä vähätellä sitä millaiseen seuraan lapsi tottuu jo pienestä. Ei pelkästään verkostoitumisen näkökulmasta vaan siitäkin, että mitä pitää normaalina.

Oma alakoululainen lähinnä säälii ikäisiään, jotka vapettavat, juovat energiajuomia ja hengailevat kauppakeskuksissa. Hänellä itsellään on tavoitteita koulussa ja harrastuksissa ja hänet on ympäröity lapsilla, joilla on samanlainen ajatusmaailma.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen suuresti miksi esim. Vasemmisto poliitikot eivät muuta itse sinne vuokra lähiöihin ja pistä lastaan näihin kouluihin? Jos kerran kaikki koulut ja asuinalueet ovat ihan yhtä hyviä ja lapset taustasta huolimatta samanlaisia.  

Siskoni oli tuota mieltä ennen. Paheksui minua, kun mietittiin tarkkaan alue minne muutettiin lapsen koulun alun lähestyessä. Sitä ennen lapsi oli pienessä yksityisessä päiväkodissa. Sitäkin siskoni paheksui. Sitten hänelle syntyi oma lapsi. Kummasti mielipide häneltäkin muuttui ja lapsensa on nyt pienessä hyvässä yksityisessä päiväkodissa ja etsivät asuntoa alueelta, jossa lapsen saisi hyvään kouluun. Lähinnä naurattaa tuo tekopyhyys, jota hän harrasti ennen. 

Ei se syy ole vältellä köyhiä vaan saada mahdollisimman tasokas koulutus. Seura tekee kaltaisekseen, joten parempi jos ympärillä on hyvin menestyviä oppilaita.

Tää koko koulushoppailu on terminä aivan naurettava. Puhutaan siis siitä että muutamia satoja oppilaita esim. Helsingissä hakeutuu painotettuu opetukseen, musaluokalla, kieliluokalle tms. Tällä ei ole mitään tekemistä eikä vaikuta millään tavalla maa han muut tajien kielitaitoon. Jos tässä siis viitataan tuohon tutkimukseen heidän olemattomasta luku-ja kirjoitustaidosta ja johon ruotsinkielinen opetusministeri ehdottaa lääkkeeksi koulushoppailun kieltämistä.

Sitä ei onneksi voi vielä estää että näin kantis veronmaksajana minulla on lupa etsiytyä sellaiselle asuinalueelle, missä lapseni saa koulussa oikeasti opetustakin eikä vain ole koulussa jonakin tukihenkilönä ja tulkkina. 

Tässä tutkimuksessa etsitään syyllisiä ma mujen huonoon kielitaitoon kantasuomalaisista, kiusaamisesta jne. Mutta ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle, että se johtuu kotioloista. Siitä että niiden aikuistenkaan ei tarvitse opetella edes auttavaa suomea. Yhteiskunta tarjoaa tulkkipalvelutkin hamaan maailman tappiin asti. Nekin voisi rajata vaikka kahteen vuoteen maahantulosta. 

Lisäksi olisin kaivannut tuossa tutkimuksessa sitä, että olisi eritelty eri maahan muut taja ryhmät. On tietyt ryhmät jotka elävät siinä omassa kuplassaan, eivätkä esim äidit opettele kieltä koska ovat vain kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä horiset? Meillä lapset menivät ihan vain lähimpään kouluun.

Taidat asua jossain susirajan takana, jossa lähin koulu ei ole vielä sellainen, josta valmistuu lähinnä rikolliseksi, narkkariksi tai h-naiseksi.

t seura tekee kaltaisekseen

Kertoo paljon pääkaupunkiseudun olosuhteista, jos lasta ei halua laittaa lähikouluun. Monet valittavat, että ei ole varaa pitää koko Suomea asuttuna, vaan ihmisten pitäisi kerääntyä kasvukeskusten ympärille, missä palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja edullisesti. Kuka haluaa tuollaiseen paikkaan lastansa tuoda, missä jotuuu miettimään, millä alueella voi asua ja mihin kouluun laittaa lapsensa? Kehitys on väärää, jos tuollaista menoa pidetään normaalin

Mutta ei samanlaista päättötodistuksen numeroiden kriteeristöä. Kun pikkukaupungissa saa päättötodistukseen 8 keskiarvon, saisi sama oppilas itämaisessa koulussa keskiarvoksi noin 9,5. Joku opettajahan pari vuotta sitten selvitti, mikä on oppilaan yo-kirjoitusten ja lukion päättötodistuksen arvosanojen yhteys ja siinä selvisi, että tietyissä kouluissa "alisuoriudutaan" yo-kokeissa eli suomennettuna todistukseen saa numerot helpommalla kuin muissa kouluissa.