Miten tärkeä miehille seksi on parisuhteessa?
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Ohis, itse ottaisin tuollaisen miehen milloin tahansa. Puhuu ja pussaa mutta ei koe tarvetta hinkata sukupuolielimiä yhteen. Ihan paras, mistä tuollaisia löytää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Ohis, itse ottaisin tuollaisen miehen milloin tahansa. Puhuu ja pussaa mutta ei koe tarvetta hinkata sukupuolielimiä yhteen. Ihan paras, mistä tuollaisia löytää?
A-seksuaalien foorumilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Mitä ihmettä teet seksipalstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Mitä ihmettä teet seksipalstalla?
Samaa ihmettelen minäkin.
Seksi: runsas, monipuolinen, mutkaton seksi on tärkein yksittäinen syy olla naisten (tai muidenkaan ihmisten) kanssa missään tekemisissä. kaikki muu on sitten kivaa bonusta!
Voihan sitä olla kimpassa mm sosioekonomisten asioiden vuoksi ja tosi monet pariutuukin siksi uskotellen itselleen, muille ja toisilleen olevansa jotenkin romanttisesti "rakastuneita". Mikä on ihan ok, se muistuttaa järjestettyä avioliittoa mikä sekin on ihan ok, kun vaan kaikki on samalla viivalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Heheh ja todennäköisesti se "rakkaus" harrastaa seksiä jonkun muun kanssa, mihin hänellä on tosiaan täysi oikeus! Kuulostaa kammottavalta suhteelta tollainen. :/
Sitten kohta avaudutaan jossai, kun "ero tuli ihan puskista" vaikka kaikki oli niiiin hyvin. :DDD
Jos sitä ei ole, on parhaimmillaankin ystävä.
Jos en saa seksiä kotona, kerron aina että harrastan sitä joasakn muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Heheh ja todennäköisesti se "rakkaus" harrastaa seksiä jonkun muun kanssa, mihin hänellä on tosiaan täysi oikeus! Kuulostaa kammottavalta suhteelta tollainen. :/
Sitten kohta avaudutaan jossai, kun "ero tuli ihan puskista" vaikka kaikki oli niiiin hyvin. :DDD
Niin siis tuossahan viestissä vähemmän haluava on se toinen osapuoli, eikä vaikuta että on huonontanut välejä, enemmän haluava valmis hyväksymään tilanteen?
Meilläkin toinen on yksinkertaisesti vähemmän haluava, eikä tilanne raivostuta kumpaakaan, vaikka minua ajoittain ihan fyysisesti turhauttaa. Ja olen nainen jos sillä nyt on jotain väliä. Saan kyllä aina jos pyydän, mutta en "saa" henkisesti mitään asetelmasta, jossa minä pyydän miehen hommiin, joten masturboin sitten ne kerrat kun turhauttaa. Minä haluaisin kahdesti päivässä, miehelle riittää kerran, pari viikkoon.
Seksi on edellytys parisuhteelle ja pieni korvaus parisuhteen aiheuttamasta vaivasta ja "luopumisista". Sen verran tärkeää siis. Kämppäkaveriksi ottaisin mieluummin toisen miehen. Tai kaveriksi ylipäätään. Naisten kanssa on aina seksi mielessä.
Seksi on hyvin olennainen osa parisuhteessa. Pihtarit ja haluttomat kuihduttavat suhteen. Ensimmäiset ehkä haluten alistaa, toiset valitettavasti. Ilman seksiä parisuhde ei voi hyvin, jos toinen pidättäytyy seksistä.
Mielenkiintoista on, että julkisessa keskustelussa ja somessakin, ehkä täysin yleisestikin, enemmän haluava ei saa ymmärrystä, vaan pidättäytyvä osapuoli on siihen oikeutettu.
Pihtari on ruma sana, mutta se on myös rumaa käytöstä. Haluttomalla on varmaankin huono omatunto, tästä puhutaan ja parjataan myös, mutta haluton saa tahtonsa silti läpi ja ymmärrystä. Halukkaampi on himojensa vallassa elävä kuvottava elosteleva inhake.
Seksi täydentää parisuhteen ja olennainen osa sitä, mutta ei ainoa osa.
Mitä järkeä on parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle miehelleni ei ainakaan lainkaan tärkeää. Päinvastoin. Seksi tuntuu olevan se viimeinen asia joka hoidetaan jos kaiken mielenkiintoisemman jälkeen jaksaa.
Et siis ole vaimo, vaan palvelijatar ja kodinhoitaja. Minä osaan itse siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Mutta seksiä varten tarvitsen naisen, joka onneksi on myös paras kaverini ja harrastuskumppanini.
En ole sitäkään, me emme edes asu yhdessä. Molemmat hoitavat omat kotinsa.
Ja mekin harrastamme yhdessä kaikenlaista. Enimmäkseen monenlaista urheilua. Ainut jota emme juurikaan "harrasta" on seksi.
Eli olette samalla tasolla kuin työkaveri, jonka kanssa pelaan sulkapalloa.
Ei tuo kyllä ole mikään parisuhde :D
En usko että sinulla on ihan samanlainen suhde työkaverisi kanssa kuin mitä minulla on mieheni kanssa. Vai halailetteko, pussailetteko, silitättekö toisianne ja katsotte lusikassa leffoja paljonkin? Kerrotte päivittäin toisillenne että rakastatte ja näytätte sen myös monin tavoin joka päivä?
Kuulostaa kyllä aivan tappavan tylsältä suhteelta. Paljon puhetta, mutta vähän toimintaa. Ei intohimoa = kaverisuhde. Onnea vaan valisemallasi tiellä.
Kiitos! Toivotaan että teillekään ei tule mutkia matkaan. Ei sairauksia, lääkityksiä, erektio-ongelmia. Ei seksiä, ei parisuhdetta. Onnea matkaan!
Kaikille tulee vastoinkäymisiä. Sairauksia on, lääkityksiä toisinaan. Erektiohäiriöitä ei ole ollut ikinä ja se johtuu siitä, että seksiä on ollut tarjolla. Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta. Olen varma, että kaverisuhteessa ei seisoisi lainkaan. Ilman intohimoa suhde olisi ollut ohi jo 25 vuotta sitten. Joku valitsee mielummin lusikan vaateet päällä ja elokuvan katselun. Minä valitsen intohimoisen seksin molempien orkuilla. No elämä on valintoja.
Siitä olemme samaa mieltä. Elämä on useimmille valintoja ja minä valitsen rakkauden seksin sijaan. Ihannetilanteessa olisin saanut molemmat mutta kun nyt tosiaan valintojen äärellä ollaan niin minä valitsen rakkauden. Minun piti elää melkein viisikymppiseksi että rakastuin. En usko että sitä on minun korteissani enää toista kertaa.
Ja minulla on myös vertailupohjaa. Edellisessä suhteessani oli seksiä. Paljon seksiä. Seitsemän vuoden suhteen aikana yhden (1) kerran kieltäydyin aamulla, sanoen että illemmalla sitten (takana oli jo seitsemän päivän putki niin että joka päivä oli ollut seksiä vähintään kerran) niin mies loukkaantui kun "en halunnut häntä yhtä paljon kuin hän halusi minua".
Valitsisin tämän nykyisen suhteeni milloin vain tuon edellisen sijaan.
Mitä ihmettä teet seksipalstalla?
Yksinkertainen ihminen, yksinkertaiset ihmetyksen aiheet.
Olen kuusikymppinen mies,ja haluaisin seksiä paljonkin,kun taas vaimoni ei enää vuosiin ollenkaan,vaimollani on kaksi hehkeää siskoa,jotka ovat olleet jo jonkun aikaa kumpikin leskejä,olen ehdottanut vaimolleni että voisiko hän kysyä,että ovatko he seksin tarpeessa,ja voisinko minä olla seksikumppani,kun sitä niin kovasti haluaisin,mutta hän ei suhtaudu ollenkaan myönteisesti asiaan,en ymmärrä miksi hän haluaa kiusata minua.
Kyllä on taas niin rento olo, kun sai kunnon seksiä naiselta, jota miehenkin nautinto kiinnostaa. Jos tota ilman joutuisi elämään, niin eipä olisi mitään suhdettakaan.
Seksi on se j6ttu, jonka vuoksi ollaan parisuhteessa ja jonka voimalla kestetään kompromisseja ja kaikkea sitä ikävää, jota suhde tuo välttämättä mukanaan.