Uskomattoman heikkoja oppilaita yläkoulussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

 

Käytösnumerot takaisin koulutodistuksiin. Olen kuullut, että erillistä käytösnumeroa ei enää käytetä. Ehdottomasti pitäisi olla. Kuvitelkaa kesätyön hakua, jos siinä kohdassa on arvosana 7

Käytösarvosana on kyllä edelleen käytössä, mutta ei se niitä huonosti käyttäytyviä kiinnosta. Eikä heitä myöskään yleensä kiinnosta kesätyöt tai jatko-opiskelut. Monen teinin tulevaisuuden käsityskyky rajautuu meneillään olevaan viikkoon tai ehkä kuukauteen. Tai vaikka ei rajautuisi niin suunnitelmissa ei ole toimia tässä yhteiskunnassa kunnollisena veronmaksajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

Jos näin on, niin miksi opettajat eivät vaikka tee kansalaisaloitetta missä vaaditaan toimivien rangaistusten palauttamista kouluihin? Tai yritä vaikuttaa ammattijärjestönsä kautta. Käsittääkseni opetusministe

Opettajat ovat nössöjä. Haluavat olla mieluummin kivoja kuin ikäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

Jos näin on, niin miksi opettajat eivät vaikka tee kansalaisaloitetta missä vaaditaan toimivien rangaistusten palauttamista kouluihin? Tai yritä vaikuttaa ammattij

Ongelma on aika monitahoinen ja iso osa sitä on, että vanhemmat opettaa lapsen kotona niin, ettei aikuisen (=opettajan tai muun vastaavan) auktoriteettia kunnioiteta. Jos lapsen ei tarvitse pelätä, että kotona suhtaudutaan huonosti siihen rangaistukseen, niin miksi hän pelkäisi sen saamista koulussa? Opettaja ei ole äiti tai isä. Monestihan on niin, että lapsi pitää säälistä päästää luokalta, vaikka olisi kuinka jäljessä muita. Jos jälki-istuntoihin ei vaan tulla, tai lisätehtäviä tehdä, niin niillä ei ole painoarvoa rangaistuksena ja lasta ei voi fyysisesti pakottaa tekemään noita asioita vaikka sulkemalla hänet sinne luokkahuoneeseen koulupäivän jälkeen opettajan valvontaan. Kun itse olin lapsi, niin tiesi että jälki-istunnon saamisesta seuraa huutia kotona. Nykyään ne jälki-istunnon saajien vanhemmat tulevat pahimmillaan huutamaan sinne koululle.

Armeijatyylinen kuri toimisi. Armeijassa kaikki toiminta lähtee auktoriteetin vahvistamisesta. Armeijassa aliupseereilla ja upseereilla on myös valtuudet kunnossa, eli fyysisiäkin keinoja saa käyttää hyvin vapaasti. Vaikeimpia tapauksia varten on myös putkat olemassa.

Hyvät ensiaskeleet kurin tehostamiseksi kouluissa voisi olla opettajan teitittelyn palauttaminen, opettajalle puhumisen salliminen vain seisoma-asennossa (oppilas nousee pulpettinsa viereen seisomaan) ja fyysisten kurinpitokeinojen käytön salliminen aina kun sille on tarvetta (tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen väkisin viemisen jälki-istuntoon).

Yläkouluihin tarvittaisiin erilliset kurinpitäjät esim. vahtimestarin tittelillä. Valtuudet heillä tulisi olla mahdollimman laajat, ja myös voimankäyttövälineet kuten kaasu, pamppu ja käsiraudat olisivat hyviä olemassa. Jos oppilas riehuu tai ei tottele, niin kurinpitäjä vie oppilaan koulun putkaan (ja tarvittaessa niputtaa oppilaan ensin).

Suomeen on palautettava yksityiskoulut. Niihin voivat vanhemmat sijoittaa lapsensa harkintansa mukaan mikäli ovat tyytyväisiä opetuksen tasoon. Yksityiskouluihin tarvitaan myös pääsykokeet sekä yksinkertainen erottamismenetely sellaisille oppilaille joille koulu ei sovi.

Näistä kouluista tulisi arvioni mukaan myös ma.tuvapaita eikä vanhempien tarvitsisi muuttaa toiselle alueelle löytääkseen lapselleen sopivan koulun.

Nykyisten koulujen korjaaminen toimiviksi on mahdoton tehtävä.

yleensä se menee niin että muutama ehkä 2-3 yli 9, suurin osa keskikastia ja sen alle muutamia, riippuu missä päin Suomea.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen on palautettava yksityiskoulut. Niihin voivat vanhemmat sijoittaa lapsensa harkintansa mukaan mikäli ovat tyytyväisiä opetuksen tasoon. Yksityiskouluihin tarvitaan myös pääsykokeet sekä yksinkertainen erottamismenetely sellaisille oppilaille joille koulu ei sovi.

Näistä kouluista tulisi arvioni mukaan myös ma.tuvapaita eikä vanhempien tarvitsisi muuttaa toiselle alueelle löytääkseen lapselleen sopivan koulun.

Nykyisten koulujen korjaaminen toimiviksi on mahdoton tehtävä.

Ei millään pahalla mutta heikoimman luokkani heikoimmat oppilaat on ihan jokaikinen täysin kantasuomalaisia.

Sen sijaan alle vuoden Suomessa ollut kurdi osaa jo paremmin suomea kuin he ja sai juuri mm. ruotsin kokeesta 8,5 kun nuo pojat ei edes läpäisseet koetta.

Onko se ihme, kun kouluista ja varhaiskasvatuksesta on jo vuosia säästetty? Siihen vielä yhdistetään lukutaidon heikkeneminen sekä keskittymisongelmat. Lahjakkaat ja sellaiset, jotka saavat apua vanhemmiltaan, pärjäävät. Loput ovat hukassa

Vierailija kirjoitti:

Onko se ihme, kun kouluista ja varhaiskasvatuksesta on jo vuosia säästetty? Siihen vielä yhdistetään lukutaidon heikkeneminen sekä keskittymisongelmat. Lahjakkaat ja sellaiset, jotka saavat apua vanhemmiltaan, pärjäävät. Loput ovat hukassa

Ei kyse ole säästöistä vaan asenteista. Jopa 90-luvun laman aikaan kouluissa pystyttiin ylläpitämään peruskuri, vaikka kaikesta oli kova pula, eikä mistään varhaiskasvatuksesta oltu siihen aikaan kuultukaan.

Minusta ei ole loppupeleissä kyse siitä, että pitäisi vaatia lisää nimenomaan lapsilta, vaikka toki heiltäkin, mutta ensisijassa niiden lasten vanhemmilta. Pitää vaatia, että he vahtivat että läksyt tehdään ja vastaukset tarkistetaan. Pitää vaatia, että kotona tehdään rajaukset ruutuaikaan ja kannustetaan lukemiseen. Pitää vaatia, että kotona otetaan vakavissaan jos lapsi ei opi jotain ja yritetään panostaa siihen yhdessä koulun kanssa. Pitää vaatia, että lapsi oppii käytöstavat ja kotona reagoidaan, jos lapsi käyttäytyy koulussa huonosti. Nyt taitaa olla niin, että vanhemmat vaatii koulua hoitamaan jo kasvatuksenkin heidän puolestaan opettamisen lisäksi. Näillä saataisiin jo paljon ongelmia kitkettyä ja jäljelle jäisivät ne oikeasti toivottomat ja vaikeasti autettavat lapset, jotka tarvitsevat jo lastensuojelun ja muiden tahojen tukitoimia. Koulu ei voi yksin tehdä lapsista yhteiskuntakelpoisia ja pakottaa oppimaan, jos kotona ei vedetä samaa köyttä opettajien kanssa. Lasta, varsinkaan ala-asteikäistä, ei voi vastuuttaa omasta oppimisestaan vaan häntä on opetettava opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret eivät hahmota valtioita, ilmansuuntia tai edes naapurikuntia. Miten tähän on päädytty?

 

Yläkouluikäinen nuori ei usein tiedä lainkaan ilmansuuntia, Suomen naapurivaltioita tai osaa sijoittaa karttapohjalle Ranskaa tai Saksaa. Moni ei tiedä, että Britannia on saarivaltio, Välimeren sijainti on useimmille täysin tuntematon eikä edes Israelin tai Ukrainan maantieteellinen sijainti ole kirkastunut jatkuvasta uutistulvasta huolimatta. Moni myös käy perheen kanssa lomalla Thaimaassa, mutta ei tiedä, missä tuo maa on.

Jopa oman kotikunnan naapurikunnat ovat hämärän peitossa ja itäsuomalainen nuori ei useinkaan tiedä, missäpäin Suomea on vaikkapa Oulu tai Vaasa ja mitä todennäköisemmin lännessä asuva ei tiedä, missä on Savonlinna tai Joensuu.

Olen hämmästellyt tätä kollegoiden kanssa vuosikausia. Mielestäni kuvaamani asiat ovat sellaisia, että yläkouluikäisen tulisi nämä kohtuullisesti hallita. Histor

Ysillä käydään murrealueet läpi. Ne on nimetty maakuntien mukaan ja lisäksi on ilmansuuntien mukaan lounais- ja kaakkoismurteet. Nykynuoret voivat aivan surutta laittaa kaakkoismurteet Pohjanmaalle ja savolaismurteet Turun seutuville. Ei mitään käsitystä ilmansuunnista tai maakunnista. Osa ei tiedä edes oman maakuntansa nimeä eikä osaa sijoittaa Suomen kartalle omaa asuinkaupunkiaan. Historiaa on aika vinha opettaa, kun oppilas ei osaa sijoittaa Euroopan kartalle ollenkaan maita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

Jos näin on, niin miksi opettajat eivät vaikka tee kansalaisaloitetta missä vaaditaan toimivien rangaistusten palauttamista kouluihin? Tai yritä vaikuttaa ammattijärjestönsä kautta. Käsittääkseni opetusministe

Opettajathan pitävät tästä(kin) epäkohdasta jatkuvasti meteliä niin paljon kuin pystyvät sekä suoraan että OAJ:n kautta. Mikään ei muutu, ei ainakaan parempaan suuntaan.

Opettajien jaksaminen ja hyvinvointi ovat yhä enemmän uhattuina työn muutosten vuoksi. Erityisesti tilanne, jossa opettajan työhön kohdistuu uusia vaatimuksia ilman, että niistä selviytymiseen osoitetaan riittäviä resursseja, on uhka jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Yleiset oppiainekohtaiset kompetenssit, kuten lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja ongelmanratkaisu. Näitä on tarkasteltu pitkään kansainvälisessä vertailevassa peruskoulutuksen tutkimuksessa. Älykkyys voidaan jakaa 8 eri tyyppiin: kielelliseen, loogis-matemaattiseen, spatiaaliseen, musikaaliseen, kehollis-kinesteettiseen, interpersoonalliseen ja naturalistiseen älykkyyteen. Toisaalta se voidaan jakaa: analyyttinen älykkyys, luova älykkyys ja käytännöllinen älykkyys. Integratiivisen ajattelun idea, joka tarkoittaa yksilön kykyä yhdistää ajattelussaan erilaisia elementtejä toisiinsa. Inyegratiivinen ajattelu johtaa synteesin luomiseen erilaisten ajattelun elementtien pohjalta. Integratiivista ajattelua on esim oman mielipiteen muodostaminen keskenään kilpailevien erilaisten näkökulmien pohjalta. Samoin kognitiivisten ja emotionaalisten aspektien yhdistäminen ajattelussa, subjektiivisen ja objektiivisen tiedon yhdistäminen, hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon yhdistäminen sekä teoreettisen ja käytännöllisen tiedon yhdistäminen. Viisauden tutkimuksessa kognitiivisten, emotionaalisten ja toiminnallisten prosessien yhdistymisestä puhutaan viisauden keskeisenä elementtinä. Termi viittaa kokonaisuuden tuottamiseen ja uudelleen tuottamiseen. Jos erilaisia asioita pelkästään yhdistetään toisiinsa, ajattelu ei välttämättä tuota mitään uutta. Sen sijaan transformatiivisessa integraatiossa alkuperäisten ajatusten yhdistäminen uudeksi kokonaisuudeksi muuttaa ajattelua ja saa aikaan uudenlaisia ideoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

En ymmärrä tätä. Jos vanhemmat ei välitä niin eikös tuo ole jo huostaanototon paikka? Jos jälki-istuntoon ei tulla niin erotus koulusta.

Ei koulusta voi erottaa kuin väkivaltatilanteissa ja silloinkin korkeintaan kolmeksi päiväksi. Erottamisen ajan oppilas on yhä oikeutettu opetukseen, joten häntä käy erityisopettaja opettamassa kotona... Vanhemmat eivät välitä edes siitä, tuleeko oppilas ylipäänsä kouluun. Vaikka lasu tehtäisiin, asialle ei voida mitään. "Voi sentään, minä lähden seitsemältä töihin enkä minä voi tietää, lähteekö se meidän Jani-Petteri kouluun vai ei."

Minun oppilaani ei tiennyt kuka oli Elias Lönnrot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Sotket kurin ja kurituksen. Kuri on sääntöjä niiden noudattamista. Kuritus on rangaistus kuten tukistus tai piiskaaminen. 

Kuria eli sääntöjä pitää olla kotona ja koulussa. 

Eriarvoisuus lisääntyy. Hyvät ja fiksut tulee pärjäämään. Tyhmät lapset kasvavat tyhmiksi aikuisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

Jos näin on, niin miksi opettajat eivät vaikka tee kansalaisaloitetta missä vaaditaan toimivien rangaistusten palauttamista kouluihin? Tai yritä vaikuttaa ammattij

Opettajathan pitävät tästä(kin) epäkohdasta jatkuvasti meteliä niin paljon kuin pystyvät sekä suoraan että OAJ:n kautta. Mikään ei muutu, ei ainakaan parempaan suuntaan.

Missä se meteli oikein näkyy? Itse en ainakaan lähiajoilta muista muuta kuin erään lehtiartikkelin missä paikallinen luokanopettaja kertoi positiivisen kasvatuksen autuaaksitekevistä vaikutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on juuri nåin. Olen joutunut lyhenytämään urani aikana reaaliaineen koetta moneen kertaan. Ensin (20 v. sitten) selvittiin neljästä sivusta ja nyt iso osa ei edes kahdesta. Monet joutuvat laaja-alaisen erityisopettajan kanssa rustaamaan esseevastauksia, kun ovat aivan pulassa. Kerron kyllä aina, että näistä pitäisi selviytyä (siis normityypeille, en tietenkään erityisille). Ihan aina puhun siitä, mitä kokeeseen valmistautuminen vaatii. Puhun myös kännykättömästä ajasta, keskittymisestä jne., mutta tuulimyllyjä vastaan taistelen. Osa perheistä saattaa pitää urheiluharrastuksia olennaisempana ja siihen kyllä kannustaa. 

Minä pidän nykyisin normikokeena niitä kokeita, joita joskus tein todella heikoille tuettuna kokeena. Muuten puolet porukasta saa nelosen. Nykykokeissa siis on yhdistelytehtäviä tai sitten valitaan johonkin aukkokohtatehtävään laatikosta oikea sana, tai sitten on täsmälleen sama tehtävä, joka on ollut kotiläksynä jne. Ihan veikkaamallakin pääsee läpi.

En vain jaksa sitä, että vanhemmat valittavat, että on liian vaikeita kokeita. En ymmärrä, miksi olisi. 15 vuotta sitten ne kokeet olivat tavallisia kokeita, joista kukaan ei saanut nelosta ja luokan keskiarvo oli jossain 7:ssa. Olen saanut jopa kirjallisen varoituksen siitä, että arvostelen kokeet liian ankarasti. No, mennään sitten näin, aivan sama mulle, osaavatko mitään, kunhan palkka juoksee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuria vaan enempi kehiin. Niin oppivat olemaan. Hedonistinen sukupolvi on kasvattanut nykyiset tulevaisuuden tekijät. 

Opettajien mielestä kuri on väkivaltaa. Ei saa komentaa eikä uhata rangaistuksilla.

Ei se ole mikään mielipide, kun ei noille pennuille ei voi antaa mitään toimivia rangaistuksia. Jälki-istunnotkin jää istumatta monella, kun niihin ei vaan tulla ja vanhemmat ei välitä, jos lapsi on saanut noottia. Pahimmat vanhemmat tulee vielä koululle syyttämään, kun Ville-Vallea ja Minna-Meenaa on kohdeltu väärin.

 

Käytösnumerot takaisin koulutodistuksiin. Olen kuullut, että erillistä käytösnumeroa ei enää käytetä. Ehdottomasti pitäisi olla. Kuvitelkaa kesätyön hakua, jos siinä kohdassa on arvosana 7

Todistuksissa on käytösnumerot. Vain 9. luokan päättötodistuksessa käytösnumeroa ei näy, mutta seuraava opinahjo saa sen kyllä kysyttyä koululta, jos haluaa.