Miksi on loukkaavaa tarjota asunnosta "liian vähän"?
Tähän asunnonvälittäjien kommenttiin olen törmännyt monessa haastattelussa. En ole ymmärtänyt tätä ollenkaan. Jos on vaikka 350 000 euron asunto myynnissä, joka ei ole käynyt kaupaksi pitkästä myyntiajasta huolimatta ja joku tarjoaa siitä 300 000 euroa, miksi se olisi loukkaavaa? Jos asunto ei ole mennyt kaupaksi sillä 350 000 eurolla, niin silloin hinta on ostajille liikaa. Miksi sitä hinnanalennusta saisi pyytää vain hieman?
Sitäkin ilmiötä näkee, että myyjä itse tiputtaa tuollaisen 350 000 euron asunnon hinnasta pari tonnia ja yrittää kaupata sillä summalla asuntoa. Ei tajuta, että ostajalle on käytännössä sama, maksaako asunnosta 350 000 e vai 348 000 e. Jotta asunto kiinnostaisi ostajia, täytyisi hintaa alentaa enemmän.
Kommentit (290)
Muutama kuukausi sittn myin asunto-osakkeen. Toki näissä yleensä hintapyyntöön aina laitetaan tinkimisen varaa, eli hieman yli käyvän hinnan. Heti tuli ostotarjous 30% alle hintapyynnön - saahan sitä tarjota jos vaikka jollain olisi hirveä kiire realisoida. Mutta eihän noihin epärealistisiin tarjouksiin tarvitse sen kummemmin reagoida. Nopeasti se meni kaupaksi ns. käypään hintaan, joka minulle oli n 10 % alle pyynnön.
Minusta todella alhaisen tarjouksen hintalappuun suhteessa tekevä ostajaehdokas vain osoittaa että tunne tai tunnusta tietynlaista kaupankäynnin etikettiä joka pätee etenkin kalliisiin sijoituksiin kuten asuntoon tai kiinteistöön. Se kaupankäynti on lähtökohtaisesti erilaista kuin jonkun isomummon kuparipannun myynti.
Hintalapusta voi päätellä myyjäosapuolen myyntihintaodotusten suuruusluokan. Jos hinta on alueen vallitsevaan hintatasoon nähden huomattavan korkea, myyjä on opportunistinen tai elää muuten vain omissa haavekuvitelmissaan. Ostohousut jalassa olevana ostajaehdokkaana en ole edes kiinnostunut kohteista jotka ovat mielestäni väärin hinnoiteltuja. Silloin odottelen ja jos myyjällä on paineita myydä ja hinta on tosiaan liian korkea, hintalappu laskee kyllä. Jos kohde on ollut jo kauan kaupan, kannattaisi ihan vaan soittaa välittäjälle ja tiedustella onko kohteesta tullut tarjouksia ja onko myyjällä paineita myydä. Tietysti välittäjä saattaa tuossa kohtaa kaunistella asiaa ja vetää kotiinpäin, mutta saattaa myös kertoa että myyjällä ei ole kiirettä myydä. Tai sitten taas että myyjällä on jo toinen asunto odottamassa ja kohteesta kannattaa kiinnostuessaan jättää kyllä tarjous. Mutta jos sitten on kyse ostajasta joka lähtee liikkeelle jostain -50% tarjouksesta niin en myyjänä jaksaisi alkaa edes neuvottelemaan vaikka hintalapussa olisikin tinkimävaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuo olekaan noloa tai loukkaavaa, jos asunto on ollut kauan myynnissä. Mutta ihmisillä on monia tapoja myydä.
Me ollaan myyty nyt kolme taloa niin että ollaan ilmoitettu talon hinta.
Tässä onkin se, että myytte realistiseen hintaan. Itse etsin asuntoa kaupunginosasta x. Asuntojen hinnoille on käynyt näin: 2 vuotta sitten ostettua asuntoa myydään nyt 20 000 euroa kalliimmalla kuin mitä siitä itse maksettiin silloin 2 v sitten. Asunnot eivät mene kaupaksi. Ei käsitetä sitä, että ei ihmisten ostovoima ole noussut tuollaisessa tahdissa. Päinvastoin.
Tai sitten ongelma on se, että OLETAT, että hintojen pitäisi nyt jostain syystä laskea. Itselläni on pieni kaksio kaupunginosassa Y, ja kun äskettäin selvittelin toteutuneita kauppahintoja niin itse asiassa ne ovat pienten asuntojen osalta suunnilleen juuri tuon 20000€ kalliimpia kuin kaksi vuotta sitten! Kyse on halutusta asuinalueesta kasvavan kaupungin keskustan lähellä.
Asuntoja on nyt vähän myynnissä koska kukaan ei myy ellei ole pakko ja se pitää hinnat terveellä tasolla. Ostajia tuntuu kuitenkin olevan koska kauppoja syntyy, ja silloin ne toteutuneet kauppahinnat kertovat oikean hintatason, ei mikään elinkustannusindeksi.
Yleisesti elinkustannusten nousu ei muutenkaan liity suoranaisesti asuntojen hintoihin vaan se johtaa vain siihen että ihmiset ostavat nyt pienempiä asuntoja kuin olisivat ostaneet 3-4 vuotta sitten jotta lainaa ei tarvita niin paljon.
En ole myynyt yhtään asuntoa viime aikoina, mutta oletan että jos nyt laittaisi asunnon myyntiin niin liikkeellä saattaa olla paljon ostajia joilla on epärealistinen kuva markkinahinnasta ja kokeilevat ns kepillä jäätä tekemällä epärealistisen matalia tarjouksia.
Asunnon osto ja myynti ovat kummatkin isoja päätöksiä ja niihin liittyy väistämättä tunteita ja toiveita, sekä tavoitteita joihin sekä myyjä että ostaja pyrkivät pääsemään. Välittäjä on tehnyt asunnosta hinta-arvion ja hinta yleensä määräytyy suurinpiirtein saman suuruiseksi. Hinta ei välttämättä ole myyjälle mielekäs, vaan hän on voinut toivoa että arvo olisi kasvanut tai säilynyt paremmin. Sitten tulee ostaja, joka tarjoaa huomattavasti vähemmän, kuin mitä sekä myyjä että välittäjä ovat asunnon hinnaksi arvioineet. Miten tuohon sitten suhtautuu on varmasti ihan yksilöllistä, mutta esimerkiksi aloittajan 50 tonnin alennus on jo reilu 14% talon arvioidusta hinnasta. Aika moni on ehkä valmis tinkimään 5% luokkaa, harvoin yli 10%. Nykyään hinnoissa ei edes ole niin hurjasti väljää monellakaan myyjällä, joten noin paljosta tinkiminen voi tuntua röyhkeältä.
Lisäksi on sitten se puoli, että naurettavan alhaisia tarjouksia tekevät tuhlaavat sen välittäjän aikaa. Ei ole kiva tulla paikalle ja huomata, että ostaja ei ole tosissaan tai hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos myyntihinta on 300 000 ja tarjoat 30 000, se on loukkaavaa ja tarjoustasot ei todennäköisesti edes välitetä. Toki voit tarjota 250 000, mutta myyjä voi kieltäytyä. Jos tarjoat pyydetyn summan myyjän on pakko suostua.
Ei myyjän ole pakko sinulle myydä vaikka tarjoaisit 500 000
Ei, mutta jos suostut maksamaan pyyntihinnan eikä kauppoja synny, on myyjä velvollinen maksamaan sinulle korvauksen.
No ei todellakaan ole. Mitä ihme käsityksiä sinulla on kiinteistökaupoista? Ei taida olla kokemusta ainakaan. Myyjä voi kieltäytyä myymästä sinulle, vaikka maksaisit miljoonan yli pyyntihinnan, eikä hänen tarvitse edes perustella sitä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos myyntihinta on 300 000 ja tarjoat 30 000, se on loukkaavaa ja tarjoustasot ei todennäköisesti edes välitetä. Toki voit tarjota 250 000, mutta myyjä voi kieltäytyä. Jos tarjoat pyydetyn summan myyjän on pakko suostua.
Ei ole. Myyjän ei tarvitse hyväksyä tarjousta, vaikka se olisi pyyntihinnan suuruinen. Tosin, jos haluaa myydä niin hyväksymättä jättäminen olisi hölmöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos myyntihinta on 300 000 ja tarjoat 30 000, se on loukkaavaa ja tarjoustasot ei todennäköisesti edes välitetä. Toki voit tarjota 250 000, mutta myyjä voi kieltäytyä. Jos tarjoat pyydetyn summan myyjän on pakko suostua.
Yksi välittäjä kertoi tapauksesta, että joku ostajaehdokas oli tarjonnut huomattavasti alle hintapyynnön. Myyjät pahastuivat niin kovasti, että kun sama ostaja ehdotti myöhemmin isompaa summaa, myyjät kieltäytyivät kategorisesti myymästä hänelle. (En tiedä onko sekään järkevää, jos jostain syystä on vaikeaa saada myytyä)
Ei tuo varmaan järkevää ole, mutta ymmärrän myyjiä ja saattaisin itsekin olla samaan tapaan pikkumainen jos oikein menisi tunteisiin. Mitä sitä tekemään kauppaa jonkun kanssa, joka ensin yrittää saada asuntosi selvään alihintaan ja tuhlaa vaan aikaasi ja sitten paljastuu, että onhan sitä rahaa ollut käytössä ja olisi voitu tehdä kaupat paljon helpommalla kun kohde kuitenkin ihan oikeasti kiinnostaa. Varmaan tulee tunne, että ensin yritetään ryöstää ja tiedetään hyvin asunnon oikea arvo, ja kun se ei onnistu, niin sitten samasta aiheesta tullaan tarjoamaan oikeaa rahaa niin kuin kunnollinen ostaja.
Vierailija kirjoitti:
Ei sen pitäisi olla loukkaavaa.
Jos myyn jotain, niin minulle voi ihan reilusti ostajaehdokas kertoa mitä hän olisi siitä valmis maksamaan.
Sen sijaan en halua kuulla mitään vikalistaa/ajatusprosessia siitä miten hän on ehdotukseensa päätynyt. Se on hänen asiansa ja minulla on oma prosessini miten päädyn myyntihintaan.
Itse taas haluaisin kuull syyn, miksi joku tarjoaisi 50ke pyyntihintaa vähemmän. Jos lista sisältää järkeviä asioita, niin saattaisin vikka harkitakin 50ke pyyntihintaa pienempää tarjousta. Mutta jos se sisältää lähinnä vain sisustuksen muuttamisen kustannuksia, niin ei ole minun asia myydä ostajalle siksi halvemmalla.
En loukkaannu matalasta tarjouksesta - mutta kyllästyn nopeasti jos joku alkaa jankata, että minun pitäisi myydä asunto hänelle siihen hintaan.
Ts. se, että olen laittanut asunnon myyntiin ei tarkoita, että minun olisi pakko myydä se millä hinnalla hyvänsä. Saan jättää myymättäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta jos suostut maksamaan pyyntihinnan eikä kauppoja synny, on myyjä velvollinen maksamaan sinulle korvauksen.
Myyjä ei ole velvollinen maksamaan hylätyn tarjouksen tekijälle mitään, vaikka tarjous olisi miten iso. Ainoa korvausvelvollisuus kaupan toiselle osapuolelle voi tulla jos kauppa perutaan tarjouksen hyväksymisen jälkeen.
sen sijaan useimmat kiinteistövälittäjät sisällyttävät toimeksiantoonsa kohdan jonka mukaaan HE saavat palkkionsa kunhan (sitova) pyyntihinnan ylittävä tarjous on saatu, riippumatta siitä, syntyykö kauppaa vai ei.
Vierailija kirjoitti
Ei tuo varmaan järkevää ole, mutta ymmärrän myyjiä ja saattaisin itsekin olla samaan tapaan pikkumainen jos oikein menisi tunteisiin. Mitä sitä tekemään kauppaa jonkun kanssa, joka ensin yrittää saada asuntosi selvään alihintaan ja tuhlaa vaan aikaasi ja sitten paljastuu, että onhan sitä rahaa ollut käytössä ja olisi voitu tehdä kaupat paljon helpommalla kun kohde kuitenkin ihan oikeasti kiinnostaa. Varmaan tulee tunne, että ensin yritetään ryöstää ja tiedetään hyvin asunnon oikea arvo, ja kun se ei onnistu, niin sitten samasta aiheesta tullaan tarjoamaan oikeaa rahaa niin kuin kunnollinen ostaja.
Minäkään en myisi tuossa tilanteessa. Se ei tosin johtuisi loukkaantumisesta tai pikkumaisuudesta, vaan itsesuojeluvaistosta. Tuon kaltaiset osatajat on juuri niitä, jotka jo etukäteen suunnittelevat muka löytävänsä talosta jotain mistä voi jälkeenpäin vaatia hinnan alennusta tai korvauksia. En myy ketkuille, koska en halua sellaisia elämääni.
minulla ei ole mitään tarvetta maksaa välittäjän ylisuurta arviota eikä myyjän tunne arvoja pitäkää tunkkinne.
Vierailija kirjoitti:
Jos myyntihinta on 300 000 ja tarjoat 30 000, se on loukkaavaa ja tarjoustasot ei todennäköisesti edes välitetä. Toki voit tarjota 250 000, mutta myyjä voi kieltäytyä. Jos tarjoat pyydetyn summan myyjän on pakko suostua.
Jos ostaa pyydettyyn hintaan, ei tarvitse mitään tarjota, vaan sanoa otan tämän, milloin tehdään kaupat.
Ei se ole loukkaavaa, asunnot ovat aina markkinahintaisia.
Itse kilpailutin vuokranantajatkin näin vuokra-asujana. Yksi tarttui täkyyn ja maksan 550 vuokraa pyydetyn 620 sijaan.
-työssäkäyvä luottotietoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sen pitäisi olla loukkaavaa.
Jos myyn jotain, niin minulle voi ihan reilusti ostajaehdokas kertoa mitä hän olisi siitä valmis maksamaan.
Sen sijaan en halua kuulla mitään vikalistaa/ajatusprosessia siitä miten hän on ehdotukseensa päätynyt. Se on hänen asiansa ja minulla on oma prosessini miten päädyn myyntihintaan.
Itse taas haluaisin kuull syyn, miksi joku tarjoaisi 50ke pyyntihintaa vähemmän. Jos lista sisältää järkeviä asioita, niin saattaisin vikka harkitakin 50ke pyyntihintaa pienempää tarjousta. Mutta jos se sisältää lähinnä vain sisustuksen muuttamisen kustannuksia, niin ei ole minun asia myydä ostajalle siksi halvemmalla.
Minusta esimerkiksi 300.000 euron hintapynnöstä on kohtuullista tinkiä 10 - 15 %, eli tarjous voi olla tuon mainitsemasi 50.000 alle pyynnön. Minä ainakin tingin siksi kun markkinatilanne on se mikä se on ja myyjälle on varmsati tärkeämpää saada asuntonsa myytyä kuin minulle ostaa juuri tuo nimenomainen asunto. Tarjontaa on. Hintapyyntö on usealle myyjälle unelmahinta jonka hän toivoisi saavansa, mutta ei usko sitä itsekään vaan varautuu tuohon - 10 tai -15 prosenttiin ja on valmis pettymään ja hyväksymään alemmankin tarjouksen päästäkseen asunnosta eroon.
Voi tarjota alkuun liian vähän, sitten myyjä tekee vastatarjouksen ja jossain kohtaa hinta kohtaa ja kaupat syntyy. Meillä asunnon alkuhinta 110 000e, ostaja tarjosi 80 000e, tehtiin vasta tarjous 104 000e, ostajan viimeinen hinta 98 000e. Kaupat tuli.
Jos ostaja on liikkeellä haaskalintu-tyylillä niin kyllä vastaus takaisin on että alennusta tulee tasan euro. Mutta jos ostaja on asiallinen, otan huomioon alhaisetkin tarjoukset.
Mielestäni täysin asiatonta hintaa tarjoava on kusipää, ja toisten ahdingolla rikastuminen on törkeää. Mutta bisnesihmisten mielestä yleensä näin ei ole, ja siksi he ovatkin bisnesihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
vauvafiin taso ei ullata taaskaan. tukiaisillako ne isot lainat maksetaan? Irtisanomissuoja? Jos nyt mietit millainen myllerys on muutenkin käynnisä, ei kukaan edes laske sen varaan, vakituinen työpaikka tarkoittaa kunnes firma menee nurin tai alkaa yyteet. Jos perseilet, olet kyllä potkusi ansainnut;)
Työttömyysturva? Se on väliaikainen tilanne joka osuu lähes kaikkiin joskus. siinä kohtaa puhelua pankkiin ja keskustelua kk erästä hetkeks. eikai tässäkään mitään sen kummempaa?
Hallitus heikentää kaikkien suomalaisten irtisanomissuojaa. Jatkossa ei tarvita painavaa syytä irtisanomiseen vaan riittää myöhästyminen tai yksi virhe työtehtävissä.
50-vuotiaana ei ole helppoa työllistyä uudelleen.
Kyllä minä tiedän, kauanko joku asunto on ollut myynnissä. Olen pitkään etsinyt asuntoa tietystä kaupunkista tietyltä seudulta, niin tiedän ne asunnot, jotka roikkuvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen myynnissä.