Lue keskustelun säännöt.
Miten pienessä asunnossa voisit asua? Neliörajasi tai huoneiden minimimäärä?
29.09.2024 |
Minulla se menee noin 30 neliössä. Yksiö on ok, jos se on kuitenkin iso. Alkovi oltava, johon saa eteen verhon tai muun tilanjakajan. Tällainen asunto vain siis minulle, parusuhteessa en voisi asua näin.
Kommentit (133)
Yksin voisin elää jossain 20 m2 kämpässä. Sitä en lähde edes arvioimaan miten paljon tilaa puoliso ja lapset tarvitsevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30 neliöö riittäis jos asuisin yksin. Parveke ehdottomasti.
Muutimme 150 m2 ok-talosta kerrostaloon kahdestaan miehen kanssa, nyt neliöitä 78, 3h. Huoneiden määrä on minulle minimi, pitää saada kotonakin olla välillä erillään. Ei jaksa katsella toisen naamaa aina:)
Pienempi neliömäärä saattaisi olla ongelma, koska en halua luopua suuresta ruokapöydästä, tykkään nimittäin kestitä lapsia perheineen, ystäviä ja sukulaisia.
Käytännössä pienempään asuntoon muttaminen tarkottaisi suuresta ruokapäydästä luopumista ja samalla luopumista suuresta osasta elämäni sisältöä. En nimittäin usko, että tapaisimme ystävien ja muiden sukulaisten kuin lähiperheen kanssa sitten enää yhtä usein, nämä tapaamiset ovat olleet tähänkin saakka lähinnä minun vastuullani,tosin ihan omasta halusta.
Tilaa tulee ollamyösmeidän molempien harrastuksille ja niiden välineiden säilyttämiseen.
Pieni asunto sopii sellaiselle, jonka elämän sisältö on enemmän kodin ulkopuolella ja viettää siksi aikaa paljon muualla. Koti onkin heillel ähinnä eräänlainen huoltopiste. Tai sellaiselle, joka kotona ollessa viettää aikaansa pääasiassa tv:n ääressä tai tietskalla.
Vad spelar det för roll? Ingen vill bo i det som är minimum.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ihmisellä olla sen verran tilaa, että voi majoittaa vieraan. Pienet kopit tekevät hallaa sosiaalisille suhteille.
Meillä on piharakennuksissa vierashuoneita, joissa voi kesäaikaan yöpyä. Lisäksi on asuntoauto, ja vieraat joskus ihan kilpailee siitä kuka siellä saa nukkua 😄 Tai voimme itse nukkua siellä ja vieraat meillä sisällä. Aina löytyy nukkumapaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samat vaatimukset mulla. Kissan kanssa mahduttaisiin. Parveke myös. Nyt on saunallinen kaksio isolla parvekkeella 53 neliötä.
100 neliötä,2 ihmistä.Sopiva koko ja kohtuuhintainen,tässä viihdymme
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 neliöö riittäis jos asuisin yksin. Parveke ehdottomasti.
Juuri näin 👍 eikä äijiä.
Vierailija kirjoitti:
Muutimme 150 m2 ok-talosta kerrostaloon kahdestaan miehen kanssa, nyt neliöitä 78, 3h. Huoneiden määrä on minulle minimi, pitää saada kotonakin olla välillä erillään. Ei jaksa katsella toisen naamaa aina:)
Pienempi neliömäärä saattaisi olla ongelma, koska en halua luopua suuresta ruokapöydästä, tykkään nimittäin kestitä lapsia perheineen, ystäviä ja sukulaisia.
Käytännössä pienempään asuntoon muttaminen tarkottaisi suuresta ruokapäydästä luopumista ja samalla luopumista suuresta osasta elämäni sisältöä. En nimittäin usko, että tapaisimme ystävien ja muiden sukulaisten kuin lähiperheen kanssa sitten enää yhtä usein, nämä tapaamiset ovat olleet tähänkin saakka lähinnä minun vastuullani,tosin ihan omasta halusta.
Tilaa tulee ollamyösmeidän molempien harrastuksille ja niiden välineiden säilyttämiseen.
Pieni asunto sopii sellaiselle, jonka elämän sisältö on enemmän
Minkäänlaista ruokapöytää ei edes tarvitse olla tilaa viemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me miehet tulemme toimeen vähemmällä kuin naiset.
Kaikkein huonoin oli 87 neliöinen kolmio. Argh ja lapsia 4. 100 x parempi olisi ollut 4h k vaikka pienemmillä neliöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena asuin 35m2:n yksiössä. Se oli mukava. Mahtui 120cm sänky, pieni keittiönpöytä, telkku, telkkutaso ja työpöytäkin sekä 3-istuttava sohva makaamista varten.
Mutta nyt viisikymppisenä ja työssäkäyvänä sanoisin, että kaksio ja vähintään 50-55m2 minimi. Jos miehen kanssa asuttaisiin kaksin, niin kolmio ja 65-70m2 minimi. Kahden lapsen kanssa en ottaisi enää alle 100m2. Nyt on 130m2 ja ei ole neliön neliötä liikaa. Mahdutaan kyllä, mutta ei tosiaan asuta leveästi.
Samaa mieltä! Jos on lapsia niin kyllä neliöitä pitää olla se 150 ja ylöspäin. Ihmetyttää jotkut reilu 100m2 omakotitalot, miksi rakentaa tai muuttaa sellaiseen!
No asun yksin, joten todellakin tämä vajaa 100 neliön omakotitalo on ok. Ei joka omakotitalossa asu isoa lapsilaumaa.
Vierailija kirjoitti:
Pieni asunto sopii sellaiselle, jonka elämän sisältö on enemmän kodin ulkopuolella ja viettää siksi aikaa paljon muualla. Koti onkin heillel ähinnä eräänlainen huoltopiste. Tai sellaiselle, joka kotona ollessa viettää aikaansa pääasiassa tv:n ääressä tai tietskalla.
Eihän se niin ole että harrastukset on pakosti kotona sisällä, tai jossain kaukana muualla. Meillä on todella pieni okt, ja ollaan hyvin paljon kotona. Lenkillä käydään päivittäin, mutta muuten ei kodin ulkopuolella viihdytä. Kotiin kuitenkin kuuluu myös piharakennukset joissa on tilaa kunnostaa huonekaluja, moottoripyörää, on piha jossa on tekemistä. Ja sisällä voi tehdä käsitöitä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ihmisellä olla sen verran tilaa, että voi majoittaa vieraan. Pienet kopit tekevät hallaa sosiaalisille suhteille.
Sohvan voi levittää pediksi kahdelle, minun 160 sentin sänkyyn mahtuu kolmas.
Vierailija kirjoitti:
No.. oon aina halunnu sellaisen yyhhoo naisen jolla on about 2-3 lasta jotka on tehty kaikki eri miesten kanssa, eli sellaisen lunttu muijan. Niin ihan sitä varten ostin suoraan 5 h keittiö + sauna + khh kokoisen omakotitalon. Vois olla ihan kotirouvana ja elää sekä asua ihan minun laskuun. Mieluisin olisi sellainen hompsantuusan ja pyryharakan yhdistelmä joka olisi pikkuisen pläski. Ei mikään himoläski kuitenkaan. Sellaisia on vaan niin harvassa , että pahoin pelkään että unelmat kaatuu.
No mutta millainen itse olet? Jos iljettävä tuskin tulee kauppoja vaikka en ole itse kuvaamaasi kohderyhmää luulen, että ei niille ihan kaikki käy.
Perheen kanssa 130m2, viisi huonetta. KOhta viimeinen lapsi muuttaa pois ja saattaa olla että vaihdetaan pienemmpään.
Opiskeluaikaan ja uran alkuvaiheissa pienini asunto on ollut 18 neliötä ja mahtuihan sinne sänky ja työpöytä, pieni sohvakin ellen väärin muista.
Se oli ennen vanhaan lähinnä maksukyvystä kiinni, nykyään ajattelee myös hiilijalanjälkeä ja turhaan lämpiäviä huoneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutimme 150 m2 ok-talosta kerrostaloon kahdestaan miehen kanssa, nyt neliöitä 78, 3h. Huoneiden määrä on minulle minimi, pitää saada kotonakin olla välillä erillään. Ei jaksa katsella toisen naamaa aina:)
Pienempi neliömäärä saattaisi olla ongelma, koska en halua luopua suuresta ruokapöydästä, tykkään nimittäin kestitä lapsia perheineen, ystäviä ja sukulaisia.
Käytännössä pienempään asuntoon muttaminen tarkottaisi suuresta ruokapäydästä luopumista ja samalla luopumista suuresta osasta elämäni sisältöä. En nimittäin usko, että tapaisimme ystävien ja muiden sukulaisten kuin lähiperheen kanssa sitten enää yhtä usein, nämä tapaamiset ovat olleet tähänkin saakka lähinnä minun vastuullani,tosin ihan omasta halusta.
Tilaa tulee ollamyösmeidän molempien harrastuksille ja niiden välineiden säilyttämiseen.
Pieni asunto sop
Niin, meidän ihmisten tarpeet ovat erilaisia. Minun ystävisätni pari inhoaa ruuanlaittoa ja elävätkin enimmäkseen eineksillä, sekä työpaikkalounailla, joten he ovat todella onnellisia saadessan kutsun meille syömään ja iltaa istumaan. Yhdellä heistä ei tosiaan ole kodissan sitä ruokapöytääkään:)
Ruuanlaitto on minulle harrastus ja ruuasta nauttimiseen haluan suuren pöydän, missä voimme istua pitkään ja kaikki mahtuvat sen ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ihmisellä olla sen verran tilaa, että voi majoittaa vieraan. Pienet kopit tekevät hallaa sosiaalisille suhteille.
En halua majoittaa ketään kotiini. Parin tunnin kahvittelu riittää. Hyvin voi sosiaaliset suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asunto sopii sellaiselle, jonka elämän sisältö on enemmän kodin ulkopuolella ja viettää siksi aikaa paljon muualla. Koti onkin heillel ähinnä eräänlainen huoltopiste. Tai sellaiselle, joka kotona ollessa viettää aikaansa pääasiassa tv:n ääressä tai tietskalla.
Eihän se niin ole että harrastukset on pakosti kotona sisällä, tai jossain kaukana muualla. Meillä on todella pieni okt, ja ollaan hyvin paljon kotona. Lenkillä käydään päivittäin, mutta muuten ei kodin ulkopuolella viihdytä. Kotiin kuitenkin kuuluu myös piharakennukset joissa on tilaa kunnostaa huonekaluja, moottoripyörää, on piha jossa on tekemistä. Ja sisällä voi tehdä käsitöitä jne.
Enhän sitä tarkoittanutkaan. Tosin itse en voisi yksiössä harrastaa sitä määrää ompelua, mitä nyt harrastan, koska kankailleni ei riittäisi säilytyspaikkaa ja ne myös liikuteltaessa (ommellessa) pölisevät aika lailla. Astmaatikkona elämääni helpottaa, kun makuuhuone on rauhoitettu sellaiselta toiminnalta. Nyt voin myös jättää kaikessa rauhassa keskeneräiset työt sijoilleen ja jatkaa vaikka pari päivää myöhemmin.
Monet ihmiset,varsinkin nuoremman polven ihmiset eivät enää kutsu vieraita luokseen,vaan he tapaavat jossain muualla, esim. ravintolassa. Se sopii heidän elämäntilanteeseensa mainiosti.Hyvin monet harrastuksetkin ovat sellaisia, että niitä voi harrastaa vain niile varatuissa paikoissa.
Sain kommentistasi jotenkin sellaisen kuvan, että oletit minun moittivan muiden tapaa elää, tai esittävän omani parhaana. Sellaista en ole koskaan tehnyt , enkä tule tekemäänkään. Jokaisella on oikeus elää itsensä näköistä elämää , kunhan se ei vahingoita muita eikä riko lakeja. Päinvastoin, suosittelen aina ihmisiä tekemään elämästään itselle mieluista,elämä on lian lyhyt hukattavaksi.
Mieheni rakentaa erilaisia kalastusjuttuja kotona, puutöitä ja vanhoja autoja hän harrastaa kodin ulkopuolella,kerrostalossa se ei oikein onnistu.
Oma jumpparyhmäni toimii koulussa, harrastajateatteri taas muualla, joten mekin harrastamme sekä kotona että kodin ulkopuolella.
Samaa mieltä! Jos on lapsia niin kyllä neliöitä pitää olla se 150 ja ylöspäin. Ihmetyttää jotkut reilu 100m2 omakotitalot, miksi rakentaa tai muuttaa sellaiseen!