Lue keskustelun säännöt.
Itsemurhan eettisyys
27.09.2024 |
Tuolla oli hyvää keskustelua itsemurhan eettisyydestä. Ikävä kyllä keskustelu poistettiin, mutta haluan tuoda oman näkemykseni jonka kerkesin kirjoittaa mutta en julkaista:
Itsemurha on väärin, koska se on nimensä mukaisesti itsekästä ja vaikka siinä kuolee vain tekijä itse, niin on se edelleen murha. Kaikki elämä on arvokasta ja jokainen kuollut jättää taakseen useita surevia joiden on pakko jatkaa elämää sen tiedon kanssa että rakastettu ihminen tappoi itsensä. Tämän takia itsemurha on itsekäs teko, jossa tekijä hakee vain itselleen huomiota ja helpotusta välittämättä muista läheisistä. Kaikilla meillä on läheisiä, jotka meitä kaiholla muistelevat poistuttuamme. Huonona hetkenä se vain helposti unohtuu eikä sitä välttämättä tiedä kuinka moni oikeasti toisesta välittää.
Eutanasia on sitten eri asia eikä sitä edes kutsuta armomurhaksi vaan armokuolemaksi. Eutanasia ei ole täysin itsekäs teko, koska siinä säästetään itsensä lisäksi myös läheisiä tarpeettomalta tuskalta eikä toivoa tilanteen paranemiseksi tulisi olla. Myös yhteiskunta säästää rahaa kun turhia hoitoja ei tarvitse kustantaa. Usein eutanasiassa myös henkilö itse kertoo avoimesti syyn teolleen ja toteaa, ettei syy ole läheisten vaan jonkin heistä riippumattoman sairauden tai vamman jota ei voi korjata.
Aiemman keskustelun aloittaja muuten vaikutti itsetuhoiselta. Toivottavasti hän näkee tämän eikä joku moderoija tätä poista. Pikkasen kiva kun toinen huutaa apua hakemalla täältä tukea ja palstan ylläpito päättää auttaa vetämään liipaisimesta vaientamalla avunhuudot. Negatiiviset asiatkin kuten itsemurha kuuluvat yhteiskunnalliseen ja filosofiseen keskusteluun ja niistäkin on pystyttävä keskustelemaan.
Kommentit (66)
Itsekästä on mm. kiusaaminen. Ei itsemurha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on muistaa, että itsemurha on ollut sen ihmisen OMA päätös, jota hän on todennäköisesti harkinnut pitkään ja miettinyt viimeisen päälle
Itsemurha ei ole itsekäs päätös, lisääntyminen on
Tämän takia itsemurha on itsekäs teko, jossa tekijä hakee vain itselleen huomiota ja helpotusta välittämättä muista läheisistä.
Haista ap paska
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei todellakaan ole omaisia eikä ystäviä. Elämästä voi puuttua kaikki ilo ja tarkoitus. Kuka sen on määritellyt että kaikki elämä on arvokasta ja millä tavalla. Mitä arvoa eläminen tuottaa?
Ja miten mitataan se "arvokas" elämä. Aloittajalta puuttuu kokemus ja hyvä niin ,se mitä tuskaa ja helvettiä ihminen joutuu kestämään siihen asti kun itse haluaa täältä poistua. Ja se saa olla jokaisen oma yksityinen ratkaisunsa kun hän päätökseensä päätyy. Ilman tuntemattomien tuomioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun teen itsarin, ei kiinnosta tippaakaan mitä muut ajattelee. On itsekästä, olen tyly. Mutta ongelmat ovat minun, eikä niitä ole nämä "muut ihmiset" auttaneet ratkaisemaan. Toisaalta, nyt voin niin hyvin, ettei ole mitään syytä kiirehtiä kuolemaa, sen aika tulee sitten kun niin on päätetty.
Itsemurha ei ole rikos.
Ja vaikka olisikin rikos, mitä sitten? Miten sitä itsensä tappanutta muka rankaistaan? :D
Ennen kuin itsemurha dekriminalisoitiin, siitä rangaistiin monissa Euroopankin maissa: itsemurhan tehneen ruumis häväistiin ja valtio takavarikoi hänen omaisuutensa. Itsemurhayritykset ovat rikos edelleen useassa maailman maassa, ja niistä voi saada kuolemantuomion.
Jatkan tätä eilistä postaustani jota joku ääliö oli käynyt kommentoimassa eikä lainaustoiminto ollut riittävä. Itsemurha on ollut rikos Suomessakin, ja siitä on rangaistu kieltämällä itsemurhan tehneeltä kirkollinen hautaus. Ns. häpeällinen hautaus on ollut vainajan perheelle ja suvulle valtava stigma yhteisössä, ja omaisuuden takavarikoiminen rankaisee ennen kaikkea hänen perillisiään. Kaikki valtauskonnot kieltävät itsemurhan, ja esim. katolilaiset tekevät vähemmän itsemurhia kuin protestantit, koska heitä pelotellaan niin tehokkaasti helvetillä. Tästä on tutkimusdataa jo Durkheimilla.
Epäonnistuneesta itsemurhasta rangaistaan teloituksella monessa Afrikan maassa. Onko se sitten paras mahdollinen palkinto sille joka on halunnut kuolla? Esim. Berliinin juutalaiset tekivät toisen maailmansodan aikana itsemurhia, jotta heitä ei lähetettäisi Auschwitziin. He halusivat itse päättää miten ja milloin he kuolisivat. Hitlerin rintamasotilailta itsemurha oli kuolemanrangaistuksen alainen rikos, kunnes siitä tehtiin sankarikuolema silloin kun sota oltiin häviämässä.
Puhutaan siis egoistisesta, eettisestä ja altruistisesta itsemurhasta.
Sairasta jos joku kommunisti menee lisääntymään ylipäätänsä.
Jos ei lisääntyisi ei tarvitsisi tehdä itsaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LouLou kirjoitti:
Tärkeintä on muistaa, että itsemurha on ollut sen ihmisen OMA päätös, jota hän on todennäköisesti harkinnut pitkään ja miettinyt viimeisen päälle
" Miten paljon tuskaa voikaan mahtua pieneen ihmissydämeen"
Kuolleena ei tarvitse miettiä valintojensa eettisyyttä tai seurauksia. Omasta elämästä päättäminen on jokaisen oma asia. Minulta on kaksi läheistä lähtenyt tuolla tavalla ja tietenkin toivon että olisivat saaneet tarvitsemaansa apua, mutta ymmärrän heitä todella hyvin. Itsellänikin käy säännöllisesti mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt itsemurhaa. Nykyään en tekisi sitä niin "helposti". Olen opetellut positiivisuutta ja kiitollisuutta. MUTTA ymmärrän silti itsemurhakandidaatteja enkä lähde tuomitsemaan. Itsemurha on joidenkin kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ilmoitit asiattomaksi? AP:lla on ihan kiinnostava näkökulma ja hyviä pointteja.
Ja täysin pölvästejä myös. Itsemurhalla ei oke mitään tekemistä itsekkyyden kanssa, PAItSI JO NARSISTI TAPPAA ITSENSÄ LISÄKSI MUITA. Kaikki perhesurmat on tällaisia.
Ihmisen pitää saada lähreä kun hän niin haluaa, yleensä sietämättönän fyysisen taii henkisen kivun ja kärsimyksen lopettamiseksi.
Itsemurhat tulevat lisääntymään tämän hallituksen toimien takia. Ihmisiltä viedään sekä toimeentulo, koti että kaikki toivo. Purralla on verta saksikäsissään. Tuossakin naapurissa ihminen ampui itsensä keväällä. Kolme on pysäyttänyt junaliikenteen tuedätte-kyllä-miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki on mustaa, harmaata. Tarvot suossa, uppoat syvemmälle joka askeleella, et pääse ylös, lopulta et enää haluakaan. Mikään ei tunnu miltään, ja samalla pelottaa, etkä oikein tiedä mikä... kokeilet keittiöveitsen terävyyttä, katsot juna-aikatauluja, kävelet asemalle miettien, kannattaako enää ottaa kotiavaimia mukaan. Mietit missä joki on sula... et nuku, et syö...
Tätä ja paljon vielä pahempaa on vaikea lääkeresistentti masennus.
Kysyn vaan, ketä kohtaan on itsemurha väärin?
Masennus vääristää ajatukset, kuvan itsestä, hukkaa näköalan, mustaa kaiken, hukkaa värit...
On myös hitaita itsareita joku vetää huumeita viinaaa tai ylensyö harrastaa jotain basehyppyjä kaikki nämä johtavat ennenaikaiseen kuolemaan ja nämä kaikki varmaan tietävät sen, tämä on se helpompi ja hyväksyttävämpi vaihtoeto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsemurha ei ole itsekäs päätös, lisääntyminen on
Monesti yhden ihmisen itsekkyyttä: raiskaajan tai lahkolaismiehen. Ei siinä naisilta mieltä kysytä. Muualla tilanne vielä pahempi.
Itsemurhaan on päädytty ei-toivotun raskaudenkin takia: kun MIES on ollut itsekäs ja tuhonnut naisen elämän yhteisössä.
En halua kenenkään kärsivän takiani elämässä.
Kyllä saa tehdä itsarin jos kärsii niin paljon!
LouLou kirjoitti:
Tärkeintä on muistaa, että itsemurha on ollut sen ihmisen OMA päätös, jota hän on todennäköisesti harkinnut pitkään ja miettinyt viimeisen päälle
Monesti ei harkittu!
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Tärkeintä on muistaa, että itsemurha on ollut sen ihmisen OMA päätös, jota hän on todennäköisesti harkinnut pitkään ja miettinyt viimeisen päälle
Monesti ei harkittu!
Itse olen nyt pyöritellyt asiaa nelisen vuotta. Nyt se alkaa olla valmis.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki on mustaa, harmaata. Tarvot suossa, uppoat syvemmälle joka askeleella, et pääse ylös, lopulta et enää haluakaan. Mikään ei tunnu miltään, ja samalla pelottaa, etkä oikein tiedä mikä... kokeilet keittiöveitsen terävyyttä, katsot juna-aikatauluja, kävelet asemalle miettien, kannattaako enää ottaa kotiavaimia mukaan. Mietit missä joki on sula... et nuku, et syö...
Tätä ja paljon vielä pahempaa on vaikea lääkeresistentti masennus.
Kysyn vaan, ketä kohtaan on itsemurha väärin?
Masennus vääristää ajatukset, kuvan itsestä, hukkaa näköalan, mustaa kaiken, hukkaa värit...
Joku just kertoi, että syvän masennuksen tunteet on niin vaikea kuvata sellaiselle, joka ei ole sitä kokenut. Yhtä vaikea kuin yrittää kuvailla värejä syntymäsokealle.
Haista sinä paska. Tämä on ollut lainsäädäntö. Tutustu historiaan äläkä auo päätäsi josta et mitään ymmärrä.