Hoitajilla ei asiaa lääkärien pöytään

Vierailija kirjoitti:

Meneekö teillä aivot solmuun, jos ajattelette, että meissä siivoojissa (myös sairaalassa) on paljonkin akateemisia? Ei vaan olla siinä oman alan työssä, kaikki me tiedämme miksi. En odota, että hoitaja tai lääkäri kokee intohimoa keskustella kanssani ympäristöhistoriasta, joten ne mustikkapiirakkareseptit käyvät ihan hyvin. Ykkösvaihtoehto on kuitenkin hiljainen tauko.

Ei mene. Olen itse sairaanhoitaja ja tunnistin yläasteaikaisen koulukaverini laitoshuoltajana HUSilla. Tiedän hänen olevan maisteri, mutta syystä tai toisesta hän oli tuolla. Mitäpä se minulle kuuluukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun työpersoonani on puhelias ja keksin ihan hyvin puhuttavaa työn lomassa. Ujo ja hiljainen siviilipersoonani astuu esiin heti ruokatauolla, kun istutaan vastakkain taukohuoneessa, jossa ei tapahdu yhtään mitään. Silloin olen silminnähden kiusaantunut. Miksi kirurgilla ei voisi tapahtua vastaavaa?

Tässä ei nyt puhuta ihmisen henkilökohtaisista ujouksista, vaan sairaaloiden hierarkiasta. Se on ihan oikeasti edelleen olemassa oleva asia. Ei juuri sinun ujoudesta. On meilläkin yksi työkaveri joka haluaa syödä yksin, syö sitten yksin. Muut porukassa, pomoa myöten. Ei tässä ihan joka ujolle voida omaa pöytää alkaa järjestelmään. Normaaliin ihmisen käytökseen työpaikalla kuuluu että pystyy puhumaan toisten kanssa.

Ei aloituksesta tule ilmi, onko ko. tapauksessa kyse hierarkiasta. Jos tyhjiä pöytiä on tar

Ihan kokonainen kirja on kirjoitettu aiheesta ja sinä vänkäät että yksi kiusaantunut ujo. Minusta taas olisi todella outoa ja suorastaan törkeää että uusi työntekijä joutuisi syömään yksin kun paikalla on jo esiteltyjä ihmisiä. Missään muualla kuin Suomessa ei näin voisi edes tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Kai TH-alan ammattilaiset keskustelevat ruokapöydässä työn ohella muistakin asioista? Sekapöydät voisivat osaltaan parantaa ilmapiiriä, nyt käytäntö vain kärjistää sitä. Jakoa meihin ja noihin toisiin on tässä yhteiskunnassa viljelty jo aivan tarpeeksi, pätee sairaaloihinkin. Veikkaan että HVA-säästöjä erikoissairaanhoidossa saataisiin enemmän kiinnittämällä huomiota tähän ilmapiiriasiaan ja sujuvaan yhteistyöhön kuin palveluita karsimalla ja henkilöstöä irtisanomalla nyt väkisin yritetään. Myönteinen työkulttuuri saisi varmaan hoitajatkin pysymään paremmin alalla. HV-alueilla henkilöstönkin pitäisi voida HYVIN. Ei se palkka kaikkea ratkaise.

 

Eli suomeksi sanottuna haluat, että lääkärit menettävät ruokatunneilla oikeutensa olla oma itsensä ja olla vapaasti siinä seurassa, jossa haluavat olla ja ovat velvollisia viihdyttämään hoitajia?

Hyvä idea, lisää pakkoja vaan hoitajille, ei edes syödä saisi, kenen seurassa haluaa?

Ainakin se kirurgi joka minut leikkasi oli sen verran kylmän ja ylhäisen oloinen tapaus että en kyllä ehkä haluaisikaan istua hänen pöydässään. Hän teki kyllä kerralla hyvää jälkeä, ei ole tarvinnut toiste mennä.

Lääkärit koulutetaan heti yliopiston alkuvaiheessa tuohon ylimieliseen asenteeseen. Siihen oikein panostetaan. Jokainen lääkäriksi lukenut ystäväni on muuttunut ylimieliseksi opinahjossa aloitettuaan. 

"Eli suomeksi sanottuna haluat, että lääkärit menettävät ruokatunneilla oikeutensa olla oma itsensä ja olla vapaasti siinä seurassa, jossa haluavat olla ja ovat velvollisia viihdyttämään hoitajia?"

Hoitajilla ei ole yleensä mahdollista kuin harvoin lähteä ruokalaan koska työ on niin kiireistä. Jos joskun uusi ihminen tulee samaan pöytään istumaan niin mitä väliä. Pitää sen verran olla sosiaalisia taitoja ja kyse on kuitenkin tauosta joka pidetään kaikille avoimessa ruokalassa.  Eihän nämä nyt maata kaatavia asioita ole ja yleensä tauko pidetään tuttujen työkaverien kanssa muutenkin. Kyllähän se on vähän höpöksi mennyt jos vaikea syödä samassa pöydässä aikuisen ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat itse myös osallistuvat hoitoalalla nokittelujärjestyksen ylläpitoon, katselevat muun muassa pitkin nenän vartta yksiköissä työskenteleviä ei hoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä eivätkä arvosta heidän työtään. Asiat saattaisivat sujua hoitoyksiköissä paremmin ja työn teko olisi jouhevampaa eikä energiaa kuluisi itse aiheutettuihin ihmissuhdeongelmiin jos joku vaikutusvaltaa omaava taho ryhtyisi tosissaan purkamaan tätä nokittelujärjestystä ja parantamaan työilmapiiriä sekä yhteistyötä eri työtehtäviä suorittavien välillä. 

 

Keksippä joku naisvaltainen ala jossa näin ei ole

Kirjastoala! Kaikissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, kaikki työntekijät ovat luonnollisesti käyneet kahvilla ja lounaalla samo

 

"Entä jos tätä kyseistä,kirurgia ei kiinnosta jutella kaikista muista kuin työasioista? Ei vaan kiinnosta sen hoitajan lapset ja niiden tekemiset yms."

Heh, entä jos sairaanoitajaa ei kiinnosta muiden lapset tai tekemiset? Mitä jos muut ovat käyneet viikonloppuna marjassa/sienessä/mökillä/oopperajuhlilla/laskettelemassa, ja jotakuta ei aihe kiinnosta, miten hän ratkaisee tämän valtavan ongelman? Miten sinä, tittelistäsi riippumatta? :D

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä "en ehdi syömään". Miksi et ehdi? Sinulle kuuluu tauko, joten pidä se. 

Jos pitää tauon, ei ehdi tekemään kaikkia töitä vuoron loppuun mennessä. Ylitöistä ei makseta eikä yökölle voi jättää mitään, joten vaihtoehdot ovat vähissä.

t. lähihoitaja vanhuspuolella

Tän takia en vois kuvitellakaan työskenteleväni alalla. Lääkärit jotka luulee olevansa jotain jumalia. Eihän ne edes seurustele mene naimisiin muiden kans, kun mikään muu ei kelpaa. Ja hoitajien keskinäinen nokittelu, jooo voin kuvitella. Tiuskivat sairaille ihmisille. Ei ihme, että porukka häviää alalta. Suomalaisten surkea itsetunto.

Kun olen treffeillä käynyt. Kuinka ollakaan luonnevikaisimmat lääkäri ja kyttä. Kas kun en yllättynyt. Patalaiskoja juoppoja ja ennen kaikkea tekopyhiä. 

Vierailija kirjoitti:

"Eli suomeksi sanottuna haluat, että lääkärit menettävät ruokatunneilla oikeutensa olla oma itsensä ja olla vapaasti siinä seurassa, jossa haluavat olla ja ovat velvollisia viihdyttämään hoitajia?"

Hoitajilla ei ole yleensä mahdollista kuin harvoin lähteä ruokalaan koska työ on niin kiireistä. Jos joskun uusi ihminen tulee samaan pöytään istumaan niin mitä väliä. Pitää sen verran olla sosiaalisia taitoja ja kyse on kuitenkin tauosta joka pidetään kaikille avoimessa ruokalassa.  Eihän nämä nyt maata kaatavia asioita ole ja yleensä tauko pidetään tuttujen työkaverien kanssa muutenkin. Kyllähän se on vähän höpöksi mennyt jos vaikea syödä samassa pöydässä aikuisen ihmisen.

Edelleen sinä ylimääräisenä tulet seurueen pöytään ja alat sanella mitä siellä saa keskustella. Eikö se ole sinusta törkeää käytöstä?

Miten sitä kaikki mahtuisi samaan pöytään?  Eikä kaikki ole niin hyviä tuttavuuksia keskenään että olisi rentouttavaa,  smalltalkia ammattijutuista puhumattakaan.  Työssä kohtaa muutenkin ihmisiä eikä kaikki lekurit ole mitään seurustelukoneita, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä "en ehdi syömään". Miksi et ehdi? Sinulle kuuluu tauko, joten pidä se. 

Silkkaa oman egon nostamista. Minä olen niin kiireinen ja tärkeä, etten ehdi taukoja pitämään. 

- hoitaja

Eihän ennen vanhaan perushoitajat edes kenellekään kertoneet, miten työntäyteisiä päiviä on välillä vuodeosastolla. Ei niissä tilanteissa ainakaan ollut mitään oman egon nostoyrityksiä. (Kannan kirjauksissakaan ei ole enää aina tarkasti koulutukset kerrottuna (jonkinlaista terveydenhuollon historian oikaisuako vai tietämättömyyttä). Perushoitajista saatetaan mainita, että he ovat lähihoitajia, vaikka osahan on ollut ensin apuhoitajia (joille opetettu ainakin toisinaan, että potilas on oikeassa ) ja sitten apuhoitajasta kouluttautuneet perushoitajiksi. Eläkeikään astihan on ainakin paikoitelleen perushoitajat saaneet olla perushoitajia, eikä lähihoitajia. Sinne päin toki asia on nykyään Kannassa, mutta ei tarkkaa faktaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä "en ehdi syömään". Miksi et ehdi? Sinulle kuuluu tauko, joten pidä se. 

Jos pitää tauon, ei ehdi tekemään kaikkia töitä vuoron loppuun mennessä. Ylitöistä ei makseta eikä yökölle voi jättää mitään, joten vaihtoehdot ovat vähissä.

t. lähihoitaja vanhuspuolella

Jos kello soi tai jotain sattuu niin käytännössä ei voi jättää menemättä. Kyllä se tauko on pakko jättää kesken. Asiakas voi painaa kelloa niin pitkään että tullaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat itse myös osallistuvat hoitoalalla nokittelujärjestyksen ylläpitoon, katselevat muun muassa pitkin nenän vartta yksiköissä työskenteleviä ei hoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä eivätkä arvosta heidän työtään. Asiat saattaisivat sujua hoitoyksiköissä paremmin ja työn teko olisi jouhevampaa eikä energiaa kuluisi itse aiheutettuihin ihmissuhdeongelmiin jos joku vaikutusvaltaa omaava taho ryhtyisi tosissaan purkamaan tätä nokittelujärjestystä ja parantamaan työilmapiiriä sekä yhteistyötä eri työtehtäviä suorittavien välillä. 

 

Keksippä joku naisvaltainen ala jossa näin ei ole

Kirjastoala! Kaikissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, kaikki työntekijät ova

On paljon juttuja 2 palvelu ammatissa jotka eivät varsinaisesti minua kiinnosta, mutta kuuntelen ja juttelen takaisin. Menee päiväkin nopeasti. Miksi olla ystävällinen kun voi olla hiljainen hapannaama. "ei kiinnosta" 

Voisin kuvitella persoonallisuuseroa? Ne jotka hakeutuu hoitajiksi ja ne jotka hakeutuu lääkäriksi?  Hoitajia ei taida houkuttaa lääkärien pöytiin muu kuin statusvajaus?  Ei kai he läkäreitä kovin hauskana seurana pidä?

Tämä on todellisuudessa myrsky vesilasissa. 20 vuoden hoitajan kokemuksella yksittäisiä tuollaisia itsetietoisia hierarkialääkäreitä on olemassa, kyse ei kuitenkaan ole mistään koko alalla tai välttämättä edes kokonaisella työpaikalla vallitsevasta ilmiöstä.

"Edelleen sinä ylimääräisenä tulet seurueen pöytään ja alat sanella mitä siellä saa keskustella. Eikö se ole sinusta törkeää käytöstä?"

Ei todellakaan näin. Olen muutaman kerran syönyt ruokalassa 20v aikana. Tauot olen lähtökohtaisesti hiljaa että ihmiset saa edes sen hetken olla rauhassa.

Tuo kirjan kirjoitta oli silloin harjoittelija eikä mikään "konkarihoitaja". Hän ei tiennyt vielä silloin sairaalan nokkimisjärjestystä vaan ajatteli istua syömään aiemmin tapaamansa kirurgin pöytään.

Meillä kaikki syövät osaston taukotilassa, niin lääkärit, sairaanhoitajat, laitoshuoltajat kuin opiskelijatkin. Puheenaiheet vaihtelevat kaikesta maan ja taivaan välillä. Erikoissairaanhoidossa työskentelen.

Ainahan se on niin ollut, että lääkärit istuu omissa pöydissään ja hoitajat omissaan ruokasalissa. Kahvihuoneessa ovat kyllä sopineet samaan pöytäänkin.

En ole asiaa edes ihmetellyt. Lähdenhän minäkin syömään mieluiten sen mukavimman työkaverin kanssa. Niin ehkä tuossa nyt ammattien mukaan on vähän eriydytty mutta semmosta se on varmaan muuallakin.