Valitettavasti asuinalueella on merkitystä
Olemme perheen kanssa asuneet usealla eri asuinalueella Helsingissä, Espoossa ja muualla Uudellamaalla ennen asettumista Espooseen eräälle hyvämaineiselle alueelle.
Eroja on paljon, valitettavasti, eri alueiden lapsissa. Asuimme pitkään Itä-Helsingissä, ja kaikenlaisia lapsia ja ongelmia tuli nähtyä. Aika hurjiakin juttuja, ja muutamia kertoja piti soittaa poliisit paikalle. Käyttäytyminen oli osalla lapsista hyvin pahoin häiriintynyttä.
Täällä missä nykyään asumme, on pääasiassa kivoja, mukavia peruslapsia. Muutamia poikkeuksia on, jotka ovat alueen muidenkin lapsiperheiden tiedossa. Mutta noin muuten elämä on ollut paljon kivempaa kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä mitä tänään taas sattuu.
Ja sitä paitsi: lapset ottavat vaikutteita toisistaan. Eli, jos aluellasi ei asu itseäsi miellyttävää väkeä, suosittelen muuttoa lämpimästi..
Kommentit (41)
vieressä on muutama rauhallinen vuokratalo vaikka suurin osa onkin omistusasuntoja ja pientaloja. Perheemme viihtyy täällä huomattavasti paremmin kuin ökyalueella. Lapset leikkivät oikeita leikkejä ja painaltavat pitkin metsiä sen sijaan, että kisaisivat kilpavarustelulla kenen koneessa tai kännykässä on eniten pelejä. Naapuri ei ihmettele miksi suosimme arkikulkemisessa polkupyörää /bussia (ökyalueella naapurit eivät voineet käsittää sitä, että kallis citymaasturi seisoi tallissa kun poljin töihin pyörällä)
Ja lapset ovat oikeasti vanhempiensa "hanskassa", osaavat käyttäytyä jne.
Me happy =)
täällä meidän ökyalueella tosi moni ajaa pyörällä, vaikka on ne citymaasturit tallissa :). Ja lapset leikkivät oikeita leikkejä, eivät todellakaan kilpavarustele millään! Ja lapsilla todellakin on käytöstapoja! Mä väitän vieläkin, että moni joka puhuu näistä ns. ökyalueista, tarkoittaa itse asiassa näitä nousukasalueita, niillä alueilla on tuontyylistä menoa mistä moni puhuu. Näillä ns. vanhan rahan alueilla ei tuollaista ole, ainakaan siellä missä itse asun. Itse olen asunut juuri tuollaisella "nousukasalueella", ja sellaiselle en ikimaailmassa enää koskaan haluaisi muuttaa! Se oli ihan kamala paikka asua. Todellinen "ökyalue" on eri juttu.
nousukaslueelle en olisi koskaan edes muuttanut.
Nousukasalueella on perustaviksia, jotka on koulutettuja ja ovat sitä myöten itse vaurastuneita. Heillä siihen urantekemiseen ja rikastumiseen on se kovin pakko, ja se heijastuu lapsiinkin.
Tuntuu ainakin että siellä on paljon "wanna be" nousukkaita.
Tammisalo jne
Todella kurjiaa Itä-Helsinkiä.
Missäs taas kuvattiin tuo Mogadishu Avenue elokuva. Vuosaari oli liian siisti joten elokuva tehtiin Espoossa....
Missä nuo työpaikat ovat?
Ei kai kukaan tosissaan kysele, onko Nurmijärvi nousukasalue? Jos kysyy, niin voin vastata, että ei todellakaan ole;-)
Joo, tuo Mankkaa käy hyvästä esimerkistä, jossa nousukkaita varmastikin riittää (ja tietenkin paljon muitakin).
Yleisesti sanoisin, että lapsen kannalta ääri-ilmiöt eivät ole hyvästä: EI Itä-Helsingin karuimmat lähiöt eikä myöskään Espoon/Kauniaisen erittäin kalliit alueet. Tuo monen mainitsema asuinalueen heterogeenisuus on hyvästä. Ja tällaisia alueita pk-seudulla on yllin niin Espoossa, Vantaalla kuin Stadissakin.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä pidetään nousukkaiden asuinalueena. Ökyalueina pidetään ainakin Westendiä, mutta minun tuntemat westendiläiset ovat kaikki ystävällisiä, sympaattisia, avoimia, hyvinkäyttäytyviä, ihania ihmisiä, jotka huolehtivat omista ja muiden lapsista erittäin hyvin. Useat ovat hyvin "tavallisia", jos nyt kukaan haluaa itseään tavallisena pitää, epäilen.
Toisaalta, mitä pahaa nousukkaissa on. Hehän ovat koulutettuja, monenlaisissa ammateissa menestyviä ihmisiä, joilla on ns. tavallinen tausta, jos vastakohtana on ns. vanha raha. Nousukkaista on tehty kauhea yleistys, että he ovat kamalia ihmisiä, jotka vain luovat uraa eivätkä huolehdi perheestään. Mietin tässä juuri, olenkohan nousukkaan kotiäiti-vaimo. Parempaa isää en lapsilleni osaisi kuvitellakaan.
- näitä uusia omakotitaloalueita, joita tänne keskiseen Suomeen nousee. Niillä asuu juuri näitä rahaa-ei sivistystä -tyyppejä, jotka kehtaavat ajella katumaastureillaan. Sen sijaan vanhastaan vauraammat alueet ovat nykyään ihan ok, ja vanhoja ökyalueita ei esim. JKL:ssä ole.
Ylipäätään vierastan alueita, joilla asuu liian homogeenistä väestöä, en viihtyisi keskellä kaupungin vuokrataloja mutten uusien omakotitalojen keskelläkään.
En itse asu pääkaupunkiseudulla ja mulle noi seudut on täysin outoja... Tunnen vain erään Nurmijärvisen perheen ja heistä tulee mieleen "nousukas". Urasuuntautuneita, lapsilla pitkät hoitopäivät pienestä pitäen, paljon materiaa haalitaan kokoon...
Sori sitten:-)).
Itse EI HALUTA asua huonomaineisilla alueille eli paikassa jossa asuu paljon maahanmuuttajia (erityisesti pakolaisia). Eli ei haluta asua somalien naapurissa. Mutta sitten kun joku oikeasti esim. somalin naapurissa asuva valittaa mm. melusta niin hänet leimataan kyllä rasistiksi.
Mitäs sellaiset ihmiset ovat jotka eivät edes suostu asumaan somalin naapurissa? Rasistiksi kyllä leimaavat muita mutta itse ei edes haluta asua lähelläkään somaleita.
Lapset on puettu viimoisen päälle, harrastavat alle kouluikäisenä paljon ja vanhemmat kilpailevat, kenen lapsi osaa lukea jo 4-vuotiaana.
Ökyalueilla ei ole samanlaisia ongelmia kuin Korsossa tai Myllypurossa, vaan ongelma on liika suorituskeskeisyys.
on varmasi keskimääräistä useammin tekninen kuva ihmisestä ja arvomaailma muutenkin suosii suorittamista ja ulkoisia menestyksen mittareita. Heillä raha ja sen näyttäminen on tärkeää ja se ohjaa valintoja, myös niitä jotka liittyvät lasten hyvinvointiin. Jorvin psykologin (artikkeli psykologia-lehdessä, psykologien ammattijulkaisu) mukaan juuri tällaisten perheiden lapsia on tullut hoitoon viime vuosina yhä enemmän. VAnhemmat, jotka tarkastelevat maailmaa ja ihmistä hyvin rationaaliselta pohjalta (siis ekonomeja ja teknisen koulutuksen saaneita?)
eivät ymmärrä että lapsella on myös emotionaalisia terpeita. Nämä vanhemmat odottavat itseltään ammatillisesti paljon ja odottavat myös lastensa toimivan rationaalisesti ja itsenäisesti, vaikka lapsella ei olisi siihen vielä edellytyksiä ikänsä puolesta.
Tavallinen asuinalue riittää minulle ja perheelleni. En halua slummiin, mutta en en myöskään alueelle, jossa suuella osalla perheistä arvomaailma perustuu rahaan ja asemaan.
On ihan totta, että suorituskeskeiset ihmiset (usein nousukkaat kuuluvat tähän) eivät tajua lapsen emotionaalisia tarpeita eivätkä osaa itse asettua tarpeeksi lapsen asemaan. Siis ihan puhtaasti rakkauden osoittamista kaikin tavoin ja lapsen hyväksymistä sellaisena kuin hän on.
He usein odottavat lapselta liikaa ja ovat "llian" ylpeitä kaikista lapsen suorituksista ja saavutuksista tyyliin "mikä olisikaan hienompaa jos liisalauri osaisi lukea 3,5-vuotiaana".
Ei ole tarkoitus syyllistää tai yleistää, mutta tuollainen liian rationaalinen ja tunteeton suorituskeskeinen suhtautuminen lapsiin on turhan yleistä ns. fiksujen koulutettujen vanhempien keskuudessa (joihin mekin kuulumme).
Olemme muuttamassa 10 vuoden ulkomailla olon jälkeen Suomeen ja kyllä hirvittää kuinka leimaavia naisia on Suomi täynnä.
Täältä saa kuvan että kaikki jotka haluat ammitillisesti pärjätä ovat "nousukkaita" jotka viis veisaavat lapsistaan, ja ainakin joka toinen kuitenkin tuntee tarvetta puhua omasta "vanhan rahan" asuinalueesta tai kuinka keskiluokkaisia ovat. Mikä vitsi. Aika reippaan rasistisesti leimaatte asuinalueita joissa ette ole itse asuneet mutta kuitenkin peräänkuulutetaan sitä erilaisuutta.
Täällä USAssa on lapsemme luokalla miljönäärejä, taitelijoiden lapsia, maahanmuuttajia, uraohjusten lapsia jne jne. Chicagon keskustaan mahtuu kaikennäköistä samaan koulupiiriin eikä kukaan ehdi kytätä mitään hiton maasturilla ajoa versus pyöräily. Mutta kun Suomessa lapsemme näyttää luokkakuviaan on useammalta ns. koulutetulta suomalaismammalta päässyt suustaan "neekereitä sun luokalla paljon" mikä kertoo asenne ilmapiiristä ja samankaltaisuuden ihannoinnista aika paljon.
Mutta kertokaa meille vinkki minne asettua pääkaupunkiseudulla asumaan ettei tarvitse lapsen leluja piilottaa tai hävetä yksityisautoilua?Ja minne siis myös eriväriset ystävät ovat tervetulleita eikä kaikki ole samanlaisia. Budjetti 500-600t euroa.
tervetuloa vain Suomeen ja arkitodellisuuteen.
Me asutaan hyvällä alueella, jolla on yhteinen koulu naapurialueen kanssa. Siellä on paljon vuokrataloja. Kukaan ei enää halua lapsiaan tuohon kouluun, koska siellä on hirvittävän levotonta. Resursseja ei ole mitoitettu oikein, joten ongelmalapset eivät saa tukea, vaan mellakoivat.
Opettajat vaihtuvat koko ajan kierteen seurauksena ja opetuksen taso laskee. Käytännössä kukaan, joka pystyy kuljettamaan lapsensa muualle kouluun, ei enää lapsiaan tuonne laita.
tosin vähemmän on tummaihoisia, jos heitä haluatte lapsen kavereiksi. Välttäkää nousukasalueita.
en jaksa uskoa, että kukaan kummastelisi mustien määrää luokassa tai koulussa. Tilanne on tietysti eri jossain syrjäseudun pienellä kyläkoululla, mutta suurissa kaupungeissa on kaiken värisiä oppilaita myös muualla kuin maahanmuuttajavoittoisen asuinalueen lähikoulussa. Esim lapseni on keskustan tasokkaassa koulussa, jossa on paljon erikoisluokkia ja kyllä oppilaissa on paljon mustia, muslimeita, aasialaisia
Tosi hauska vertaus toi DI, ins sosiaalitapaus. ;)
DI