Äitini on ihan pimeä
Hän kuvittelee ties mitä vaivoja ja oireita itselleen ja ramppaa monta kertaa viikossa lääkärissä. Sairauslomalla on lähes aina. Lisäksi uskoo energiahoitoihin ja ties mihin pilipali henkiolentoihin ja yhteyksiin.
Jos joku lääkäri laittaa oireet psyykkeen piikkiin, hän on p*ska ja ammattitaidoton. Oireet kuitenkin myös minun mielestäni ovat ainakin suurelta osin psykosomaattisia, heikkoutta, ahdistusta, painetta jne. Mieluisia asioita jaksaa tehdä, mutta toimistotyö on fyysisesti liian raskasta.
Alan itse olemaan ihan loppu tilanteeseen. Saan useita kertoja päivässä raporttia siitä millainen äitini vointi on. Tiedoilla en tee yhtään mitään, eikä ne vaikuta omaan elämääni mitenkään. Mikään ei muutu, päivästä ja kuukaudesta toiseen valittaa ihan samoista vaivoista. Jos tavataan ja heti alkuun kerron omia/perheeni kuulumisia, niin ei kovin montaa minuuttia jaksa kuunnella kun keskeyttää ja alkaa jo päivittelemään omia terveysasioitaan minun asioideni päälle. Äitini koko elämä pyörii vain hänen vointinsa ympärillä, ja ihan maanisesti monta kertaa päivässä mittailee kotona kaikkea mitä vain pystyy (verenpaine, lämpö yms) ja sitten raportoi niitä viesteillä. Hän myös pommittaa terveydenhuoltoa kaikilla mahdollisilla viestikanavilla, sen lisäksi että fyysisesti ramppaa siellä lääkärissä.
Minua suoraan sanottuna hävettää. En kehtaa ystäville tai muillekkaan kertoa tilanteesta, koska onhan tuo nyt ihan sekopäistä toimintaa äidiltäni. En myöskään haluaisi terveydenhuoltoon olla asiasta yhteydessä, koska tiedän että ei tule pääsemään minkään psyk. hoidon piiriin, eikä kyllä suostuisikaan, koska itseään äiti pitää täysin selväjärkisenä.
En nyt ihan tiedä mitä tällä haen. Vertaistukea? Ihan vain paikkaa purkaa tätä kuormittavaa elämää?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen? Kuolemanpelko, sairaudenpelko? Mielenterveydenhäiriö? Oikeasti jokin sairaus, jota ei tunnistettu eikä oteta vakavasti, koska vanheneva nainen?
Mulle tuli ekana mieleen muistisairaus. Se voi joskus alkaa noin.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
On syytäkin hävetä. Äitisi kuormittaa terveydenhuoltoa ja leimaa kaikki naiset sekopäiksi. Sitten me jotka käydään siellä vuosien harkinnan ja kitumisen jälkeen syystä hakemassa apua ei saada mitään kun leimataan luulosairaaksi. Ja ne oikeat vaivat kun ei parane energiahoidoilla ja rukoilemalla. Käske sen lopettaa ja oikeasti hakeutua hoitoon. Tosin psykiatriakaan ei hoida tuollaisia joiden vika on ainoastaan krooninen huomionhaku.
Miksi psykiatri ei hoitaisi huomionhakuisen persoonallisuushäiriön omaavaa? Masentunutkin voi käyttäytyä noin.
Vierailija kirjoitti:
Laita se johonkin laitokseen.
T.Sonja
Miten se laitetaan johonkin laitokseen? Kerro meillekin kun niin hyvin tiedät. Missä sinun äitisi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On syytäkin hävetä. Äitisi kuormittaa terveydenhuoltoa ja leimaa kaikki naiset sekopäiksi. Sitten me jotka käydään siellä vuosien harkinnan ja kitumisen jälkeen syystä hakemassa apua ei saada mitään kun leimataan luulosairaaksi. Ja ne oikeat vaivat kun ei parane energiahoidoilla ja rukoilemalla. Käske sen lopettaa ja oikeasti hakeutua hoitoon. Tosin psykiatriakaan ei hoida tuollaisia joiden vika on ainoastaan krooninen huomionhaku.
Miksi psykiatri ei hoitaisi huomionhakuisen persoonallisuushäiriön omaavaa? Masentunutkin voi käyttäytyä noin.
Ensin pitäisi saada se äiti psykiatrille.
Vierailija kirjoitti:
Hellyyden puute.
Mutta eihän se nyt tyttären syytä ole. Tyttärellä on oma perhe, ja hän on vastuussa ainoastaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Läheisyyden puute ja yksinäisyys vaivaa varmaankin mutsias.
Järjestäköön sitten elämänsä niin että saa läheisyyttä ja ystäviä. Oma tytär ei ole vertainen.
Pistä hänet estoon. Minulla jo 12 vuotta esto ollut päällä. Systeri kertoo tarvittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdota veraistukiryhmiä hänelle ja kerro ettet jaksa enempää kuulla terveysasioista, erikseen sitten vaikka sydäninfarkti tms että ilmoittaa sinulle jos on oikeasti tilanne päällä.
No kuule kun joka päivä vähintään yksi infarkti päällä. Ja korona ja tuberkuloosi ja kausi-influenssa ja syöpä. Jokaiseen puheluun pitää vastata ja olla koko ajan hälytysvalmiudessa. Sehän on aikuisen lapsen velvollisuus.
Aikuinen voi ja saa itse määritellä omat rajansa. Ei tarvitse olla kenenkään tunne-elämän likasankona... päivästä toiseen.
Ironian ymmärrys ei taida olla vahvuuksiasi.
Varaa tunti viikossa äitisi asioille. Luet silloin viestit ja soitat hänelle tai vastaat tekstarilla. Äitisi on vielä suht nuori ja koska juoksentelee lääkärissä, osaa hakea apua. Tsemppiä !
Vierailija kirjoitti:
Neuvoni on, että vaihdat puhelinnumeroa JA muutat sen salaiseksi, etkä anna sitä kenellekään, kelle et halua. Mulla on ollu salainen numero jo n. 6-7- v. Ja silti vaan tulee soittoja puhelinmyyjiltä
Sillä ei ole mitään merkitystä, jos sinulla on salainen numero. Puhelinmyyjän automaatti soittaa numeroavaruutta läpi ja jos erehdyt vastaamaan, niin kohta se oikea elävä puhelinmyyjä soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Neuvoni on, että vaihdat puhelinnumeroa JA muutat sen salaiseksi, etkä anna sitä kenellekään, kelle et halua. Mulla on ollu salainen numero jo n. 6-7- v. Ja silti vaan tulee soittoja puhelinmyyjiltä ! Nykyään pidän sen AINA äänettömällä, jos pitää soittaa jonnekin, laitan äänen päälle. Näin mikään meteli ei häiritse ketään muuta missään esim bussissa. Mua ainakin sellainen meteli häiritsee, ku joku pelaa jotakin pelii, mist kuuluu kauhee meteli. Samoiten mun tablettiin on äänettömällä. Voin katsoa ohjelmia, niihin saa tekstin ainakin useimpiin ohjelmiin. Näin sekään meteli ei häiritse ketään muuta ! Töis o yks muija, joka soittaessaan tai sille soitettaessa kaikki kuulee kauas, mitä he keskustelevat. Ihan, kuin se meitä ketään kiinnostaisi. Ei sen puhelimen tarvitse olla niin kovalla, että muutkin kuulee puhelut ! Siks on olemassa kuulokojeet, jos oma kuulo on huono. Ok, tsemppiä kaikille !
Ei sitä ääntä tarvitse päälle laittaa jos jonnekin soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Pistä hänet estoon. Minulla jo 12 vuotta esto ollut päällä. Systeri kertoo tarvittavat.
Minäkin estin oman äitini. Oli pakko. Sairastuin parantumattomaan syöpään enkä jaksa kuunnella hänen tyhjänpäiväistä paskanjauhantaansa. Silloin tällöin hän lähettää sähköpostia kertoakseen omista kuulumisistaan. En vastaa.
Epävarmuutta, turvattomuuden tunnetta, pelkoa.
Oletko koittanut ihan selvästi ärähtää ja KIELTÄÄ sairausviestien lähettämisen? Joskus ei vihjailu auta, ei välttämättä sekään, mutta ihan kunnolla oletko sanonut?
Tollasten takia oikeasti sairaita ei oteta todesta.
Entäpä jos takana olisi jotain tod. diagnosoitavaa? Äkkiä mieleen tulee mm. fibromyalgia, ME/CFS, PTOS (sydänoireet) ja vähän muitakin juttuja, joita ei kovin helposti tk:ssa tunnusteta eikä tunnisteta. Eli ehkä hänellä on 'selittämättömiä' useita oireita, jotka voisivat johtua esim. näistä. Sitten olisi vielä harvinaisempiakin dg:ta tarjolla.
Onko muuten hormonitasot tarkistettu eli vaihdevuosioireet, jotka voivat ns. jäädä päälle?
t. Diagnosoitu 14 vuoden lääkärillä laukkaamisen jälkeen...
Läheisyyden puute ja yksinäisyys vaivaa varmaankin mutsias.