Ikävä 80- lukua. Ei ollut tietoakaan tällaisesta kansan kurjistamisesta kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli vahva paine olla kuten muutkin, mutta toisaalta myöskään muista poikkeamista ei katsottu yhtä pahalla kuin nykyään.

Nykyään tuntuu, että miltei jokaisen on "pikku pakko" olla julkisuuskuvassa kristillisen moraalin kannalta kunnollinen ja altruistinen. Siis on vahva paine tänne päin.

Ei vaan woke"moraalin". Ja tuossa ei erehtyjille armoa anneta. Elämme jo jälkikristillistä aikaa hyvin pitkälti, valmistaudumme eko-tekno-kommunismiin. Jotta tuo saadaan ajettua läpi kristillinen etiikka on murskattava tyystin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla oli monella vielä ulkovessa. Mietipä sitä. 

 

Ei ollut.

Kyllä muuten oli. Ja tämä on varma tieto. Maaseudulla elettiin monessa huushollissa vielä ilman wc:tä ja vesijohtoa. Yleensä vielä vanhempia ihmisiä.

Suomen maaseutu autioitui jo 60-luvulla. Kyläraitit tyhjiä, laudat ikkunoiden edessä ja nuoret kaupungissa. Turhaa höpinää.

Höpsis. Eli vielä 80-luvulla syrjäkylällä talossa, jossa oli ulkovessa ja kantovesi.

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla oli monella vielä ulkovessa. Mietipä sitä. 

Landella oli.

Ulkohuusi ei ollut mitenkään tavattoman harvinaista maaseudun asumisessa vielä 1980-luvullakaan. Myös sähköttömiä talouksia oli siellä täällä.

Länsimaiden mitassa todella moni onkin elänyt kaupunkilaisesti vasta hyvin lyhyen ajan. Suomi oli pitkään melko köyhä maa erityisesti idässä ja pohjoisessa.

Vierailija kirjoitti:

Ajatus noutoruoasta, suoratoistopalveluista ja niiden yhteydestä tunteeseen kuinka mikään ei tunnu milltään, herättää itsessäni kyllä vastakaikua. Olen usein haikeudella muistellut aikoja kuinka ensin säästi rahaa, penkoi kavereiden kanssa kaupungin levykauppoja ja lopulta pääsi kuuntelemaan sitä vaivalla hankittua C-kasettia halvalla mankalla. Nuo levyt tuntuivat ihan eri arvoisilta kuin mitä nyt selaillessa artisteja vaikka Spotifysta yksinään sohvalla luurit korvissa. Tuntuu kyllä vahvasti että jotain oleellista on menetetty.

 

Vastavuoroisesti kyllä epäilen että 80-luvun suurempi yhteisöllisyys oli enemmän mono-kulttuurin ilmentymä, missä kaikki vähänkin erilainen ja kaavasta poikkeava koettiin uhkaksi ja yritettiin hävittää. Totta puhuen 80-luku oli varmasti ihan hirvittävää aikaa jos kuului mihin tahansa vähemmistöön. Ja sillioinhan vähemmistöiksi katsottiin ihan tukevat kuin silmälasipäisetkin ihmiset.  <

Nuorisokulttuurit kukoistivat ja niitä oli paljon, toisin kuin nykyään. Nyt kaikki ovat kuin samasta muotista revittyjä. Tuohon aikaan tunnettiin termi UG, vaihtoehto valtavirralle, mutta nyt sellaista ei enää ole. Resistance is futile, assimilate.

Silloin oli nousukausi maailmassa. Suomi ei ole irrallinen muusta vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikkialla menee nyt huonosti. 

2030 tullaan sanomaan että kaipaan vuotta 2024 koska silloin asiat olivat todella hyvin.

Mikä ihmeen kurjistaminen? Media myllyttää koko ajan että nyt kurjaa on kaikilla. ilma on puhdasta hanasta tulee vettä katto pään päällä, mutta silti pitäisi kaikki saada. 80-luvulla korot olivat katossa, lainoja vekseleitä otettiin ilman mitään huolta, osa säästi ja teki kahta työtä maksaakseen lainansa. Ei vedetty kulutusövereitä paitsi ne jotka lainarahalla juhli ja tuli lama. Ei tukia jaelti samaan malliin kuin nykyisin. Uhteiskunnantuet ovat menneet aivan älyttömiksi eikä tämä maa enää kestä sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli vahva paine olla kuten muutkin, mutta toisaalta myöskään muista poikkeamista ei katsottu yhtä pahalla kuin nykyään.

Nykyään tuntuu, että miltei jokaisen on "pikku pakko" olla julkisuuskuvassa kristillisen moraalin kannalta kunnollinen ja altruistinen. Siis on vahva paine tänne päin.

Ei vaan woke"moraalin". Ja tuossa ei erehtyjille armoa anneta. Elämme jo jälkikristillistä aikaa hyvin pitkälti, valmistaudumme eko-tekno-kommunismiin. Jotta tuo saadaan ajettua läpi kristillinen etiikka on murskattava tyystin.

 

Foliohattu kiristää pahasti.

Niin, on kiinnostavaa, että nykyteineille kapinallisuus on enemmän omituisuutta ja lapsellista kuin kannatettavaa. Suuntaus juontunee Yhdysvaltain kulttuurista.

Mm. underground-musiikkia kyllä tehdään edelleen onneksi. Mutta julkikuvassa sävyerot ovat voimakkaasti laskeneet kohti konsensusta. Sikäli elämme voimakasta taantumusta.

Vierailija kirjoitti:

2030 tullaan sanomaan että kaipaan vuotta 2024 koska silloin asiat olivat todella hyvin.

Totta. Trendi on ollut selvä viimeiset 30 vuotta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla oli monella vielä ulkovessa. Mietipä sitä. 

 

Ei ollut.

Kyllä muuten oli. Ja tämä on varma tieto. Maaseudulla elettiin monessa huushollissa vielä ilman wc:tä ja vesijohtoa. Yleensä vielä vanhempia ihmisiä.

Suomen maaseutu autioitui jo 60-luvulla. Kyläraitit tyhjiä, laudat ikkunoiden edessä ja nuoret kaupungissa. Turhaa höpinää.

Höpsis. Eli vielä 80-luvulla syrjäkylällä talossa, jossa oli ulkovessa ja kantovesi.

Kaipa niitä löytyi jostain itärajan maalaiskylistä, mutta ne eivät olleet edustava otos kasarin elintasosta. Sinun logiikallasi voisi laittaa matkailuesitteeseen kuvan hampaattomasta piritorin asukkaasta esimerkkinä suomalaisesta elämänmenosta vuonna 2024?

Joskus määrättiin, että työ on ihmisen perusoikeuksia. Siispä myös lähdettiin yhteiseen kelkkaan, jossa työttömälle on maksettava korvauksia, koska hänellä ei ole työtä. Nyt kun tuhannet ihmiset ovat tottuneet vastikkeetta tulevaan rahaan, eikä heitä voi väkisinkään työllistää, haluavat he enemmän, kuin mitä yhteiskunta on heille valmis kustantamaan. Työtä he eivät voi tehdä, koska se sijaitsee väärällä paikkakunnalla tai on heille vääränlaista. On siirrytty aktiiviseen työnvälttelyyn.

Voi miettiä, onko tässä tapauksessa oikeus työhön enää alkuperäisen julistuksen tarkoittama asia, kun työttömien joukoissa havitellaan korvausta asiasta, jota ei edes haluta tehdä (ainakaan virallisesti). Siksi koen, että työttömillä pitäisi olla jokin perustyövelvoite esimerkiksi kunnalle, jossa he ovat kirjoilla. Tietty määrä hommia, joita jokainen työkykyinen pystyy tekemään. Portugalissa työttömät esimerkiksi vahtivat tasoristeyksiä.

Järkyttävän tuomitsevia kommentteja ketjussa. Kuin keskiajalta tuomiosalista. Osa yrittää henkensä kaupalla selvitä elossa ja puute sairastuttaa, voi olla jo sairauksia, osalla kuolemakin tullut. Ja sama porukka nälvii vaan internetissä kuin kakarat ja sanoo valitukseksi kaikkea minkä joku uskaltaa tuoda esille epäkohtana. Samat ihmiset eivät välitä tippaakaan miten muille käy, edes vanhuksille tai lapsille. Osa ammuskelee metsässä kaikki eläimet ja juo viinaa. Hävettää että tämä sakki kutsuu itseään suomalaisiksi, kun sitä eivät ole. Suomalainen on se joka pystyy ymmärtämään ja käsittämään asioita syvemmin, inhimillisesti.

80-luvun ahneudella oli paskainen loppu...

Itse tein ratkaisuni 90-luvulla.  1996 en jäänyt enää katselemaan vaan lähdin.  Otin vuoden virkavapaan ja lähdin Norjaan töihin, ensin kokeillakseni mutta kolmen-neljän kuukauden päästä tiesin että jään. Sanouduin irti ja Suomi sai jäädä. Ja voi miten kiitollinen olen itselleni että  sen tein!

Nyt kun sitä kaikkea p-skaa katselee täälät käsin, ei voi muuta sanoa kuin että olen todella onnellinen ja kiitollinen itselleni. En ikinä maailmassa takaisin lähde, se on yksi mikä on varmaa.

Suomi pilattiin lopullisesti kun tämä hullulauma pääsi riehumaan.  Saa nähdä mhin tuo tuho johtaa, hirvittä katsella sivusta mutta samalla  uskomattoman suuri helpotus, kuin haaksirikosta pelastuminen.  Ja sitähän tämä onkin.

Ei hyvinvointivaltion ajatus kuollut ole. Se ajatus, että kansalaisia on syytä turvata kohtalon pahimpia kolhuja vastaan on edelleen pätevä, mutta kukas se sanoikaan aikoinaan osuvasti että, yhteiskunnan tulee tarjota turvaverkko mutta se ei saa muodostua riippumatoksi.

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos. Elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli nousukausi maailmassa. Suomi ei ole irrallinen muusta vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikkialla menee nyt huonosti. 

Missään ei mene näin huonosti. Kiitos orpopurra.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen kurjistaminen? Media myllyttää koko ajan että nyt kurjaa on kaikilla. ilma on puhdasta hanasta tulee vettä katto pään päällä, mutta silti pitäisi kaikki saada. 80-luvulla korot olivat katossa, lainoja vekseleitä otettiin ilman mitään huolta, osa säästi ja teki kahta työtä maksaakseen lainansa. Ei vedetty kulutusövereitä paitsi ne jotka lainarahalla juhli ja tuli lama. Ei tukia jaelti samaan malliin kuin nykyisin. Uhteiskunnantuet ovat menneet aivan älyttömiksi eikä tämä maa enää kestä sitä

Vaikka valveutuneet toimittajat voivat tuomita trollauksen, median ansaintamalli halaa sitä: pöyristystä aiheuttavat twiitit muuttuvat repäiseviksi otsikoiksi, jotka houkuttelevat mainostajien toivomia silmäpareja ja klikkauksia.