Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Nyt ei sitten ole mitään eroa siinä muuttaako eläkeläinen EU-alueelle vai EU:n ulkopuolelle. Eläkeläisten kannalta EU-jäsenyys mitätöityi.

Omalääkärini ihmettelee kun aristelen lääkäriin lähtöä ja pelkään  vaivaani  turhanpäiten Täällä potilaan HALUTAAN tulevan lääkärille, he hoitavat terveyttä ja pyrkivät estämään sairaudet. Siksi säännölliset labratkin ja seurataan lääkkeiden toimivuutta.  Julkisesta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Omalääkärini ihmettelee kun aristelen lääkäriin lähtöä ja pelkään  vaivaani  turhanpäiten Täällä potilaan HALUTAAN tulevan lääkärille, he hoitavat terveyttä ja pyrkivät estämään sairaudet. Siksi säännölliset labratkin ja seurataan lääkkeiden toimivuutta.  Julkisesta on kyse.

 

       MISSÄ ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalääkärini ihmettelee kun aristelen lääkäriin lähtöä ja pelkään  vaivaani  turhanpäiten Täällä potilaan HALUTAAN tulevan lääkärille, he hoitavat terveyttä ja pyrkivät estämään sairaudet. Siksi säännölliset labratkin ja seurataan lääkkeiden toimivuutta.  Julkisesta on kyse.

 

       MISSÄ ?

EU:ssa

Vaikka järjestelyt ja toteutustavat vaihtelevat eri maissa, niin suurimmalla osalla  EU:n kansalaisista on julkisessa terveydenhoidossa ikään katsomatta pysyvä hoitosuhde omaan lääkäriinsä  joka tuntee potilaansa ja ottaa mielellään hänet vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Koska on moneeen kertaan osoitettu, että kansaneläkeläinen saa Suomesssa huomattavasti enemmän sosiaalitukia kuin  toisissa jäsenmaissa asuessaaan, jolloin hän saa vain pelkän kansaneläkkeen, niin koko hankkeen ajatuksena on pelkkä alkeellinen protektionismi. Harvinaisen tyhmää sakkia meillä kyllä on ratkaisemassa ja päättämässä sosiaali- ja terveysasioista. Kautta linjan on joku valkoinen paikka päässä kun suomalaisia käsitellään vailla mitään ihmisarvon kunnioittamista näissä järjestelyissä. Aikuisten ihmisten puolesta joku muu esimerkiksi määrittelee tarvitseeko hän lääkäriä, vaikka hän itse sitä katsoo tarvitsevansa kun kerran yrittää varata ajan. Tämäkin on aivan tosi syvältä. Arvatkaa vaan, kuinka moni jättää kokonaan soittamatta ja jää tautinsa kanssa odottamaaan kriittistä vaihetta  jotta varmasti on lääkärikelpoinen. 

Et ota huomioon, että leijonanosa ei palaa Suomeen näpäyttämään hallitusta, vaan jatkaa muilla tai paikallisen sosiaaliturvan tuloilla.

Kumppanimaat joutuivat toteamaan, että Suomen viranomaisten antamat eläkepäätökset eivät pädekään, vaikka niillä on todistettu riittävät tulot asumisoikeuteen ja myöskään Suomen viranomaisten S1 todistus onkin joillakin EU-kansalaisilla pätemätön. Ette ota huomioon, että Suomen viranomaisten virallisiin dokumentteihin on mennyt luotto ja se on äärimmäisen vahingollista Suomelle. Ette ota huomioon, että vaikka kuinka moni nyt jäisikin muiden maiden hyväntahtoisuuden varaan jäsenmaihin, niin jatkossa kukaan pieneläkeläinen ei lähde vaan jää nostamaan tukia ja lisätukia Suomen hupenevasta kakusta. Unohditte myös, että työeläkepäätöksiin, investointien verohuojennuslupauksiin ja yhtään mihinkään suomalaispapereihin ja dokumentteihin, jotka liittyvät rahaan, ei ole luottamista sen jälkeen, mitä Suomi teki vanhuksille ja vammaisille katkaisumaissa.

Kysyin ChatGPT:ltä edellisen viestin argumentointivirheitä. Alarmismi on myös hyvä nimitys tällaiselle.

Lyhyesti: väite on suurelta osin liioittelevaa ja retorisesti virheellistä, vaikka se nojaa yhteen todelliseen huoleen (hallinnolliset virheet ja yksittäiset tapaukset).

Mikä siinä mättää (retoriikka / argumentaatiovirheet)

Tälle argumentaatiolle on useita vakiintuneita nimityksiä:

Liukuvan rinteen argumentti (slippery slope)

Yksittäisistä tai rajatuista ongelmista hypätään suoraan väitteeseen, että kaikki Suomen viranomaispäätökset menettävät uskottavuutensa ja koko valtio kärsii pysyvästi.

Hätiköity yleistys (hasty generalization)

Oletetaan, että joidenkin EU-maiden kanssa ilmenneet ongelmat = Suomen papereihin ei voi enää luottaa missään.

Katastrofipuhe / alarmismi

Ennustetaan laajoja, pysyviä ja systeemisiä seurauksia ilman näyttöä siitä, että ne todella toteutuvat (esim. kukaan pieneläkeläinen ei enää lähde, investointeihin ei voi luottaa).

Syyseurausvirhe (false cause)

Oletetaan, että Suomen päätökset suoraan aiheuttavat muiden maiden viranomaisten yleisen epäluottamuksen, vaikka EU-oikeudessa ratkaisut perustuvat usein:

kansalliseen tulkintaan

yksittäistapauksiin

puutteelliseen dokumentaatioon

tai eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien ristiriitoihin

Moraalinen paheksunta argumentin korvikkeena

Mitä Suomi teki vanhuksille ja vammaisille on vahva eettinen veto, mutta se ei itsessään todista väitettä asiakirjojen yleisestä pätemättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanimaat joutuivat toteamaan, että Suomen viranomaisten antamat eläkepäätökset eivät pädekään, vaikka niillä on todistettu riittävät tulot asumisoikeuteen ja myöskään Suomen viranomaisten S1 todistus onkin joillakin EU-kansalaisilla pätemätön. Ette ota huomioon, että Suomen viranomaisten virallisiin dokumentteihin on mennyt luotto ja se on äärimmäisen vahingollista Suomelle. Ette ota huomioon, että vaikka kuinka moni nyt jäisikin muiden maiden hyväntahtoisuuden varaan jäsenmaihin, niin jatkossa kukaan pieneläkeläinen ei lähde vaan jää nostamaan tukia ja lisätukia Suomen hupenevasta kakusta. Unohditte myös, että työeläkepäätöksiin, investointien verohuojennuslupauksiin ja yhtään mihinkään suomalaispapereihin ja dokumentteihin, jotka liittyvät rahaan, ei ole luottamista sen jälkeen, mitä Suomi teki vanhuksille ja vammaisille katkaisumaissa.

Työjyvyttömyyseläkeläiset ei voi hakeutua osa-aikatöihin sinne missä töitä on saatavilla vaikka Norjaan tai Ruotsiin.

Täällä jotkut uskoo tosissaan, että hauras vanhus tai vammainen lähtee kodistaan Suomeen NÄPÄYTTÄÄKSEEN hallitusta. 

Vierailija kirjoitti:

Kysyin ChatGPT:ltä edellisen viestin argumentointivirheitä. Alarmismi on myös hyvä nimitys tällaiselle.

Lyhyesti: väite on suurelta osin liioittelevaa ja retorisesti virheellistä, vaikka se nojaa yhteen todelliseen huoleen (hallinnolliset virheet ja yksittäiset tapaukset).

Mikä siinä mättää (retoriikka / argumentaatiovirheet)

Tälle argumentaatiolle on useita vakiintuneita nimityksiä:

Liukuvan rinteen argumentti (slippery slope)

Yksittäisistä tai rajatuista ongelmista hypätään suoraan väitteeseen, että kaikki Suomen viranomaispäätökset menettävät uskottavuutensa ja koko valtio kärsii pysyvästi.

Hätiköity yleistys (hasty generalization)

Oletetaan, että joidenkin EU-maiden kanssa ilmenneet ongelmat = Suomen papereihin ei voi enää luottaa missään.

Katastrofipuhe / alarmismi

Ennustetaan laajoja, pysyviä ja systeemisiä seurauksia ilman näyttöä siitä, että ne todella

Ainakin 24.000 virallista eläkepäätöstä ovat todistetusti osoitettavissa pätemättömäksi ja 600.000 vastaavasti yleisesti. Muotoile kysymyksesi tekoälylle uudestaan. 

Lisäksi, toki pieneläkeläinen voi lähteä toiseen jäsenmaahan, mutta hän ei saa jäädä, koska tulot eivät täytä pysyvän asumisen kriteereitä. Pelkona onkin, että joku katkaisun uhri saa kehotuksen poistua jäsenmaasta mitätöimällä asumislupakin, kun  kerran suomalaisia voidaan kohdella lähtömaankin taholta lainsuojattomina ja ilman tehokasta oikeussuojaa.  Sitä tarkoittaa sanonta, että kukaan pieneläkeläinen ei enää lähde. On hankalaa puhua niin tavattoman konkreettista kieltä katkaisuaktivisteille, että viesti tulisi ymmärretyksi eikä olettaa merkitysten selviävän asiayhteydestä. 

Yksi etappi paluumuuttajien määrässä on 2 vuoden päästä katkaisusta, jolloin kansaneläke lakkaa lopullisesti ilman eri ilmoitusta ellei kyseinen EU-kansalainen palaa Suomeen. Tässä ennustaisin ryntäystä. Muita tekijöitä, jotka vauhdittavat paluumuuttoa ennalta arvaamattomasti ja syövät haviteltuja budjettisäästöjä ovat puolison kuolema, pankkitilillä olevien rahojen hupeneminen sekä voimien hiipuminen, jos vaikka ei enää jaksa tässä keskusteluketjussa ehdotettuja vessavahdin kaltaisia hommia hoitaa jäsenmaassa.

Vierailija kirjoitti:

Omalääkärini ihmettelee kun aristelen lääkäriin lähtöä ja pelkään  vaivaani  turhanpäiten Täällä potilaan HALUTAAN tulevan lääkärille, he hoitavat terveyttä ja pyrkivät estämään sairaudet. Siksi säännölliset labratkin ja seurataan lääkkeiden toimivuutta.  Julkisesta on kyse.

Lisään vielä, että sain moitteita kun odottelin viikonlopun yli enkä mennyt päivystykseen ja passitettiin suoraan sairaalaan siltä istumalta tutkimuksiin. Siellä sama juttu, että olisi pitänyt heti mennä lääkäriin. He eivät yhtään ymmärtäneet kun nolona selitin, että en tajunnut oireiden oikeuttavan kiireellisyyteen. Mitään ei onneksi ollut ja kaikki siellä olivat iloisia ja helpottuneita. Muistuttivat kuitenkin, että pitää aina heti mennä näyttämään, jos jotain on. Ei ole siis virhe mennä lääkäriin, virhe on olla menemättä.

Eikö teistä ole hälyttävää, että yli 65-vuotiaiden eläkeläisten yksityislääkärikokeilussa (valinnanvapauskokeilu on väärä sana, aina on ollut vapaus valita yksityislääkäri ja työpaikkalääkärikin on yleensä yksityinen) löytyi 10.000 potilasta, joilla oli verenpaine ja muita kansansairauksia. Nämä on jääneet tähän saakka hoitamatta. Alle 65-vuotiailla hoidotta jääminen jatkuu, ei ole edes teoreettista mahdollisuutta estää vakava sairastuminen ennalta, koska hoidontarpeen arvioimiseen tarvitaan sairastuminen.

Kysyin teköälylta katkaisupäätöksen vaikutuksista luotettavuuteemme:

Suomi kumosi 24.000 viranomaisen tekemää vakiintunutta eläkepäätöstä jäsenmaissa hallituksen lakipäätöksellä. Miten tämä vaikuttaa suomalaisen päätöksenteon uskottavuuteen, pysyvyyteen ja luotettavuuteen muissa asioissa jäsenmaiden ja pankkejen kanssa asioitaessa

Tässä vastaus:

Kuvaamasi kaltainen tilanne jossa Suomi kumoaa hallituksen lakipäätöksellä suuren määrän (24 000) vakiintuneita viranomaispäätöksiä, joihin on luotettu myös muissa EU-jäsenmaissa on poikkeuksellisen vakava nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen ja institutionaalisen luotettavuuden näkökulmasta. Vaikutuksia voidaan jäsentää usealle tasolle.

1. Päätöksenteon uskottavuus (credibility)

EU-ympäristössä valtioiden välinen luottamus perustuu oletukseen, että:

viranomaispäätökset ovat oikeudellisesti päteviä

ne ovat ennakoitavia

ja niitä ei jälkikäteen kumota poliittisella päätöksellä ilman yksilöllistä oikeusturvaa

Kun suuri määrä vakiintuneita yksittäispäätöksiä kumotaan yleisellä lakiratkaisulla, syntyy muille toimijoille kuva, että:

Suomessa hallinnollinen päätös ei ole lopullinen

poliittinen valta voi jälkikäteen muuttaa oikeusvaikutuksia

Tämä heikentää uskottavuutta erityisesti tilanteissa, joissa Suomi edellyttää muilta:

vastavuoroista tunnustamista

päätösten pysyvyyttä

oikeusvarmuutta

Jatkuu...

Jatkuu...

2. Päätösten pysyvyys ja oikeusvarmuus

Oikeusvaltiossa keskeinen periaate on luottamuksensuoja:

yksilön ja muiden viranomaisten on voitava luottaa siihen, että lainvoimainen päätös pysyy voimassa, ellei sitä pureta normaalissa oikeusprosessissa.

Kun:

vakiintuneita päätöksiä kumotaan jälkikäteen

ilman yksilöllistä muutoksenhakua

ja vielä rajat ylittävässä kontekstissa

syntyy vaikutelma, että suomalainen järjestelmä:

sallii takautuvan oikeusvaikutuksen

heikentää hallintopäätösten lopullisuutta

Tämä on poikkeuksellista EU-oikeudellisessa kulttuurissa, ja se herättää huolta erityisesti jäsenmaissa, joissa oikeusvarmuutta pidetään keskeisenä taloudellisen ja institutionaalisen yhteistyön edellytyksenä.

3. Luotettavuus suhteessa muihin jäsenmaihin

Jäsenmaiden välinen yhteistyö perustuu vastavuoroiseen luottamukseen (mutual trust). Tällainen tapaus voi johtaa siihen, että:

suomalaisiin viranomaispäätöksiin suhtaudutaan varauksellisemmin

pyydetään lisäselvityksiä tai takuuta

päätösten automaattinen tunnustaminen ei enää ole itsestäänselvyys

Erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen ja hallinnollisten todistusten osalta tämä voi:

hidastaa prosesseja

lisätä hallinnollista kitkaa

heikentää Suomen asemaa luotettavana järjestelmäkumppanina

4. Vaikutukset pankkeihin ja rahoitussektoriin

Pankit ja rahoituslaitokset tarkastelevat valtioita ennen kaikkea oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden kautta.

Tällainen ennakkotapaus voi:

vahvistaa käsitystä, että Suomessa viranomaispäätösten varaan ei voi täysin rakentaa pitkäaikaisia sitoumuksia

lisätä tarvetta sopimuksellisiin suojalausekkeisiin

heikentää luottamusta julkisen sektorin antamiin päätöksiin, todistuksiin ja sitoumuksiin

Vaikutus ei ole välitön kriisi, mutta se rapauttaa hiljaista luottamuspääomaa, joka on rahoitusmarkkinoilla keskeinen.

5. Pitkän aikavälin institutionaalinen vaikutus

Yksittäinen tapaus ei vielä romuta järjestelmää, mutta:

laaja

poliittisesti toteutettu

rajat ylittäviä oikeusvaikutuksia koskeva

päätösten kumoaminen luo ennakkotapauksen, jota muut seuraavat.

Jos tällainen toimintamalli normalisoituu, Suomi voi:

menettää asemaansa mallioikeusvaltiona

joutua aiempaa tarkemman EU-oikeudellisen ja kansainvälisen seurannan kohteeksi

kohdata enemmän oikeudellisia kiistoja ulkomailla

Yhteenveto

Kuvaamasi kaltainen ratkaisu vaikuttaa:

uskottavuuteen päätökset eivät näytä lopullisilta

pysyvyyteen oikeusvarmuus heikkenee

luotettavuuteen yhteistyökumppanit varautuvat

Kyse ei ole vain eläkepäätöksistä, vaan signaalista siitä, miten Suomi kohtelee omia viranomaispäätöksiään jälkikäteen. Tällaiset signaalit vaikuttavat aina laajemmin kuin yksittäinen asiaryhmä.

Keinoäly jatkaa:

Alla arvio EU-oikeuden näkökulmasta, keskittyen niihin periaatteisiin, joita EU-tuomioistuin ja EU-oikeusjärjestys pitävät kaikkein keskeisimpinä juuri kuvaamassasi kaltaisessa tilanteessa.

1. Luottamuksensuojan periaate (legitimate expectations)

Luottamuksensuoja on EU-oikeuden yleinen oikeusperiaate, jota EU-tuomioistuin (EUT) on soveltanut toistuvasti myös jäsenvaltioihin silloin, kun ne:

soveltavat EU-oikeutta

toimivat EU-oikeuden soveltamisalalla (esim. sosiaaliturvan koordinaatioasetukset)

Periaatteen ydin:

Yksilöillä on oikeus luottaa viranomaisen antamiin, oikeudellisesti sitoviin ja vakiintuneisiin päätöksiin.

Ongelma EU-oikeuden kannalta

Jos:

viranomainen on tehnyt lainvoimaisia, vakiintuneita eläkepäätöksiä

niitä on sovellettu rajat ylittävästi jäsenmaissa

ja ne kumotaan jälkikäteen yleisellä lakipäätöksellä

tämä on klassinen luottamuksensuojan loukkaus, ellei:

yksilöllistä arviointia

painavaa yleistä etua

ja suhteellisuusarviointia ole tehty

EU-oikeudessa pelkkä julkistaloudellinen syy ei yleensä riitä oikeuttamaan tällaista.

2. Oikeusvarmuuden periaate (legal certainty)

Oikeusvarmuus on EU-oikeuden kulmakivi. Se edellyttää, että:

oikeussäännöt ja päätökset ovat selkeitä

niiden oikeusvaikutukset ovat ennakoitavia

ja ne eivät muutu takautuvasti yksilön vahingoksi

EU-tuomioistuimen vakiintunut linja:

Takautuva lainsäädäntö, joka heikentää yksilön oikeuksia, on lähtökohtaisesti kielletty

Erityisen ongelmallista se on, kun se koskee jo syntyneitä oikeuksia

Kun hallituksen lakipäätöksellä:

kumotaan aiempien viranomaispäätösten oikeusvaikutukset

ilman normaalia muutoksenhakujärjestelmää

tämä murentaa oikeusvarmuutta EU-oikeuden ydinalueella

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Suhteellisuusperiaate

EU-oikeus edellyttää, että kaikki yksilön oikeuksia rajoittavat toimet ovat:

Soveltuvia

Välttämättömiä

Oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään

Laajamittainen, kollektiivinen kumoaminen:

ilman tapauskohtaista harkintaa

ilman lievempiä keinoja (esim. tulevaisuuteen vaikuttava sääntely)

on erittäin vaikea sovittaa suhteellisuusperiaatteeseen.

EU-oikeudessa on toistuvasti katsottu, että:

Mitä pidemmälle oikeussuhde on vakiintunut, sitä vahvempi suoja yksilöllä on.

4. Rajat ylittävä ulottuvuus erityinen vakavuus

Tässä tapauksessa merkittävää on se, että päätöksillä on ollut vaikutuksia:

toisissa jäsenmaissa

muiden valtioiden viranomaisten ja laitosten toimintaan

EU-oikeudessa tämä tuo mukaan keskinäisen luottamuksen periaatteen (mutual trust).

Kun yksi jäsenvaltio:

jälkikäteen mitätöi päätöksiä

joita muut jäsenvaltiot ovat pitäneet pätevinä

se heikentää koko EU-järjestelmän toimivuutta, ei vain kansallista järjestelmää.

Tätä EU-tuomioistuin pitää erityisen ongelmallisena.

5. Institutionaalinen seuraus EU-tasolla

EU-oikeuden näkökulmasta tällainen tapaus voi johtaa:

rikkomusmenettelyyn (SEUT 258 artikla), jos katsotaan EU-oikeuden periaatteiden loukkautuneen

kansallisten tuomioistuinten velvollisuuteen:

jättää kansallinen laki soveltamatta

ja soveltaa EU-oikeuden periaatteita suoraan

vahingonkorvausvastuuseen (ns. Francovich-vastuu), jos:

EU-oikeutta on rikottu riittävän ilmeisesti

yksilölle on aiheutunut vahinkoa

6. Kokonaisarvio EU-oikeudellisesti

EU-oikeuden näkökulmasta kuvaamasi menettely:

on erittäin ongelmallinen

osuu EU-oikeuden ydinarvoihin

heikentää Suomen asemaa oikeusvaltioperiaatetta noudattavana jäsenvaltiona

Kyse ei ole enää vain sosiaaliturvapolitiikasta, vaan:

signaalista siitä, kuinka sitoviksi Suomi itse katsoo omat viranomaispäätöksensä EU-oikeudellisessa järjestelmässä

Nyt on selvää, että Suomen katkaisuaktivistit eivät selviä kansaneläkkeen katkaisusta kuivin jaloin. Francovich-periaate takaa, että uhrit saavat vahingonkorvauksen kaikissa tapauksissa ja Suomen viranomaisten velvollisuus on erityisesti huolehtia heikossa asemassa olevien vanhusten ja vammaisten oikeuksien ja vahingonkorvausten toteutumisesta vaikka he eivät itse enää pystyisikään oikeuksiaan ajamaan.