Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9316)
Sosiaali- ja terveysministeriö suoltaa näitä muutoshankkeita liukuhihnalta. Säälin Kelan henkilökuntaa, he ovat jatkuvan muutoskoulutuksen ja uudelleenohjauksen pyörteissä. Sanni Grahn-Laasoseltakin tulee kokeiluja kokeilujen perään ja ideoita pulpahtelee joka suuntaan, mitä hän sitten silmät loistaen esittelee mediassa äänestäjilleen. Kaikkein massiivisinta hankettaan, Kansaneläkkeen katkaisua kaikkein pienintä eläkettä saavilta EU:n alueella asuvilta vanhuksilta ja sairailta hän ei kuitenkaan esittele samalla innolla telkkarissa, ei lainkaan. Siinä kohtaa hän menee piiloon. Eipä hän niin kova kimuli olekkaan kuin väittää vaalikampanjassaan olevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KELA
Oletko muuttamassa pysyvästi ulkomaille?
Muutto EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin tai Iso-Britanniaan
Kela jatkaa vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeiden maksamista normaalisti, jos muutat EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin.
Eläkkeen maksaminen Iso-Britanniaan riippuu siitä, sovelletaanko tilanteeseesi EU:n ja Iso-Britannian solmimaa kumppanuussopimusta vai erosopimusta.
https://www.kela.fi/elake-suomesta-ulkomaille#muutto-eu-tai-eta-maahan-…
NYT TAAS MAKSETAAN, VAI EIKÖ OO PÄIVITETTY SIVUJA.
Molempien sopimusten mukaan kansaneläkettä jatketaan, tässä linkki
https://www.kela.fi/lahdetko-isoon-britanniaan#eun-ja-ison-britannian-e…
Sivu pä
Todettakoon nyt sitten, että nuo sopimukset ovat voimassa Iso-Britanniassa ja EU:ssa. Me kuulumme EU:hun. Siinä ei Suomen päivityksen verkkosivuilla auta eikä muuta yhtään mitään.
6.2 EU:n perussopimukset
https://lainkirjoittaja.finlex.fi/6-euroopan-unionin-oikeus-osana-suome…
https://lainkirjoittaja.finlex.fi/6-euroopan-unionin-oikeus-osana-suome…
... 'Tällaisia ovat muun muassa neljää perusvapautta eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta sekä kilpailua koskevat säännöt.
***(VAPAA LIIKKUVUUS) ***
Periaatteiden velvoittavuus ei rajoitu pelkästään EU-säädösten antamiseen ja soveltamiseen, vaan ne voivat tulla sovellettaviksi myös kansallista lainsäädäntöä annettaessa ja sovellettaessa, kun toimitaan EU-oikeuden soveltamisalalla. Kansallisen lainsäätäjän tulee huomioida ne sekä silloin, kun annetaan EU-säädöksen täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä, että silloin, kun annetaan sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla on muutoin liittymä EU-oikeuteen.
Erityisesti ne tulee ottaa huomioon silloin, kun laadittavalla kansallisella sääntelyllä saattaa olla vaikutuksia EU-oikeudessa taattujen oikeuksien toteutumiseen. Periaatteet saattavat rajoittaa kansallisen lainsäätäjän liikkumavaraa.
6.4.2 Syrjintäkiellon periaate
Syrjintäkiellon periaate koskee EU-oikeudessa erityisesti kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää. Toisten jäsenvaltioiden kansalaisia tai oikeushenkilöitä ei saa syrjiä perussopimusten soveltamisalalla, ellei perussopimuksen erityismääräyksestä johdu muuta. 1 Myös samapalkkaisuuden periaatteella on erityisasema EU-oikeudessa 2.
Samalla tavoin on kansallista lainsäädäntöä valmisteltaessa huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden välille ei synny rajaesteitä ja että olemassa olevat esteet poistetaan 3.
6.4.3 Yhdenvertaisuusperiaate
Yhdenvertaisuusperiaate on saanut entistä keskeisemmän aseman EU-oikeudessa perusoikeuskirjan tultua sitovaksi ja EU:n annettua yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista koskevaa lainsäädäntöä. Yleisesti ottaen yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdella eri tavalla ja erilaisia tapauksia samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella.
6.4.4 Suhteellisuusperiaate
Suhteellisuusperiaate voi tulla sovellettavaksi monissa eri tilanteissa. Toteutettavan toimenpiteen vaikutukset eivät periaatteen mukaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Periaatetta sovelletaan muun muassa silloin, kun jäsenvaltio haluaa rajoittaa perussopimuksella taattuja vapauksia. Mahdollisuus vedota perussopimuksen mukaiseen oikeuttamisperusteeseen (esimerkiksi yleisen järjestyksen suojelu) on rajoitettu. Oikeutta poikkeuksiin tulee aina verrata tavoiteltaviin päämääriin. Poikkeusten tulee olla objektiivisesti perusteltavissa ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden. EU:n tuomioistuin on oikeuskäytännössään täsmentänyt periaatteen sisältöä.
6.4.5 Oikeusvarmuuden periaate
Oikeusvarmuuden periaatteen keskeisenä sisältönä on oikeusjärjestyksen ja siihen perustuvan päätöksenteon ennakoitavuuden vaatimus. Lainsäädännön on oltava riittävän täsmällistä, jotta oikeussubjektit voivat selkeästi ymmärtää siihen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa. Periaatteeseen kuuluu muun muassa saavutettujen oikeuksien suoja ja taannehtivien oikeusvaikutusten kielto sekä ymmärrettävän kielen vaatimus. EU-oikeudessa velvoite perustuu EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.
***HUOM! SAAVUTETTUJEN OIKEUKSIEN SUOJA!!!! ***
Taannehtavasti ei siis voi muuttaa ja poistaa ihmisten myönnettyä kansaneläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kansaneläkettä saavalla vielä pieniä lapsiakin elätettävänä jos siis saa lapsikorotusta...
Voi olla, jos kyseessä on työkyvyttömyyseläke.
Työkyvyttömyyseläke on kansaneläkettä jos ei työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vammaisten oikeus osallistua itseään koskevaan lainsäädäntöön ja päätöksentekoon on täysin laiminlyöty kansaneläkelain katkaisussa. Vammaisjärjestöiltä ei pyydetty lausuntokaan. Suomi tulee saamaan kovat rapsut. Vammaisten oikeuksia suojaa niin YK kuin EU ja Suomi saa hävetä silmät päästään. Tästä pitää tehdä kantelu EU:n komissioon. Tämä on sikamaista.
Naisten oikeudet
Vammaisten oikeudet
Lasten oikeudet
Perusoikeudet
Itsemääräämisoikeudet
Kaikki kauniita kansainvälisiä oikeuksia poliitikkojemme suussa, edellyttäen, että et ole suomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat
Kansainväliset asiat
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä sen hallinnonala tekevät ennakoivaa, globaalia terveys- ja sosiaalipolitiikkaa edistävää EU- ja kansainvälistä yhteistyötä. STM vastaa osana valtioneuvostoa toimialansa kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä sitoumuksista.
STM edistää ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista, Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamista sekä edistää universaalia sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kansainvälisessä toiminnassaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisen toiminnan painopisteenä on hallinnonalaa koskevaan kansainväliseen ja EU-lainsäädäntöön, normeihin ja -politiikkaohjelmiin vaikuttaminen ja niiden kansallinen implementointi sekä sitovien kansainvälisten sopimusten toimeenpano ja raportointi. Horisontaalisena painopisteenä on hyvinvointitalouden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon kautta mahdollistetaan Suomen sosiaalipoliittisten periaatteiden huomioiminen. Suomi toimii edelläkävijänä terveyttä ja hyvinvointia koskevan digitalisaation ja kestävän datapolitiikan alueilla. STM edistää EU:n rahoitusohjelmien rahoituksen kohdentumista Suomeen.
Kansainvälinen toiminta perustuu Suomen EU- ja kansainvälisiin linjauksiin, hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön linjauksiin.
Yhteistyön perustana ovat kansainväliset sitoumukset ja sosiaalista kestävyyttä tukevat prosessit, kuten YK:n, WHO:n, Euroopan neuvoston ja ILO:n sopimukset ja suositukset.
Päivitetty: 6.9.2024 16.08
jatkuu..
Laaja-alaista yhteistyötä eri foorumeilla
Kansainvälisen yhteistyön foorumeita STM:n hallinnonalalla ovat erityisesti
Euroopan unioni (EU)
Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja sen eri toimielimet
Maailman terveysjärjestö (WHO)
Kansainvälinen työjärjestö (ILO)
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN)
Euroopan neuvosto (EN)
Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus (NDPHS)
Muut hallitustenvälisen yhteistyön järjestöt sekä alueellisen yhteistyön elimet, kuten Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC), Arktinen neuvosto ja Itämeren maiden neuvosto (CBSS).
Terveysturvallisuusohjelma Global Health Security Agenda (GHSA)
Ministeriö koordinoi myös hallinnonalan lähialueyhteistyöhankkeita. Tartuntatautien leviämisen sekä elämäntapasairauksien ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät laajaa kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti lähialueilla.
Suomen kannalta on tärkeää paitsi varmistaa kansainvälisten sitoumusten toteutuminen ja sosiaalinen kestävyys, myös vahvistaa kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikan hallinnonalaa ja asiantuntemusta kansainvälisen ja alueellisen yhteistyön kautta. Etenkin sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle tärkeä tavoite myös kansainvälisillä areenoilla.
Kansainvälisten asioiden yksikkö koordinoi yhteistyötä
Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa muun muassa
hallinnonalan EU-asioiden ja muun kansainvälisen yhteistyön suunnittelusta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta ministeriön osastojen ja laitosten sekä muiden ministeriöiden kanssa
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja muiden kansainvälisten sopimusten toimeenpa-non raportoinnin koordinaatioista ja yhteensovittamisesta hallinnonalalla
ministerien, valtiosihteerien ja kansliapäällikön kansainvälisten vierailujen valmistelusta
EU:n ja kansainvälisen toiminnan kehityksen ennakoinnista
Sisältökysymyksistä vastaavat ministeriön osastot työnjakonsa mukaisesti.
Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY)
Päivitetty: 6.9.2024 16.08
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://stm.fi/kansainvalinen-sosiaaliturva
Kansainvälinen sosiaaliturva
Suomalainen sosiaaliturva jakaantuu asumiseen ja työskentelyyn perustuvaan sosiaaliturvaan. Ulkomailta Suomeen töihin tulevilla on oikeus asumisperusteisiin etuuksiin, vaikka työntekijä ei asuisi Suomessa. Jos henkilö tulee Suomeen muusta syystä kuin työnteon takia, oikeus etuuksiin määräytyy Suomessa asumisen perusteella.
Suomesta ulkomaille lähtevä voi saada edelleen etuuksia Suomesta tietyissä tilanteissa. Oikeus etuuksiin riippuu ulkomailla oleskelun kestosta ja syystä sekä kohdemaasta. Oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan yleensä päättyy, jos henkilö siirtyy työntekijäksi toiseen EU/ETA-maahan tai lähtee ulkomaille puolta vuotta pidemmäksi ajaksi. Oikeus etuuksiin ei riipu kansalaisuudesta.
Asumisperusteisen sosiaaliturvan toimeenpanosta kansainvälisissä tilanteissa huolehtii Kela.
Suomessa työskentelyn perusteella työntekijät ja yrittäjät kuuluvat Suomen työeläkejärjestelmään. Työnantajilla on velvollisuus vakuuttaa työntekijät työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Ansioperusteisesta työttömyysturvasta huolehtivat työttömyyskassat, joiden jäseneksi työntekijät tai yrittäjät voivat halutessaan liittyä.
Ulkomailta Suomeen (Kela)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Ulkomaantyön vakuuttaminen (ETK)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Sosiaaliturvan yhteensovittaminen Suomen ja EU:n välillä
Sosiaaliturvaoikeuksista kansainvälisissä tilanteissa ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä, EU-lainsäädännössä sekä valtioiden välisissä sosiaaliturvasopimuksissa.
EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa sääntelee EU:n sosiaaliturva-asetukset, joilla yhteensovitetaan jäsenmaiden erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Rajat ylittävissä tilanteissa EU:n sosiaaliturvaa koskevat säännöt ovat etusijalla Suomen lainsäädäntöön nähden. Sosiaaliturvajärjestelmiä yhteensovittavien sääntöjen pääperiaatteiden mukaan vain yhden maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan kerrallaan, ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, etuuksien saamiseksi eri maissa tehdyt työskentelyjaksot lasketaan yhteen, etuuksia maksetaan toisissa jäsenvaltioissa asuville ja maiden välillä noudatetaan hyvää hallinnollista yhteistyötä.
EU:n sosiaaliturva-asetukset ovat olleet voimassa 1950-luvulta lähtien. Euroopan komission yhteydessä toimii sosiaaliturvajärjestelmiä yhteensovittava hallintotoimikunta, jonka tehtävänä on käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka koskevat EU:n sosiaaliturva-asetuksia. Hallintotoimikunta muodostuu jokaista jäsenvaltiota edustavista jäsenistä. Suomea hallintotoimikunnassa edustaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus täydentää EU-lainsäädäntöä. Pohjoismaat ovat myös tehneet keskinäisen Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen. Suomella on kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset myös eräiden muiden Euroopan valtioiden kanssa. Sopimuksia ei kuitenkaan pääosin enää sovelleta. Niiden asemasta näiden valtioiden ja Suomen välillä liikkuviin henkilöihin sovelletaan EU-lainsäädäntöä.
jatkuu,,
jatkuu..
Sosiaaliturvalainsäädäntö kansainvälisissä tilanteissa
Sosiaaliturvasopimukset Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa
Suomi on solminut kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Australian, Chilen, Korean tasavallan, Intian, Israelin, Kanadan, Kiinan, USA:n ja Japanin kanssa. Erikseen sosiaaliturvasta on sovittu Québecin provinssin kanssa.
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset koskevat erityisesti työeläkkeitä, mutta osan sopimuksista soveltamisalaan kuuluu myös muita sosiaaliturvaetuuksia. Sosiaaliturvasopimukset ovat siten suppeampia soveltamisalaltaan kuin EU:n sosiaaliturva-asetukset. Kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla on tarkoitus varmistaa sopimusmaiden välillä liikkuvien henkilöiden kuuluminen sopimusmaan sosiaaliturvaan, etuuksien maksaminen rajojen yli sekä ehkäistä kaksinkertaista vakuuttamista.
Sosiaaliturvasopimukset lainsäädäntö-sivulla
Sosiaaliturvatietojen vaihto Viron ja Suomen välillä
Suomi ja Viro ovat allekirjoittaneet lokakuussa 2023 yhteisymmärrysasiakirjan sosiaaliturvaa koskevan tietojenvaihdon lisäämisestä. Tavoitteena on tehostaa sosiaaliturvan toimeenpanoa sekä ehkäistä virheitä ja väärinkäytöksiä.
Tiedote: Viro ja Suomi kehittävät sosiaaliturvatietojen vaihtoa
Yhteisymmärrysasiakirja (englanniksi)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 295kB
Lisätietoja
Silja Dahlgren, lakimies
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Suunnitteluasioiden ja kv sosiaaliturvan yksikkö / SUKA Puhelin:0295163391 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Sanna Kuorikoski, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Suunnitteluasioiden ja kv sosiaaliturvan yksikkö / SUKA Puhelin:0295163770 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
https://stm.fi/kansainvalinen-sosiaaliturva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
' ihmisoikeudet ei toteudu toivottavalla tavalla'.
Miksikähän?
STM.. 'Suomen kannalta on tärkeää paitsi varmistaa kansainvälisten sitoumusten toteutuminen ja sosiaalinen kestävyys, myös vahvistaa kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikan hallinnonalaa ja asiantuntemusta kansainvälisen ja alueellisen yhteistyön kautta. Etenkin sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle tärkeä tavoite myös kansainvälisillä areenoilla.'
Suomi osaa sanoilla leikittelyn. Jokainen osaa kirjoittaa, mutta jos ei toimi kun puhuu se on pelkkää sananhelinää. Tätä suuremmalla syyllä Suomi täytyy viedä EU-tuomioistuimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaaliturvakomitea-aloittanut-lop…
Sosiaaliturvakomitea käsittelee loppumietinnössään seuraavia aiheita:
etuuksien vastaavuus ihmisten elämäntilanteisiin (erityisesti työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys ja näitä koskevat palvelut) ja etuuksiin liittyvät velvoitteet,
sosiaaliturvan tason arviointi, etuuksien yhdistelmät ja perusturvan ja viimesijaisen turvan suhde ja asema sosiaaliturvajärjestelmässä,
etuuksien yksilö- ja perhekohtaisuus, elatusvelvollisuudet sekä erilaiset asumis- ja perhetilanteet,
yleistuen valmistelun seuranta.
Sosiaaliturvakomitea aloittanut loppumietinnön työstämisen työ jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka
** Tarja Vilatov kuuluu tähän komiteaan. Toivottavasti kansalaispalaute menee eteenpäin edes vihjauksina.. **
Ilmoitin Ruotsin juristille, että Suomi on poistanut heidän lausunnon netistä.
Siellä sitä istutaan löpisemässä kun suomalaiset vanhukset ja sairaat ovat vaarassa kuolla kadulle asuinmaassaan rahan, lääkkeiden ja terveydenhoidon katkaisun johdosta. Vastatoimilla on kiire. Sana on kiirinyt rahoitusalalla. Suomalaiset eläkeläiset eivät enää saa kiinnelainaa ulkomailla esittämättä TYÖHISTORIAANSA, vaikka omarahoitusosuus olisi tuntuvakin. Ei ne pankissa jaksa kuunnella suomalaisen eläkejärjestelmän eri muodoista, Työhistoria tiskiin ja sitten jatketaan, jos jatketaan. Muille kansallisuuksille tämmöistä ei ole tapahtunut. Pankkien velvollisuus on pitää huota rahoista ja suomalaiset laina-asiakkaat ovat jo riski ulkomailla.
Vaikka suomalaiset neropatit kuvittelevat voivansa tehdä tämän EU:lta salaa niin pankeilta salaa he eivät sitä ei pysty tekemään. Ddr-tyyppisen valtsikakoulutuksen taustaisella päättäjällä ei ole käsitystä siitä, että pankkien tehtävä on pitää tuntosarver pystyssä kaikista riskitekijöistä ja etenkin salaa, äkkiä ja vaivihkaa tapahtuvat muutokset herättävät suurimman mielenkiinnon ja epäilyt arveluttavista riskitekijöistä maailmalla. Se on heti No, no. Valtiovarainministeriökään ei sitten ole tehtäviensä tasalla kun ei tätäkään ole tajunnut.
Päätös osuu hyvässä uskossa eläviin työeläkeläisiinkin monin eri tavoin ulkomailla ja työssäkäyviin myös. Kaikkien suomalaisten maksukyky herättää epäilyjä ulkomailla. Asunnot vuokrataan muille, varmemmalla lainsäädännöllä suojatuille työntekijöille, työpaikka menee sille, jonka lähtömaa pitää EU:kansalaisen oikeuksista venkoilematta kiinni, virastoissa asiakirjat syynätään tavallista tarkemmin, asumislupien saanti kaikille suomalaisille vaikeutuu, kun tutkitaan, ettei hakija varmasti kuulu siihen kansaneläkeporukkaan. Nämä kun rupee eskaloitumaan, niin siinähän ollaan Suomen kunniakkaalla EU-valtatiellä.
Alue: Aihe vapaa
Sivu päivitetty 16.9.2024