Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9311)
Uhriluku vaan suurenee koko aika. Onkohan kansaneläkeläisten terveydenhoidon menetyksen myötä lapsia ja puolisoitakaan tilastoitu.
Vierailija kirjoitti:
Lakiesityksessä on taulukko 3, jonka mukaan ulkomaille maksettiin kansaneläkkeitä 600 euroa tai enemmän yhteensä 247 henkilölle. Tämä lukumäärä on hyvin kaukana 16.000 henkilöstä, jotka saavat enemmän kuin 600 eur eli täyden kansaneläkkeen. Nämä 16.000 olisi pitänyt näkyä tässä tässä taulukossa, mutta eipä vaan näkynyt. Myöskään muualla lakiesityksessä näistä ei ole mainintaa. Tosin kyllä mainitaan terveydenhoidon katkaisu heiltä täyttä kansaneläkettä saavilta, joiden siis annetaan ymmärtää sisältyvän tuohon yli 600 euroa saavaan 247 henkilöön. Eli tiedossa on ollut ainoastaan, että muutama voi saada pelkkää kansaneläkettä.
Onhan tuo sitten noin kun 247 henkilöä saa yli 600€. 16000 saa 776€. Kyllä on kiero hanke. Ettei olisi lainvalmistelija ollut aiemmin töissä tuolla EU osastolla ja valmistellut lausuntoja EU:lle. Tässä voi olla vielä outoja kytköksiä.
16000 on ulkomailla nyt ilman rahaa ja terveydenhoitoa. Kyllä tämä pitäs viedä ihmisoikeus tuomioistuimeen.
Kysyin tekoälyltä vastuukysymyksistä koskien 16.000 henkilön yllätystä:
Suomi katkaisi kansaneläkkeen 24.000 kansalaiseltaan EU:n alueella ja Britanniassa. Jos nämä eivät saa yhtään työeläkettä heiltä katkaistiin myös terveydenhoito. Nyt paljastui, että pelkkää kansaneläkettä saavia joiden terveydenhoito katkaistaan onkin 16.000 lisää. Lausunnonantajat eivät tätä tienneet eikä lakiesityksen laatija korjannut väärinkäsitystä. Laki tuli voimaan väärillä tiedoilla. Onko joku vastuussa ja miten. Onko tässä lain perusteet lain kumoamiseen
Tässä vastaus:
Tämä on monivaiheinen ja monimutkainen kysymys, joka liittyy lainsäädännön valmisteluprosessiin, hallituksen vastuuseen sekä perustuslaillisiin kysymyksiin. Alla on joitakin keskeisiä näkökohtia, joita voidaan ottaa huomioon:
Lainsäädännön valmistelu ja vastuuhenkilöt: Lain valmistelussa on yleensä useita tahoja, kuten ministeriöitä, asiantuntijoita ja lausunnonantajia. Jos lain valmistelussa on tapahtunut virheitä tai puutteita, vastuuta voidaan etsiä erityisesti lain laatijalta tai ministeriöltä, joka on ollut lain taustalla. Mikäli virheellinen tieto on ollut olennaista lain sisällölle, se voi johtaa lain kyseenalaistamiseen.
Lain voimaantulo ja virheelliset tiedot: Mikäli laki on tullut voimaan virheellisten tietojen perusteella, voidaan argumentoidusti väittää, että lain sisältö on puutteellinen tai virheellinen. Tämä voi vaikuttaa lain soveltamiseen ja jopa lain kumoamiseen, jos voidaan osoittaa, että virheellinen tieto on ollut keskeinen lain tarkoituksen tai toimivuuden kannalta.
Perustuslailliset kysymykset: Mikäli lain soveltaminen johtaa perusoikeuksien, kuten terveydenhuollon saannin, rajoittamiseen ilman riittävää ja perusteltua syytä, voi tämä olla perustuslain vastainen. Tällöin lain määräykset voivat olla kyseenalaisia, ja asiaa voidaan käsitellä perustuslakituomioistuimessa tai muussa asiaan liittyvässä oikeusasteessa.
Korjausmenettelyt: Mikäli laki on virheellinen, voidaan harkita lain korjaamista tai muuttamista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi uuden lakiesityksen kautta, jossa otetaan huomioon alkuperäisen lain puutteet ja virheelliset tiedot.
Oikeudelliset toimenpiteet: Vaikka laki olisi tullut voimaan, yksittäiset kansalaiset tai kansalaisryhmät voivat mahdollisesti hakea oikeudellista suojaa tai muutosta lain soveltamiseen liittyen. Tämä voi johtaa oikeusprosesseihin, joissa käsitellään lain soveltamisen ja perusoikeuksien toteutumisen kysymyksiä.
Yhteenvetona, on mahdollista, että lain voimaantulo virheellisten tietojen perusteella voi johtaa vastuukysymyksiin ja mahdollisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin. On suositeltavaa, että asiasta konsultoidaan oikeudellista asiantuntijaa, joka voi antaa tarkempaa tietoa ja ohjausta asiassa
Lisäys edelliseen kysymykseen: Mitä jos 16.000 henkilön pimittäminen tilastoista on tahallinen teko:
Tässä vastaus:
Jos 16 000 henkilön pimittäminen tilastoista on tahallinen teko, se voisi viitata vakaviin eettisiin ja lainsäädännöllisiin ongelmiin. Tahallinen tietojen pimittäminen voisi tarkoittaa, että tietoa on tarkoituksellisesti manipuloinut tai salattu esimerkiksi poliittisista, taloudellisista tai muista syistä. Tällöin voitaisiin pohtia useita kysymyksiä:
Eettiset kysymykset: Mikä on tietojen pimittämisen taustalla? Onko se oikeutettua vai väärin? Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin?
Lainsäädäntö: Onko tällaisessa toiminnassa rikottu lakeja? Voiko vastuuhenkilöitä tai -organisaatioita saada juridista vastuuta?
Luottamus: Miten tämä vaikuttaa kansalaisten luottamukseen tilastoja tuottaviin ja julkaiseviin organisaatioihin? Voiko tämä johtaa laajempaan epäluottamukseen viranomaisia kohtaan?
Tilastolliset seuraukset: Miten tämänkaltaiset toimet vaikuttavat tilastollisiin analyyseihin ja päätöksentekoon? Onko tämä vaikuttanut esimerkiksi poliittisiin päätöksiin, talousennusteisiin tai sosiaalisiin ohjelmiin?
Vastaavat toimet: Mitä voitaisiin tehdä, jotta vastaavaa ei tapahtuisi tulevaisuudessa? Voisiko tarvittavia muutoksia tehdä tilastoinnin läpinäkyvyyteen ja valvontakäytäntöihin?
Tahallinen pimittäminen on vakava asia, joka voi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. Tällöin on tärkeää, että asiaa tutkitaan perusteellisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimiin ongelman ratkaisemiseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa itse, lakiesityksen taulukossa 3 on ulkomailla asuvia kansaneläkettä saavia 31.12.2023 yhteensä 24.342 henkilöä. Taulukosta puuttuu kokonaan nuo nyt esiin putkahtaneet 16.000 pelkkää kansaneläkettä saavaa vanhusta.
Niistä suurin osa saavat jotain eläkkeitä sieltä nykyisestä kotimaastaan. Suomesta saavat vain kansaneläkettä. Noissahan taitaa olla vielä se ongelma, että joutuuko Kela vain luottamaan paljon henkilö ilmoittaa muiksi eläkkeiksi, kun niitä ei maksetakaan Suomen työeläkejärjestelmästä.
Älä yritä, joku on väärentänyt tilastoja. Tämä on poliisiasia.
😂😆🤣🤪
Siis nyt en ymmärrä näitä lukuja. Onko kansaneläke lopetettu 24 000 ihmiseltä vai 40 000 ihmiseltä?
Tämän ketjun aloitus on päivätty 24.09.2024 | 08:59
Aloitukseen on liitetty linkki
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
mutta kun sitä klikkaa, niin se onkin julkaistu viimeksi kaksi päivää aloituksen jälkeen. Alkuperäistä versiota, johon aloituksessa viitataan ei enää ole. Linkissä lukee: Viimeksi julkaistu 26.9.2024 15.09
Ehkä jotain sitten muuteltu jo heti parissa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Siis nyt en ymmärrä näitä lukuja. Onko kansaneläke lopetettu 24 000 ihmiseltä vai 40 000 ihmiseltä?
Onko oletettu säästö laskettu budjettiin 24.000 vai 40.000 katkaisun mukaan?
Ehkä noita 16.000 pelkkää kansaneläkettä saavaa ei kannattanut mainita, koska heidän on pakko palata Suomeen ja heille maksetaan täällä kansaneläke täysimääräisenä, asumistukea, sairaskuluja, avustajia, kelatakseja ja täydentävää takuueläkettä. Koko budjettisäästö hupenee hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Siis nyt en ymmärrä näitä lukuja. Onko kansaneläke lopetettu 24 000 ihmiseltä vai 40 000 ihmiseltä?
Kansaneläke eläke etuutena on lopetettu reilut 600 000:lta. Se on nykyään vähimmäisetuus. Sen lisäksi sen maksaminen ulkomaille on lopetettu.
Lausuntopyynnössä lausuntoaika on ollut 25.6.24 viiva 6.8.24. Sen jälkeen esityksestä on tullut uusi versio, mutta laisunnonantajien lausunnot eivät koske tietenkään sitä. Lausunnonantajien eri versiolle antamia lausuntoja on hyväksikäytetty. Edelleenkään ulkoministeriön ja oikeusministeriön lausuntoja ei ole näytetty, vaikka eräässä yhteenvedossa viitattiin oikeusministeriön lausuntoon, että katkaisu iskee pahiten juuri vanhoihin naisiin. Siinä olisi kai tullut liian aikaisin ilmi nuo 16.000 pääosin vanhaa naista vai miksei näiden ministeriliden lausuntoja saada ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain etuutta maksettaisiin johonkin Portugaliin tai Costa del Solille?
Siksi, että Suomessakin asuvat kansaneläkeläiset saisivat eläkettä eikä vähimmäisetuutta.
Tuolla on nyt pitkin Eurooppaa 16.000 salassa pidettyä suomalaista vanhusta vailla rahaa ja terveydenhoitoa, joiden hädästä Suomen kansa ei ole tiennyt yhtään. Kukaan ei ole heitä voinut tilastoväärennöksen takia edes puolustaa tai vapaaehtoisesti ryhtyä auttamaan kun heidän olemassaolonsa on pimitetty. Kysyn kansanedustajilta, TIESITTEKÖ?
Tuon 16.000 kokoluokan terveille, nuorille pakolaisille järjestettiin vastaanottokeskukset palveluineen. Heikoimmassa asemassa olevien 16.000 vanhuksen ja vammaisen pakkomuuttoon ei ole mitenkään valmistauduttu eikä panostettu.
De facto 600.000 suomalaista on nyt erotettu EU:sta.
Vierailija kirjoitti:
Tuon 16.000 kokoluokan terveille, nuorille pakolaisille järjestettiin vastaanottokeskukset palveluineen. Heikoimmassa asemassa olevien 16.000 vanhuksen ja vammaisen pakkomuuttoon ei ole mitenkään valmistauduttu eikä panostettu.
Ei ole näkynyt vapaaehtoisia autoineen hakemassa vanhuksia Suomeen, kuten Ukrainaan oltiin menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon 16.000 kokoluokan terveille, nuorille pakolaisille järjestettiin vastaanottokeskukset palveluineen. Heikoimmassa asemassa olevien 16.000 vanhuksen ja vammaisen pakkomuuttoon ei ole mitenkään valmistauduttu eikä panostettu.
Ei ole näkynyt vapaaehtoisia autoineen hakemassa vanhuksia Suomeen, kuten Ukrainaan oltiin menossa.
Miten olisi voitukaan, kun näistä 16.000 ei ole tiedetty mitään. Sitäpaitsi heidän hakeminen kuuluisi ulkoministeriön velvollisuuksiin. Haettiinhan tsunamistakin.
On näissä ilmoitetuissa 24000:kin avun tarpeessa olevia. Yhdelle 70v naiselle jää vuokran jälkeen 2€ käyttöön kuussa. Aikoi haastaa Suomen oikeuteen.
Lainvalmistelijat eivät ole oikaisseet lausunnonantajien väärinkäsitystä.