Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei vielä olisikaan eläkeläinen, niin kyllä pätkätöitä tehneiden ja työttömyyskausia eläneiden ihmistenkin kannattaa miettiä liikkumisvapauttaan sitten eläkeläisenä kun työeläke on jäänyt pieneksi. Nyt se nimittäin on katkaistu hyvin monille nuoremmissakin ikäluokissa. Eli uhreja on pelkästään Suomessa nykyiset 600.000 kansaneläkeläistä ja lisäksi kaikki tulevat pientä työeläkettä aikanaan saavat. Taistelkaa nyt kansaneläkkeenne puolesta, muuten joudutte takuueläkeläisiksi ja lopulta Yleistuen valvontaan.
Ei liikkumisvapauteen ole puututtu. Jos saa kansaneläkettä, niin riittää, että puolet vuodesta on Suomessa ja sitten vakituinen asuinmaa on Suomi. Ja silloin saa sen kansaneläkkeen. Eli puolet vuodesta voi olla ulkomailla. Eiköhän se suurimmalle osalle riitä.
Jos elää sosiaaliturvan varassa, niin harvalla tuskin on kuvite
Liikkumisvapauteen kuuluu se, että on vapaus liikkua toiseen EU-maahan ja jäädä sinne asumaan. Miksi kaikki pitää ymmärtää niin tahallaan vääristellysti. Ihmisten vapauksia ei saa miltään osin vesittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö tekoälyllä lisätietoa YLEISTUEN valmistelusta, mitä on tekeillä tai tulossa tms?
Kysyin tekoälyltä yleistyen valmistelusta:
Onko tietoa tämän säädösvalmistelun sisällöstä:
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi
Viitetiedot: STM035:00/2024 SÄÄDÖSVALMISTELU, AsianumerotVN/10556/2024, Eeva Vartio, Erityisasiantuntija
Tässä vastaus:
Valitettavasti minulla ei ole pääsyä ajantasaisiin tai erityisiin asiakirjoihin, kuten hallituksen esityksiin tai säädösvalmistelun yksityiskohtiin. Voit kuitenkin tarkistaa hallituksen esityksen tiedot ja sisällön Suomen valtioneuvoston verkkosivuilta tai sosiaalisten asioiden ja terveydenhuollon ministeriön (STM) verkkosivuilta. Sieltä löydät todennäköisesti myös asiakirjaan liittyviä taustatietoja ja mahdollisia lausuntoja.
Jos tarvitset tarkempaa tietoa tai asiakirjan erityisiä osia, suosittelen ottamaan yhteyttä asiantuntijaan tai suoraan ministeriöön
...
STM:n sivuilta löytyikin kyseinen säädösvalmistelu
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM035:00/2024
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM035:00/2024
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi
STM035:00/2024 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki.
Tavoitteet ja tuotokset
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Yleistuen valmistelu etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan Kelan yhden hakemuksen malli sekä ensivaiheen yleistuki puoliväliriiheen mennessä. Samalla yhdistetään eri perusturvaetuuksien menettelytapasäännöksiä ja tarkastellaan etuuksien määräytymisperusteita. Samalla edistetään työhön kannustavuutta, eli tulojen ja etuuksien yhteensovittamisen lineaarisuutta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syksyllä 2025.
Tiivistelmä
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki.
Lähtökohdat
Sosiaaliturvaa uudistetaan kuluvan vaalikauden aikana hallituksen hankkeiden sekä sosiaaliturvakomitean työn kautta. Sosiaaliturvaa uudistavia hallituksen hankkeita ovat muun muassa perusturvan uudistaminen yleistuen mallilla, toimeentulotuen uudistaminen sekä yleisen asumistuen uudistaminen
Kysyin tekoälyltä, miten EU voi auttaa lainsäätäjiämme:
Miten EU voi auttaa jäsenmaiden lainsäätäjiä noudattamaan EU:n säädöksiä kansallisessa lainsäädännössä harha-askelten välttämiseksi
Tässä vastaus:
EU voi auttaa jäsenmaiden lainsäätäjiä noudattamaan EU:n säädöksiä kansallisessa lainsäädännössä useilla eri tavoilla:
Ohjeistus ja suuntaviivat: EU voi antaa ohjeita ja suuntaviivoja, jotka selventävät EU-säädösten soveltamista kansallisessa lainsäädännössä. Tämä voi auttaa lainsäätäjiä ymmärtämään, miten EU:n lainsäädäntöä tulisi implementoida.
Koulutus ja työpajat: EU voi järjestää koulutusohjelmia ja työpajoja, joissa jäsenvaltioiden lainsäätäjät voivat saada tietoa EU-säädöksistä ja niiden vaatimuksista. Tämä voi parantaa lainsäätäjien kykyä soveltaa EU-lainsäädäntöä oikein.
Tiedonjakaminen ja parhaiten toimivat käytännöt: EU voi edistää tietojen vaihtoa ja parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä. Tämä voi auttaa lainsäätäjiä oppimaan toisiltaan ja välttämään virheitä lainsäädännön valmistelussa.
Valvonta ja arviointi: EU:n institutionaaliset mekanismit, kuten Euroopan komissio, voivat valvoa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja varmistaa, että se on linjassa EU-säädösten kanssa. Komissio voi myös antaa palautetta ja suosituksia kansalliselle lainsäätäjille.
Oikeudellinen tuki: EU voi tarjota oikeudellista tukea ja neuvontaa jäsenvaltioille lainsäädäntöprosessissa. Tämä voi auttaa varmistamaan, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n vaatimusten mukainen.
Sanktiot ja kannustimet: EU voi käyttää taloudellisia kannustimia tai sanktioita jäsenvaltioiden lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Tämä voi motivoida jäsenvaltioita noudattamaan EU-lainsäädäntöä.
Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen: EU voi edistää kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista lainsäädäntöprosesseihin. Tämä voi lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että eri näkökulmat otetaan huomioon lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Kaiken kaikkiaan EU:n rooli jäsenvaltioiden lainsäädännön tukemisessa on tärkeä, jotta voidaan varmistaa EU-säädösten tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa
Vierailija kirjoitti:
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM035:00/2024
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi
STM035:00/2024 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki.
Tavoitteet ja tuotokset
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nyky
Kuriositeettina mainittakoon linkistä vielä selviävä tieto:
Toimikausi/aikataulu 3.4.2024 30.4.2027
Eli on ollut jo hyvän aikaa valmistelussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota yleistukilakia alettiinkin valmistella samaan aikaan huhtikuussa 2024 kun hallitus ilmoitti kansaneläkkeen katkaisusta EU-alueella asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta. Kysyttäessäkään ei kerrottu, mistä se yllättävä ajatus budjettiin muka viime tingassa putkahti, niin ettei kukaan ehtinyt reagoida. Tämä lainsäädäntötyyli halveksii demokratiaa ja kansalaisten osallistamista sekä myös vaarantaa siihen sekoiitettujen virkamiesten oikeusturvan, mitä tulee vastuukysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM035:00/2024
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi
STM035:00/2024 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki.
Tavoitteet ja tuotokset
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä
Jos nyt ei aleta vuoropuhelua niin joku voisi pyytää EU:lta STM:lle räätälöidyn koulutuspaketin EU-lainsäödännön noudattamisesta. Kaikki kokoustaminen valuu muuten aivan hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei vielä olisikaan eläkeläinen, niin kyllä pätkätöitä tehneiden ja työttömyyskausia eläneiden ihmistenkin kannattaa miettiä liikkumisvapauttaan sitten eläkeläisenä kun työeläke on jäänyt pieneksi. Nyt se nimittäin on katkaistu hyvin monille nuoremmissakin ikäluokissa. Eli uhreja on pelkästään Suomessa nykyiset 600.000 kansaneläkeläistä ja lisäksi kaikki tulevat pientä työeläkettä aikanaan saavat. Taistelkaa nyt kansaneläkkeenne puolesta, muuten joudutte takuueläkeläisiksi ja lopulta Yleistuen valvontaan.
Ei liikkumisvapauteen ole puututtu. Jos saa kansaneläkettä, niin riittää, että puolet vuodesta on Suomessa ja sitten vakituinen asuinmaa on Suomi. Ja silloin saa sen kansaneläkkeen. Eli puolet vuodesta voi olla ulkomailla. Eiköhän se suurimmalle osalle riitä.
Jos elää so
Liikkumisvapauteen kuuluu se, että on vapaus liikkua toiseen EU-maahan ja jäädä sinne asumaan. Miksi kaikki pitää ymmärtää niin tahallaan vääristellysti. Ihmisten vapauksia ei saa miltään osin vesittää.
Ja niin kuin kirjoitin, niin tuohon ei ole puututtu! Eli edelleenkin saa muuttaa EU-maahan ja jäädä sinne pysyvästi asumaan! Vain jos saa kansaneläkettä, niin se kansaneläkeosuuden menettää, jos muutta yli puoleksi vuodeksi. Ulkomailla asuvilla kansaneläkeläisillä se on keskimäärin vain reilu sata euroa. Työeläkkeen maksu jatkuu normaalisti.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147877/URN_ISBN_978-952-4…
Tietoa Sosiaaliturva uudistuksesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei vielä olisikaan eläkeläinen, niin kyllä pätkätöitä tehneiden ja työttömyyskausia eläneiden ihmistenkin kannattaa miettiä liikkumisvapauttaan sitten eläkeläisenä kun työeläke on jäänyt pieneksi. Nyt se nimittäin on katkaistu hyvin monille nuoremmissakin ikäluokissa. Eli uhreja on pelkästään Suomessa nykyiset 600.000 kansaneläkeläistä ja lisäksi kaikki tulevat pientä työeläkettä aikanaan saavat. Taistelkaa nyt kansaneläkkeenne puolesta, muuten joudutte takuueläkeläisiksi ja lopulta Yleistuen valvontaan.
Ei liikkumisvapauteen ole puututtu. Jos saa kansaneläkettä, niin riittää, että puolet vuodesta on Suomessa ja sitten vakituinen asuinmaa on Suomi. Ja silloin saa sen kansaneläkkeen. Eli puolet vuodesta voi olla ulkomailla. Eiköhän se suurimmalle osalle riitä.
Jos elää sosiaaliturvan varassa, niin harvalla tuskin on kuvite
Tässä repliikissä on tyyppiesimerkki, jossa stereotypioita levitetään kansaneläkettä saavista ja viljellään ajatusta, että heille ei kuulu samat oikeudet kuin muille EU-kansalaisille. Hallituksen lakihankkeet ruokkivat entisestään tätä mielikuvaa ja vievät aivan konkreettisiin ratkaisuihin perusoikeuksien heikentämisessä ja syrjinnässä. Hallitus-parka, miten tämä selitetään EU:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö tekoälyllä lisätietoa YLEISTUEN valmistelusta, mitä on tekeillä tai tulossa tms?
Kysyin tekoälyltä yleistyen valmistelusta:
Onko tietoa tämän säädösvalmistelun sisällöstä:
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi
Viitetiedot: STM035:00/2024 SÄÄDÖSVALMISTELU, AsianumerotVN/10556/2024, Eeva Vartio, Erityisasiantuntija
Tässä vastaus:
Valitettavasti minulla ei ole pääsyä ajantasaisiin tai erityisiin asiakirjoihin, kuten hallituksen esityksiin tai säädösvalmistelun yksityiskohtiin. Voit kuitenkin tarkistaa hallituksen esityksen tiedot ja sisällön Suomen valtioneuvoston verkkosivuilta tai sosiaalisten asioiden ja terveydenhuollon ministeriön (STM) verkkosivuilta. Sieltä löydät todennäköisesti myös asiakirjaan liittyviä taustatietoja ja mahdollisia lausuntoja.
Kiitos. Löysin nuo viralliset tiedot. Ei näy juuri lisätietoa tulleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota yleistukilakia alettiinkin valmistella samaan aikaan huhtikuussa 2024 kun hallitus ilmoitti kansaneläkkeen katkaisusta EU-alueella asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta. Kysyttäessäkään ei kerrottu, mistä se yllättävä ajatus budjettiin muka viime tingassa putkahti, niin ettei kukaan ehtinyt reagoida. Tämä lainsäädäntötyyli halveksii demokratiaa ja kansalaisten osallistamista sekä myös vaarantaa siihen sekoiitettujen virkamiesten oikeusturvan, mitä tulee vastuukysymyksiin.
Askelkuviot on kyllä olleet selvät. Ainakin osalle tilannetta seuranneille. Ei sitä kansaneläkettä huvikseen muuteta vähimmäisetuudeksi. Ohjelmistoja rustataan parhaillaan tekemään päätöksiä.
Mitähän Suomi aikoo EU:lle sanoa, ja milloin? Mitä pidemmälle venkuloivat ilman että EU:n kanssa käydään vuoropuhelua, sitä suuremmaksi käy lasku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hälyttävää, että Suomen hallitus on ryhtynyt lainsäädäntöön, joka sinällään pitää sisällään tiettyjen ihmisryhmien halveksunnan ja viitteet siihen, että he eivät ole yhtä arvokkaita ihmisarvoisesti kuin muut suomalaiset ja EU-kansalaiset. Retoriikka hallitusohjelmassa viestii siitä juurikin vastikkeellisuutta painottamalla leimaten heikoimmassa olevat ihmiset lähtökohtaisesti laiskoiksi. Tämä lyö läpi koko väestön kun hoetaan kurkku suorana faktana, että kansaneläkeläiset eivät muka ole tehneet mitään yhteiskunnan hyväksi koko elinaikanaan. Nyt heiltä vietiin eläke EU-alueelta eivätkä he pysty mitenkään puolustautumaan syytöksiä ja leimaamista vastaan. Tämä henkinen pahoinpitely pitää saattaa EU-komission tietoon mitä pikimmin. Todisteet löytyy hallitusohjelmasta, sosiaaliministerin ja valtiovarainministerin lausunnoista ja kansaneläkelain perusteluista. On unohdettu se tosiaIa että vasta tämän hallituksen aikana kansaneläkeläisiä alettiin halveksia. Vuodesta 1996 alkaen kaikki kansaneläkeläiset ovat olleet kelvollisia saamaan eläkkeensä ulkomaille.
KANSANELÄKE HISTORIA
Kansaneläke historia Suomessa vuodesta 1937 vuoteen 2025
JOHDANTO
Kansaneläkejärjestelmä Suomessa on kehittynyt merkittävästi vuodesta 1937, jolloin ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin. Tämä laki loi perustan kansaneläkkeelle, joka alun perin perustui säästövakuutukseen. Eläkemaksut maksettiin henkilökohtaisille tileille Kelaan, ja nämä maksut kerryttivät eläkkeen määrää korkoineen.
Ensimmäiset vaiheet (1937-1956)
Vuonna 1937 hyväksytty kansaneläkelaki astui voimaan vuonna 1939. Ensimmäiset kansaneläkkeet myönnettiin 1942 työkyvyttömyyseläkkeinä, ja vanhuuseläkettä alettiin myöntää vuonna 1949. Alkuvaiheessa eläkejärjestelmä oli melko yksinkertainen ja keskittyi pääasiassa kansaneläkkeiden maksamiseen.
MUUTOKSET JA KEHITYS (1956-2008)
Vuoden 1956 kansaneläkeuudistus muutti järjestelmää merkittävästi. Kansaneläke muuttui tuloharkinta- ja tasaeläkkeeksi, mikä tarkoitti, että henkilökohtaiset tilit poistettiin käytöstä ja eläkevakuutusmaksuja alettiin periä veroluontoisesti. Tämän jälkeen kansaneläkelakiin tehtiin useita muutoksia, erityisesti 1980-luvulla lähes vuosittain.
Kolmas kansaneläkelaki tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Vaikka tämä laki ei muuttanut järjestelmää yhtä radikaalisti kuin aikaisemmat muutokset, se yhtenäisti säädöksiä ja käsitteitä.
Ihan järkyttävää tämä ns. kehitys. Jos on kasvattanut ja hoitanut kotona yhteiskuntaan useita lapsia, rankaistaan kaikin tavoin ottamalla viimeisetkin rahat pois. Ihan kun jollain pienituloisella olisi edes varaa pitää kahta asuntoa jne. lomailla etelässä.
Varsinkin tämä, että vastikkeellisuuden retoriikalla katkaistaan eläke EU-alueella niiltä, jotka ovat niin vanhoja tai vammaisia, etteivät he enää taannehtivasti pysty sitä vastikkeellisuutta Suomeen tuottamaan. Mission impossible. Vanhukset ja vammaiset on asetettu aivan mahdottoman tilanteen eteen asuinmaassaan ja vaikka Suomeen muuttaisivatkin. Henkistä väkivaltaa jopa hallituslääkäreiden tuottamana.
Muistatteko, kuinka ällistyneitä ja yllättyneitä kaikki olivat, kun hallitus infotilaisuudessaan huhtikuussa ilmoitti kansaneläkkeen katkaisusta ulkomaille. Sitä ennen ei kukaan ollut halveerannut kansaneläkeläisiä eikä haukkunut sosiaalipummeiksi. Vasta tuosta hetkestä lähtien vyörytettiin valtava mollaamiskampanja kansaneläkeläisiä vastaan yhteiskunnan joka tasolla, jos ei suoraan niin hiljaisesti vaikenemalla. Aivan yhtäkkiä tämmöinen käänne vanhusten ja vammaisten elämässä, joka muutti kansaneläkeläiset halveksituimmaksi osaksi yhteiskuntaa. Tuo huhtikuun päivämäärä voidaan ilmoittaa komissiolle käänteentekevänä faktana.
Vierailija kirjoitti:
Tuota yleistukilakia alettiinkin valmistella samaan aikaan huhtikuussa 2024 kun hallitus ilmoitti kansaneläkkeen katkaisusta EU-alueella asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta. Kysyttäessäkään ei kerrottu, mistä se yllättävä ajatus budjettiin muka viime tingassa putkahti, niin ettei kukaan ehtinyt reagoida. Tämä lainsäädäntötyyli halveksii demokratiaa ja kansalaisten osallistamista sekä myös vaarantaa siihen sekoiitettujen virkamiesten oikeusturvan, mitä tulee vastuukysymyksiin.
Mutta eihän tässä sitten ole ollutkaan kyse budjettisäästöstä kun kerran yleistukivalmistelu on aloitettu saman aikaisesti huhtikuussa. Tarkoitus on, makso mitä makso, värkätä kansaneläkkeestä budjettilakihämäyksellä vähimmäisetuus, jotta saadaan kaikki 600.000 kansaneläkeläistä leivottua mukaan valmisteilla olleeseen yleistukilakiin vuoteen 2027 mennessä. Siksi on samantekevää tuleeko nyt säästöä vai ei. Kuka saakelin niljake tämmöistä tekee.
Ei liikkumisvapauteen ole puututtu. Jos saa kansaneläkettä, niin riittää, että puolet vuodesta on Suomessa ja sitten vakituinen asuinmaa on Suomi. Ja silloin saa sen kansaneläkkeen. Eli puolet vuodesta voi olla ulkomailla. Eiköhän se suurimmalle osalle riitä.
Jos elää sosiaaliturvan varassa, niin harvalla tuskin on kuvitelmia, että se tarjoaisi yltäkylläistä elämää jossain ulkomailla?