Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Toivottavasti Yleltä vapautuneet toimittajat ym perustavat oman vapaan median. Joka uskaltaa kirjoittaa vapaasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeusturvan hakeminen ei maksa mitään kansaneläkkeen katkaisun uhreille. Höpöttäjät ja sääntöjen rikkojat maksavat, toivottavasti henkilökohtaisesti, ettei mene kansan verorahoista. Se olisi sangen ikävää köyhälle maallemme. Mitä kauemmin pitkitätte sitä suuremmaksi summa kasvaa. Kello käy.

Oikeusturvan hakeminen ei maksa, mutta oikeusprosessi kestää pitkään. Eläkeläinen voi olla jo kuollut tai pari vuotta haaveilla siitä, että jossain vaiheessa saisi rahat korkoineen muka takaisin. Ehkä lainarahalla yrittää sitä aikaa viettää. Sitten kun odotuksen jälkeen tulee se kielteinen päätös, niin mitä sitten? Sen takia kirjoitin, että kalliiksi tulee, jos haaveilette, että noilla valituksilla olisi joku läpimeno mahdollisuus!

EU:lla on muitakin välineitä puuttua tilanteeseen, kuin odottaa EU- tomioistuimen päätöstä. 

Voiko budjettilailla säätää koko 600.000 ja tulevienkin kansalaisten eläkejärjestelmän mylläys vielä vähimmäistuesta eteenpäin yleistueksi takuueläkkeen rinnalle. Eikös sen lain pitäisi vaikuttaa vain senhetkisen budjettilaskelman monentteihin. Seuraavaksi muutamme varmaan perustuslainkin budjettilailla.

Suomi asettui tietoisesti EU:n vastapuoleksi. Olivatko kokoomuksen rivikansanedustajat tietoisia näistä suunnitelmista kansaneläkeläisiä kohtaan. Seuraavissakaan äänestyksissä Matias Marttinen ei salli mitään poikkeamista äänestyskäskystä. Onko kivaa olla tuollainen kansansa edustaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tulen puolustamaan oikeuttani työkyvyltäni vajavaisena kyetä nostamaan ainakin työeläkettä ulkomaille, ja siihen päälle oikeutta ainakin tienata puutuva kansaneläkeosa, ettei terveydenhuoltoa menetä. Tuokaan työkyjy ei ole vielä realismia mutta yritän työskennellä kuntoutumisen eteen. Lääkärin mielestä voi olla etten täyttä työkykyä tule saavuttamaan koko elämässäni, onko se reilua etten saa koskaan lähreä suomesta oleskelemaan muualle? . On ihan törkeää miten hallitus kohtelee vajaakuntoisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen mikäli terveydenhuoltokin katoaa. Ei ole oma vikani että menetin työkykyni nuorena ja eläke ei kertynyt täyteen määrään. 

Sikälimikäli EU ei palauta kansaneläkkeitä maksuun. Kannattaa valituksissa ottaa huomioon myös osatyökykyisten oikeudet. 

 

Miksi et tee itse kantelua EU:lle? Sen tekeminen ei maks

Eihän tuo kirjoittaja edes ymmärrä, että ei tässä työeläkkeiden maksamiseen ulkomaille ole mitenkään puututtu! Näin hataraa on ihmisten ymmärrys aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tulen puolustamaan oikeuttani työkyvyltäni vajavaisena kyetä nostamaan ainakin työeläkettä ulkomaille, ja siihen päälle oikeutta ainakin tienata puutuva kansaneläkeosa, ettei terveydenhuoltoa menetä. Tuokaan työkyjy ei ole vielä realismia mutta yritän työskennellä kuntoutumisen eteen. Lääkärin mielestä voi olla etten täyttä työkykyä tule saavuttamaan koko elämässäni, onko se reilua etten saa koskaan lähreä suomesta oleskelemaan muualle? . On ihan törkeää miten hallitus kohtelee vajaakuntoisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen mikäli terveydenhuoltokin katoaa. Ei ole oma vikani että menetin työkykyni nuorena ja eläke ei kertynyt täyteen määrään. 

Sikälimikäli EU ei palauta kansaneläkkeitä maksuun. Kannattaa valituksissa ottaa huomioon myös osatyökykyisten oikeudet. 

 

Miks

Hävytöntä kirjoittelua. Kansaneläkeen katkaisu johtaa siihen, että jäljelle jäävällä pienellä työeläkkeellä ei tule toimeen ja töiden tekeminen pienen lisätienisten toivossa vie oikeuden S1 todistuksen suomaan terveydenhoitoon toisessa EU-maassa asuvalta suomalaiselta. Siitä on huoli monella muullakin tässä ketjussa ja asia on ymmärretty varsin hyvin uhrejen kohdalla. Olette ilmeisesti neuvoneet hallitustakin, kun jälki on mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla olevat ovat tehneet kanteluita Kela päätöksestä. Kela on pistänyt koneet sauhuamaan, kun negatiiviset päätökset syntyvät muutamissa päivässä. Alle 2:ssa viikossa, Kela siirtää valitukset Sosiaaliturva asioiden lautakunnan käsittelyyn ja sieltä mahdollisesti vakuutusoikeuteen.

Käsienpesu on alkanut, vai oliko se pyykinpesu.. 

 

Vastaus valitukseen Kelalta on ollut kutakuinkin näin. 

* Valituksessasi ei ole mitään uutta tietoa, jonka perusteella eläkettä voitaisiin maksaa. Jos muutat Suomeen voimme jatkaa eläkkeen maksua. Koska emme voineet ratkaista päätöstä haluammallasi tavallla (vaatii eläkkeen maksun jatkamista) siirrämme valituksen eteenpäin Sosiaaliturva-asioiden muutos lautakunnan käsiteltäväksi**

https://www.kela.fi/paatoksesta-valittaminen

https://www.samu.fi/

Sosiaaliturva-asioiden

Tuossakin pistää silmään, että enää ei puhuta kansaneläkkeestä vaan pelkästään eläkkeestä. Seuraavissa lausunnoissa siirryttäneen puhumaan sosiaalituesta, sitä seuraavissa sitten vähimmäistuesta. Pian koko kansaneläke on samanlainen tabu kuin takuueläke.

https://www.kela.fi/ajankohtaista/auli-valli-lintu-suomalainen-sosiaaliturva-on-ylpeydenaihe-uudistuksen-jalkeenkin

Yleistuki ja yhden hakemuksen malli selkeyttävät järjestelmää  

Minkälaisia haasteita yleistuen valmisteluun liittyy Kelan kannalta?

Uuteen yleistukeen on tarkoitus yhdistää ensimmäiseksi työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, mutta jo nyt mietitään, mitkä olisivat seuraavat yleistukeen yhdistettävät etuudet.

MUUTAMIA VÄLINEITÄ JOITA EU VOI KÄYTTÄÄ:

Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa

Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa EU:n lainsäädännön asianmukaisesta saattamisesta osaksi omaa lainsäädäntöään, soveltamisesta ja täytäntöönpanosta (10). Niiden on myös tarjottava riittävät oikeussuojakeinot tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi EU:n lainsäädännön soveltamisaloilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisilla on oltava käytössään nopea ja tehokas oikeussuojamekanismi tapauksissa, joissa EU:n lainsäädännössä vahvistettuihin kansalaisten oikeuksiin vaikutetaan kansallisella tasolla. Niiden on oltava perussopimuksessa vahvistetun tehokkaan oikeussuojan periaatteen mukaisia (11). Kansalliset tuomioistuimet ovat unionin oikeutta tukevia yleisiä tuomioistuimia, ja ne osallistuvat tehokkaasti sen noudattamisen valvontaan yksittäisissä tapauksissa. Niillä on toimivalta käsitellä tapauksia, joissa yksityishenkilöt hakevat suojaa EU:n lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevia kansallisia menettelyjä vastaan tai korvausta tällaisten toimenpiteiden aiheuttamasta vahingosta.

Komission käytössä on lukuisia välineitä, joilla se auttaa jäsenvaltioita EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa soveltaa EU:n lainsäädäntöä oikein. Ne vaihtelevat ehkäisevistä toimenpiteistä ja aikaisesta ongelmien ratkaisemisesta ennakkoseurantaan ja kohdennettuihin täytäntöönpanotoimiin. Seuraavassa esitetään, kuinka olemassaolevia tukitoimenpiteitä on tarkoitus parantaa.

Vuoropuhelu

EU:n lainsäädännön rikkomistapaukset eivät ole rutiiniasioita. Niistä pitäisikin keskustella riittävän ajoissa riittävän korkealla tasolla. Komission ja jäsenvaltioiden korkean tason kahdenväliset tapaamiset, joissa keskustellaan ennakoivasti EU:n lainsäädännön noudattamisesta, ovat toivottavia. Näistä tapaamisista tehdään järjestelmällisempiä kaikilla lainsäädännön alueilla. Komissio organisoi esimerkiksi sisämarkkinastrategiassa suunniteltuja (12) vuoropuheluja jäsenvaltioiden kanssa lainsäädännön noudattamisesta. Näissä vuoropuheluissa voidaan käsitellä rikkomistapauksia sekä laajempia täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä.

Komissio aikoo jatkossakin turvautua olemassa oleviin eri komiteoihin ja asiantuntijaryhmiin sekä EU:n virastojen arvokkaaseen tukeen edistääkseen täytäntöönpanoa ja arvioidakseen, miten tämä lainsäädäntö pannaan täytäntöön käytännössä. Keskustelut näillä foorumeilla ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi varmistaa jäsenvaltioiden sitoutuminen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon, ja ne ilmentävät komission ja jäsenvaltioiden välisen rehellisen yhteistyön perusperiaatetta. Lisäksi EU:n lainsäädännön tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskeva vuoropuhelu, joka on myös edellytys Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (13) tehokkaalle käytölle, auttaa varmistamaan EU:n lainsäädännön täysimääräisen ja oikea-aikaisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lainsäädännön rikkomiseen on puututtava viipymättä. Komission ja jäsenvaltioiden on aloitettava nopeasti lainsäädännön rikkomista koskevat tutkimukset. Komission ja jäsenvaltioiden välinen järjestelmällinen ongelmanratkaisuvuoropuhelu, joka tunnetaan nimellä EU Pilot, perustettiin sitä varten, että mahdollinen EU:n lainsäädännön rikkominen voitaisiin lopettaa nopeasti jo aikaisessa vaiheessa aiheellisissa tapauksissa. Sen tarkoitus ei ole pidentää rikkomusmenettelyä, joka itsessään on keino aloittaa ongelmanratkaisuun tähtäävä vuoropuhelu jäsenvaltion kanssa. Sen vuoksi komissio aloittaa rikkomusmenettelyt käyttämättä EU Pilot -ongelmanratkaisumekanismia, jollei EU Pilotin käytön katsota olevan hyödyllistä tietyssä tapauksessa (14).

Vierailija kirjoitti:

 

https://www.kela.fi/ajankohtaista/auli-valli-lintu-suomalainen-sosiaaliturva-on-ylpeydenaihe-uudistuksen-jalkeenkin

Yleistuki ja yhden hakemuksen malli selkeyttävät järjestelmää  

Minkälaisia haasteita yleistuen valmisteluun liittyy Kelan kannalta?

Uuteen yleistukeen on tarkoitus yhdistää ensimmäiseksi työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, mutta jo nyt mietitään, mitkä olisivat seuraavat yleistukeen yhdistettävät etuudet.

 

Tuo haluaa suoran pääsyn ihmisten tilitietoihin pankissa. Se tuli esiin kokouspöytäkirjassa. Toivottavaa olisi, että tämän tason lainsäädännön kehittämisjohtaja olisi paremmin perillä pankkisalaisuudesta, ykstyisyyden suojasta, tietoturvasta ja GDPR asetuksista työssään. Päivittävätkö nämä ikänsä puolesta kokeneempina pidetyt toimijat koskaan omaa osaamistaan. Kysyn vaan.

 

 

Suomen viranomaisten asennevamma heikoimmassa asemassa olevia kohtaan ja sosiaaliturvan kehitys ei etene mihinkään hyvään, kun samat naiset seilaavat vuosikausia edes takaisin Kelan ja STM:n virkoihin vuoron perään nimitettynä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen viranomaisten asennevamma heikoimmassa asemassa olevia kohtaan ja sosiaaliturvan kehitys ei etene mihinkään hyvään, kun samat naiset seilaavat vuosikausia edes takaisin Kelan ja STM:n virkoihin vuoron perään nimitettynä.

Asennevamma ilmenee sairaaloisena pelkona sosiaalitukien väärinkäytöstä, joka on lehtitietojen mukaan minimaalista, promillien luokkaa. Tästä huolimatta lainsäädäntöön osallistuvat vaikuttajavirkailijat Kelassa ja STM:ssa ovat valmiita polkemaan kaikkien kunnon kansalaisten perusoikeuksia, leimaten samalla kaikki kelan asiakkaat potentiaalisiksi sosiaalitukien väärinkäyttäjiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vuoropuhelu

EU:n lainsäädännön rikkomistapaukset eivät ole rutiiniasioita. Niistä pitäisikin keskustella riittävän ajoissa riittävän korkealla tasolla. Komission ja jäsenvaltioiden korkean tason kahdenväliset tapaamiset, joissa keskustellaan ennakoivasti EU:n lainsäädännön noudattamisesta, ovat toivottavia. Näistä tapaamisista tehdään järjestelmällisempiä kaikilla lainsäädännön alueilla. Komissio organisoi esimerkiksi sisämarkkinastrategiassa suunniteltuja (12) vuoropuheluja jäsenvaltioiden kanssa lainsäädännön noudattamisesta. Näissä vuoropuheluissa voidaan käsitellä rikkomistapauksia sekä laajempia täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä.

Komissio aikoo jatkossakin turvautua olemassa oleviin eri komiteoihin ja asiantuntijaryhmiin sekä EU:n virastojen arvokkaaseen tukeen edistääkseen täytäntöönpanoa ja arvioidakseen, miten tämä lainsäädäntö pannaan täytäntöön käytännössä. Keskustelu

Kukakohan Suomen osalta kävi näitä vuoropuheluita. STM laati kansaneläkkeiden katkaisua koskevan lakiesityksen, joten sieltä varmaan oltiin vuoropuhelemassa. Nämä vuoropuhelijat ja puheet ovat kaiketi julkista tietoa. Niitä voi kai kysyä suoraan EU:lta, jos Suomi salaa nekin.

JÄSENVALTION HYVITYSMAKSUT

Kiinteämääräistä hyvitystä koskevan lähestymistavan looginen seuraus on, että tapauksissa, joissa jäsenvaltio korjaa rikkomisen saattamalla direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä oikeustoimien aikana, komissio ei enää peru kannettaan pelkästään tästä syystä. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä uhkasakon langettamisesta, sillä tällainen päätös ei palvelisi enää mitään tarkoitusta. Se voi kuitenkin langettaa kiinteämääräisen hyvityksen, jolla rangaistaan rikkomisen kestosta siihen hetkeen saakka, kun tilanne korjattiin, sillä asian tällä osalla on vielä tarkoitus. Komissio pyrkii ilmoittamaan tuomioistuimelle välittömästi, kun jäsenvaltio lopettaa rikkomisen, riippumatta siitä, missä vaiheessa oikeusprosessia tämä tapahtuu. Komissio tekee näin myös silloin, kun jäsenvaltio korjaa tilanteen SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan mukaisen tuomion jälkeen ja velvollisuus maksaa sakkoa päättyy.

Siirtymävaiheen säännöksen mukaan komissio soveltaa edellä kuvattua mukautettua käytäntöään rikkomusmenettelyissä, joiden osalta päätös virallisen ilmoituksen lähettämisestä tehdään tämän tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

Lopuksi on syytä muistaa, että kuten jo vuonna 2011 annetussa tiedonannossa todettiin, komissio kiinnittää erityistä huomiota siihen, että virheellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen (osittainen) laiminlyönti erotetaan toisistaan.

EU:n lainsäädännön hyötyjen saattaminen kansalaisten ulottuville: neuvonta ja oikeussuoja

Parempi täytäntöönpano hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä. He haluavat yksinkertaisia ja käytännöllisiä neuvoja EU:n lainsäädännön takaamista oikeuksistaan ja siitä, miten he voivat hyödyntää oikeuksiaan. Kun heidän henkilökohtaisia oikeuksiaan rikotaan, on tärkeää, että he löytävät helposti soveliaimman oikeussuojamekanismin, joka on saatavilla joko EU:n tasolla tai kansallisella tasolla.

Komissio auttaa kansalaisia parantamalla heidän tietoisuuttaan oikeuksista, joita heillä on EU:n lainsäädännön nojalla, ja erilaisista ongelmanratkaisuvälineistä, joita heillä on käytettävissä kansallisella tasolla ja EU:n tasolla. Komissio ohjaa, neuvoo ja kannustaa kansalaisia käyttämään parhaiten soveltuvaa ongelmanratkaisumekanismia. Tässä yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät rikkomusmenettelyn luonteen ja asettavat odotuksensa sen mukaisesti. Monet tekevät kanteluja odottaen, että he saavat rahallista tai muita korvauksia EU:n lainsäädännön rikkomisesta. He pettyvät huomatessaan, että vaikka rikkomusmenettely on suunniteltu edistämään unionin yleisiä etuja, se ei aina ole paras keino etsiä ratkaisua tällaisiin tapauksiin. Rikkomusmenettelyn pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat EU:n lainsäädäntöä yleisen edun nimissä, eikä tarjota oikeussuojaa yksilöille. Kansalliset tuomioistuimet ovat päteviä käsittelemään yksityishenkilöiden kanteet, joissa he pyytävät kansallisten toimenpiteiden mitätöintiä tai rahallista korvausta tällaisten toimenpiteiden aiheuttamasta vahingosta. Kansalliset viranomaiset ovat tärkeässä asemassa myös yksilöiden oikeuksien turvaamisessa. Tämä täytyy ilmoittaa selkeästi kantelijoille, jotka hakevat korvauksia.

Koska kantelut ovat tärkeä keino havaita EU:n lainsäädännön rikkominen, komissio aikoo parantaa kantelujen käsittelyä. Jotta voitaisiin parantaa perustaa kantelujen aiheellisuuden arvioimiseksi ja helpottaa kantelujen käsittelyä ja niihin vastaamista, kantelijoiden olisi tästä lähtien käytettävä vakiomuotoista kantelulomaketta. Komissio on sitoutunut tiedottamaan kantelijoille kantelun perusteella toteutettavista jatkotoimista. Tämä edellyttää voimassa olevien kantelijan asemaa näissä asioissa koskevien hallinnollisten menettelyjen (38) (ks. liite) tarkistamista.

Kysyin tekoälyltä vuoropuheluvelvoitteesta:

Onko EU-alueelle ulottuvan kansallisen lain valmistelussa käytävä vuoropuhelua EU:n edustajien kanssa

Tässä vastaus:

Kyllä, EU-alueelle ulottuvan kansallisen lain valmistelussa on tärkeää käydä vuoropuhelua EU:n edustajien kanssa. Tämä vuoropuhelu varmistaa, että kansalliset lainsäädäntöehdotukset ovat linjassa EU:n lainsäädännön ja tavoitteiden kanssa. Se auttaa myös tunnistamaan mahdolliset ristiriidat tai haasteet, jotka voivat syntyä EU:n säädöksistä tai perusperiaatteista.

Lisäksi EU:n lainsäädäntöprosessissa on monia vaiheita, joissa jäsenvaltioiden on hyvä olla vuorovaikutuksessa EU:n toimielinten kanssa, kuten Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston kanssa. Tämä voi sisältää kuulemisia, työryhmiä ja muita yhteistyömuotoja, jotka edistävät lainsäädännön yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta

Kysyin tekoälyltä EU:n määräämistä vahingonkorvauksista:

Voiko EU määrätä vahingonkorvausta EU:n lainsäädännön rikkomisesta

Tässä vastaus:

Kyllä, Euroopan unioni voi määrätä vahingonkorvauksia, jos jäsenvaltio tai sen viranomainen rikkoo EU:n lainsäädäntöä. Tällaiset tilanteet voivat syntyä esimerkiksi, jos jäsenvaltio ei toteuta EU-direktiivin velvoitteita tai jos se soveltaa EU-lainsäädäntöä virheellisesti.

EU:n tuomioistuin on tärkeässä roolissa näissä asioissa. Se voi käsitellä tapauksia, joissa yksityishenkilöt tai yritykset vaativat vahingonkorvauksia jäsenvaltioilta, jotka eivät ole noudattaneet EU-lainsäädäntöä. Tällaisessa tilanteessa vahingonkorvausvaatimuksen on perustuttava siihen, että rikkomus on ollut riittävän vakava ja että se on aiheuttanut vahinkoa.

Lisäksi EU:n lainsäädännössä on olemassa erilaisia sääntöjä ja mekanismeja, jotka voivat johtaa vahingonkorvauksiin, kuten kilpailulainsäädännön rikkomukset tai kuluttajansuojaa koskevat säädökset. Vahingonkorvausvaatimusten käsittely voi kuitenkin vaihdella eri jäsenvaltioissa, ja kansallinen lainsäädäntö voi vaikuttaa siihen, miten vaatimuksia käsitellään

Vierailija kirjoitti:

 

Kysyin tekoälyltä vuoropuheluvelvoitteesta:

Onko EU-alueelle ulottuvan kansallisen lain valmistelussa käytävä vuoropuhelua EU:n edustajien kanssa

Tässä vastaus:

Kyllä, EU-alueelle ulottuvan kansallisen lain valmistelussa on tärkeää käydä vuoropuhelua EU:n edustajien kanssa. Tämä vuoropuhelu varmistaa, että kansalliset lainsäädäntöehdotukset ovat linjassa EU:n lainsäädännön ja tavoitteiden kanssa. Se auttaa myös tunnistamaan mahdolliset ristiriidat tai haasteet, jotka voivat syntyä EU:n säädöksistä tai perusperiaatteista.

Lisäksi EU:n lainsäädäntöprosessissa on monia vaiheita, joissa jäsenvaltioiden on hyvä olla vuorovaikutuksessa EU:n toimielinten kanssa, kuten Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston kanssa. Tämä voi sisältää kuulemisia, työryhmiä ja muita yhteistyömuotoja, jotka edistävät lainsäädännön yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta

Unohtu kiireessä. Ehtisköhän vielä ennen kevään kehysriittä mainita EU:lle. 

Kysyin tekoälyltä tästä mekanismista:

Mikä on EU Pilot -ongelmanratkaisumekanismi

Tässä vastaus:

EU Pilot on Euroopan unionin (EU) kehittämä ongelmanratkaisumekanismi, joka on tarkoitettu käsittelemään jäsenvaltioiden mahdollisia rikkomuksia EU-lainsäädäntöä kohtaan ennen virallisia rikkomusmenettelyjä. Mekanismin tavoitteena on parantaa EU-lainsäädännön soveltamista ja varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n sääntöjä ja määräyksiä.

EU Pilot -menettely alkaa, kun Euroopan komissio havaitsee mahdollisen rikkomuksen tai epäselvyyden jäsenvaltion toiminnassa. Komissio voi avata EU Pilot -tapauksen, jolloin se ottaa yhteyttä kyseiseen jäsenvaltioon ja pyytää lisätietoja tai selvitystä asiasta. Jäsenvaltio saa mahdollisuuden vastata komission kysymyksiin ja selventää tilannetta. Tavoitteena on löytää ratkaisu ongelmaan ennen kuin asia etenee virallisiin rikkomusmenettelyihin, jotka voivat johtaa oikeudellisiin toimiin tai sanktioihin.

EU Pilot -mekanismin etuna on se, että se mahdollistaa nopeamman ja vähemmän muodollisen tavan käsitellä ongelmia ja parantaa yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä. Se voi myös auttaa ehkäisemään laajempia ongelmia, jotka voisivat vaikuttaa EU:n toimintaan tai kansalaisten oikeuksiin

Jatkokysymys:

Kuka jäsenvaltiossa yleensä vastaa EU Pilot ongelmanratkaisumekanismin puitteissa esitettyihin kysymyksiin

Tässä vastaus:

EU Pilot -menettelyssä jäsenvaltioiden hallitukset vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset, kuten ministeriöt tai muut asianomaiset instituutiot, ovat vastuussa komission esittämiin kysymyksiin ja selvityksiin vastaamisesta. Tämä mekanismi on tarkoitettu helpottamaan ja nopeuttamaan ongelmien ratkaisemista ennen virallisten rikkomusmenettelyjen aloittamista, ja se edellyttää yhteistyötä sekä komission että jäsenvaltioiden välillä