Kissani kuoli mutta miksi mun asunnosta kuuluu sen ääniä edelleen? 🙀
Tassutusta viereisestä huoneesta, se ääni kun kissa hyppää sängystä lattialle, se ääni kun kissa raapii ovea...
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko edes olemassa kissanomistajanaista, jolla EI olisi mielenterveysongelmia?
Mikäs on incelin pätevyys arvioida kenenkään mielenterveyttä?
Oot enintään kokemusasiantuntija. Tietosi ihmisaivojen toiminnasta on vähäisempi kuin kokemuksesi seksistä toisen ihmisen kanssa.
Aina kaikki incelien piikkiin. Onhan se jo haukkumisen paikka että joku kehtaa olla yksinäinen! (kiusaajasiat)
Mulla oli kissat hoidossa kaksi viikkoa kuun vaihteessa. Vielä nytkin kuulen niiden tassutuksen, olen varovainen ulko-oven kanssa ja keittiön, ettei mitään jää esille. Sisäovet auki vapaasti liikkua.
Sama joka kerta kun ovat loma-aikoina kylässä luonani.
Minun koira kuoli 10 vuotta sitten. Kuolemaa seuranneina kahtena päivänä kuulin täysin todellista ääntä, jonka kuuli muutkin. Se oli sellaista tassujen ääntä ja muuta kohinaa, mitä koira teki kasatessaan peittoja jne. Tämä kesti kaksi päivää ja ei enää ikinä sen jälkeen.
Uskon, että henki jäi vielä hetkeksi tuttuun paikkaan, kunnes lähti eteenpäin, valoon.
Ihminen havaitsee tosi paljon sen mitä hän odottaa havaitsevansa. Sä odotat havaitsevasi oman kissasi, jolloin sä myös havaitset sen.
Niistä vääristä havainnoista ei tarvitse mitenkään pelästyä. Sun aivosi eivät toimi väärin, vaan se on enemmän tärkeä osa aivojen toimintaa: Taipumus kuvitella tärkeitä havaintoja parantaa meidän kykyämme erottaa ja havaita tärkeät asiat silloin kun niitä oikeasti tapahtuu. Se havainnointikyvyn lisä on paljon suurempi hyöty kun mitä sen aiheuttamista vääristä havainnoista tulee haittaa.
Ettekö te aikuiset ihmiset prkl osaa olla hetkeäkään tappelematta ja rankuttamatta yhdessäkään ketjussa?? Vai ootteko te aikuisia, kakaratko täällä juupas-eipäs-itte oot lapsellista sontaa vääntää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkeli vetää sen kyllä taivaaseen.Sama taivas niillä on. Sama maakin on niin on myös taivas. Meedio jolla aikoinani kävin näki eläimiä onnellisina ihmisten kanssa taivaassa. Meitä odottaa ihana jälleennäkeminen rakkaiden lemmikkien kanssa sitten joskus.
Taivaaseen eivät pääse pedot jotka tappavat ainoastaan ilkeyttään, eivät syödäkseen. Kissat ovat tuossa suhteessa ainoita sellaisia eläimiä n
No mites koirat? Koirat tappavat ihmisiä ja muita eläimiä ihan ilkeyttään. Koirat on ainoita eläimiä jotka tappavat ilkeyttään.
Ei pidä paikkaansa. Kissat tappavat miljoonia pikkulintuja eikä niillä ole nälkä.
Ei meidän ainakaan. Oli sellainen laiskanoloinen kissa ja arvosti ihan pussiruokaa enemmän. Pihalle meni maha täynnä eikä se silloin seillä muuta tehnyt kuin kävi nukkumaan. (ja kyllä: me todellakin tiedämme missä kissamme liikkuu, kas kun nykyisin kissaankin voi liittää seurannan)
Minä sanoin valveuneksi vastaavaa tapausta. Unen ja valveen rajamailla. Silloin voi aistia ääniä, hajuja ja kosketuksia esimerkiksi kuolleesta.
Uneen vaivuttaessa hallusinaatioita kutsutaan hypnagogisiksi ja unesta herätessä hallusinaatioita kutsutaan hypnopompisiksi.
Valveunihallusinaatioita on koketut noin joka neljäs ihminen.
Kaada kuumaa vettä vessanpyttyyn. Se ei hukkunutkaan ja möyrii viemärin ilmataskussa.
Kuinka haluat uskoa - kissan henki ei ole vielä siirtynyt eteenpäin, tai sitten aivosi muodostavat ääniharhoja?
***
Aina kun joku läheinen on kuollut, ihminen tai eläin, tuntuu kuin voisin vielä jutella hänen / sen kanssa. Aivan kuin olisi samassa tilassa, tai vieressä. Joskus ihan niin että "näen" toisen ilmeet tai tunnen tuntemukset. Olen tuntenut, että toisella on hyvä ja rauhallinen olo,
tai tuntenut että toinen on todella turhautunut ja vihainen. Tämä vihainen oli sellainen, joka oli tehnyt itsemurhan. (kuulin jälkikäteen että todennäköisesti ei ollut tarkoittanut kuolla, ainoastaan halusi pelästyttää)
Ja vähitellen se yhteys sammuu.
En varsinaisesti usko henkiin ja tajuan, että nämä kaikki voi olla myös omaa toiveajattelua. Mutta mistäpä varmaksi tietäisi.
En ihmettele näitä asioita. Minunkin koira tepsutteli jonkin aikaa kuolemansa jälkeen. Eläimillä on myös sielu. Kyllä ne valoon pääsee jossain vaiheessa. Eivät ehkä haluaisi jättää läheisiä ihmisiä. Siitä johtuu ns.kummittelu.
Hei naureskelijat ym yliluonnolliseen uskovien solvaajat! Pistäkääpä oma ketju pystyyn, jotta tässä ketjussa voi keskustella otsikon aiheesta ilman aiheeseen kuulumattomia kommentteja. Ketjun nimeksi voitte laittaa vaikka Tärähtäneet kissaihmiset kuulevat harhoja.
Tunnettu uskon mies Voitto Viro uskoi myös eläimen sieluun. Lemmikit jää usein kummittelemaan omistajalleenmutta kyllä ne haetaan valoon jos eivät itse ymmärrä pyrkiä sinne.
Solvaajat voisi tosiaan laittaa oman ketjun pystyyn. Ilkkuvat toisten herkkyydelle nähdä ja kokea asioita mitä he eivät itse kykene näkemään ja kokemaan.
Muistan kun aikoinaan koiramme oli kuollut, niin poikani sanoi, ihan kun Seri olisi kävellyt ohi, minusta tuntui yht'aikaa samalta.
Olet psykoosissa, tein huoli-ilmoituksen ja lasun.
Vierailija kirjoitti:
Solvaajat voisi tosiaan laittaa oman ketjun pystyyn. Ilkkuvat toisten herkkyydelle nähdä ja kokea asioita mitä he eivät itse kykene näkemään ja kokemaan.
Ai nyt harhat ovat joku kyky?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Solvaajat voisi tosiaan laittaa oman ketjun pystyyn. Ilkkuvat toisten herkkyydelle nähdä ja kokea asioita mitä he eivät itse kykene näkemään ja kokemaan.
Ai nyt harhat ovat joku kyky?
Melkoisesta kyvyttömyydestä kertoo tuollainen tarve tulla irvailemaan ketjuun, jossa toiset kertoo kokemuksiaan rakkaiden menetyksistä. Mutta et ehkä ole syypää omaan kyvyttömyyteesi.
Miehet tappavat ja raiskaavat huvikseen.