Iäkkäät vanhempani ovat jo vuosia yrittäneet saada minua ostamaan taloaan

Vierailija kirjoitti:

Sano suoraan, että et aio ostaa heiltä taloa, ei kiinnosta. Ja ihan hyvä hankkiutua siitä eroon nyt, jos kunto alkaa rapistua. Vielä sanoisin vanhemmille, että ennen myyntiä olisi hyvä nyt tutkia talon kunto. Tehdä oikea kuntotutkimus rakenteita myöten ja homekartoitus. Säästyttäisiin oikeusjutulta (ja sinulle tulee tietoon mahdollisen tulevan perinnön kunto ja arvo). Ostajat, jos niitä edes on, kuitenkin tuijottavat katto, salaoja, putki- ja sähköremppoja ja aukovat seiniä, olisi aivan sama tehdä se jo nyt. 

Jos se jää sulle perinnöksi, se voi jäädä syliin laskuineen. Usko pois, mieheni on tässä tilanteessa, peri rintamamiestalon peräkorvesta. Oltiin talolla remppaa tekemässä viikonloppu ja rytkyt haisee maakellarille. Talo on rempattu viimeksi -80-luvulla, jolloin siihen tehtiin elintasosiipi ja vuonna 2006 uusi katto. Rännit ja salaojat puuttuu ja kellarin tuuletus on riittämätön. Ensi vuonna pitää ottaa seinät auk

Polttakaa se mörskä!

Nykyvanhukset ei ymmärrä, ettei tässä taloustilanteessa pankilta heru lainaa johonkin muuttotappiokunnan vanhaan kiinteistöön, jossa ollaan laiminlyöty kaikki korjaukset tai- ehkä vielä pahempaa - tehty hupipuhteina pelle peloton-remontteja diy-oppikirjan mukaan. Ei vaikka olis siinä puolisokin velkataakkaa jakamassa. Harva haluaa ristikseen "aarretta" jonka kaupallinen arvo on lähinnä negatiivinen. 

Monta elävää esimerkkiä läheltä nähnyt.

Ihan sama kokemus. Talo on oikeasti huonossa kunnossa, mutta ostaa pitäisi. Kiinteistövälittäjä kävi katsomassa ja pyöritteli päätään. Talon arvo on 0 euroa. Vanhempani elävät vielä jossain sellaisessa ajassa, kun talo oli kunnossa. Tuota ei kukaan järkevä ihminen riesoikseen ota. En minäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei suoranaisesti, mutta ostin isovanhempieni talon. Ihan itse halusin sen ostaa, koska kuvittelin ns. itselle rakennetun talon olevan kunnolla tehty. Kovasti sitä kehuivat.

 

Todellisuus oli sitten ihan muuta. Pappa oli remontoinut kaikenlaista mm. ilmiselvän vesivahingon piiloon paneloinnilla jne. Kylpyhuoneen sähköt oli vedellyt ihan itse ja päin ihme, ettei talo ollut palanut. Sähköasentajaksi tutki työn jälkeä nenänpää valkoisena. Jopa minä ymmärsin, että homma oli mennyt vähän pieleen ja siksi sulakkeet paukkui.

 

Miten niistä sitten valitat? Lopulta talo purettiin ja rakennutimme tilalle uuden. Edelleen vuosien jälkeen saan sukulaisilta kuulla, miten minä en osannut talossa asua ja pilasin hyvän talon jne. Enpä ole kehdannut kertoa, miten läpimätä pska tuo papan itse rakentama talo oli. Jos olisin vieraalta ostanut, niin kauppa olisi mennyt purkuun. 

 

Sano vaan reilusti että läpimätä oli, siksi purettiin. Mitä noita suojelet kun sinua huijasivat.

Uhh.

Itselleni on myös lankeamassa vanhempieni jälkeen kiinteistötaakka, josta en ole varma, miten selviän. Tai mitä pitäisi tehdä, kun sen aika on.

Vanhempani kyllä kovasti pitävät kiinteistöjä yllä voimavarojensa mukaan.

Mutta toisessa niistä (vuokralla olevassa, 1970-luvun talossa)on esimerkiksi parjattu valesokkeli, tasakatto jne. Toisessa taas on aivan liikaa neliöitä nykyajan keskikoisen perheen ylläpidettäväksi ja lämmitettäväksi. Ikää rakennuksella on pitkälti yli sata vuotta.

Puoliso koettaa puhua järkeä, että salaojat pitäisi kunnostaa, mutta niitä vanhempani eivät näe tarpeelliseksi.

Esivanhempani ovat huolella rakentaneet sen ajan parasta osaamista ja tietämystä käyttäen. Kummatkin rakennukset ja eri sukupolvi aikanaan. Mutta nyt aika ajanut on ohitse. 

Vierailija kirjoitti:

Okt on paras.

 

Järjetöntä ostaa hki joku 300 000...500 000 e kerrostaloluukku. Ahdas koppi ja vuokratontti.

 

Samalla kun saa komean uudehkon ison talon.

 

Ja lisäksi halpoja taloja saa ihan 30 000...90 000 e ihan etelä suomestakin.

 

 

Asun isossa omakotitalossa ja heti kun saan tämän myytyä muutan Helsingin keskustaan kerrostaloon. 

Vierailija kirjoitti:

Okt on paras.

 

Järjetöntä ostaa hki joku 300 000...500 000 e kerrostaloluukku. Ahdas koppi ja vuokratontti.

 

Samalla kun saa komean uudehkon ison talon.

 

Ja lisäksi halpoja taloja saa ihan 30 000...90 000 e ihan etelä suomestakin.

Ihmisillä on eri makuja. Asuin 20 vuotta okt:ssa ja se oli mulle hirvee työleiri, samoin miehelleni. Nyt asun kerrostalossa vuokralla , tää on ihanaa . Ei tarvii tehä pihatöitä eikä rahanmenoa jos joku maalämpö, jääkaappi tai muu vastaava  on rikki. 

Ap ei tietenkään osta vanhempiensa taloa, koska ei halua sitä. Yhtymäkohtia meidän asioihin löytyy, vaikka tehtiin toinen ratkaisu.

Asuin äitini kanssa synnyinkotiamme, isä kuoli ja vanhemmat sisarukseni lähtivät. Äiti haaveili, että asuisimme kolmistaan mieheni kanssa. Pettyi, kun muutin muualle. Hän oli jotenkin ajatellut, että on mun velvollisuuteni asua hänen kanssaan lopun ikääni. Ja vanhuustautiakin oli.

Sitten hän ajatteli myyvänsä talon. Kysyin, mihin hän sitten menee. Lopuksi hän muutti rivitaloon, kun asiat niin järjestettiin. Tarkemmin sanoen yksi sisarukseni järjesti. Me ostimme vanhan talon. Parin vuoden päästä tuli ysärilama ja työttömyyttä tuli meillekin. Ilman taloa olisimme ehkä muuttaneet pois paikkakunnalta. Äiti ei viihtynyt rivarissa eikä enää muistanut kaikkia hommia talosta. Seinänaapuritkin olivat uusi juttu. Sisarukseni taisi olla tyytyväisin kauppaan! Mutta levätköön äiti rauhassa.

Me olemme nyt pian molemmat eläkkeellä ja edessä on vanheneminen. Omat lapsemme tuskin ovat kiinnostuneita. Marketteja on kyllä enemmän kuin yksi noin. 1km etäisyydellä ja hyvät tieyhteydet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kiva, että ajattelivat että sinulle voi myydä jonkun mahdollisen homepommin mutta ei muille ihmisille. Pitääkö vanhempasi edes sinusta kun on noin avoimesti valmiita kusettamaan?

Eikö olekin kiva. Eivät varmaankaan pidä. Olen perheen syntipukki.

Ap

Älä osta, elä omaa elämää.

Oletko kysynyt vanhemmiltasi, mihin he menevät, kun saavat talonsa myytyä? Voi olla, ettei ole mitään suunnitelmaa!

Toivottavasti olet siinä tilanteessa, että voit kieltäytyä perinnöstä, jos omaisuus on tuo talon rötiskö. Viet omat tavarasi pois talosta, jos niitä vielä haluat. Ota kuvia, jos haluat.

Sama juttu, eikä vanhemmille ole mennyt millään päähän että en  minä täältä Ruotsista nyt aio sinne Suomeen muuttaa, koko elämä on ollut täällä yli 20 v.

Isoin ongelma lienee se, että he rakensivat talon itse joten heillä on siihen valtavasti tunnesiteitä.

Minä taas olen realisti enkä kiinny kiinteistöihin. Valokuvia voi ottaa ja katsella, jos haluaa muistella.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi ovat jo iäkkäitä, niin miksi eivät lahjoita sinulle ap sitä taloaan. Tietysti ,jos suostut ottamaan lahjoituksen vastaan. Sinun täytyy pitää huoli, ettei heillä ole siihen hallintaoikeutta, jotta voit myydä sen pois.

Kissa pöydälle ja ssiat on puhuttava selväksi.

 Lahjoittamisesta menee lahjavero. Ei ole mitään järkeä lahjoittaa tai myydä ap:lle, jos hän ei halua siihen muuttaa. Myykööt ulkopuolisille ja muuttakoot muualle. Jos haluavat ap:lle lahjoittaa niin voivat antaa lapsensa muuttaa sinne ilmaiseksi samalla kun muuttavat itse pois (mutta siinä ei ole järkeä, koska ap ei halua muuttaa sinne).

Ei kannata niin monimutkaisesti ajatella.

Olen itsekin huomannut samankaltasista, voisi sanoa uhriutuvaa painostamista tai manipulointia äidiltäni, joka "käskee" minua muuttamaan perheeni kanssa kotipaikkakunnalleni, joka on heidän mielestä selvästi parempi paikka asua kuin nykyinen kotikaupunkimme. Hän ei käsitä sitä, että en (missään nimessä ikinä) halua sinne muuttaa.. Mutta mitään jos sanoo suoraan, hän loukkaantuu tai suuttuu.. Ahdistaa aina käydä vanhempieni luona kylässä. Jos äitini joskus tulee mieleeni sattumalta, tulee heti tosi ikävät fiilikset.

Juu, niin vanhemmat minullekin vihjailivat. En suostunut. Vanhemmat möivät talon ja siitä paljastui laatuvirhe. Kymppitonnien lasku tuli ja 5 vuoden vastuuaikaa on vieläkin 1,5 vuotta jäljellä.