Lukion aloittanut ei läpäissyt fysiikan ja kemian kurssikokeita, onko yleistä, että kokeita reputetaan?

Fysiikka ja kemia oppiminen perustuvat matematiikan perusteiden osaamiseen.

Opinnoissa tarvitaan laskennan sääntöjen osaamista alkaen lasku järjestyksestä, sievennystä, lavennusta, murtolukujen laskemisen osaamista ja trigonometriaa.

Fysiikan laskut voi tarkistaa kun laskee laskun pelkillä yksiköillä.

Kemian kun selventää itselleen jaksollisen järjestelmän, moolin ja laskee laskut moolin kautta matematiikan sääntöjen mukaan.

Näillä selviää esim. lääkelaskuista kuin lujuusopin laskuista sairaanhoitajat ja insinöörit.

Ei tänä syksynä oo vielä ollu koeviikkoa. Onko tää jotain historian käsittelyä?

Vierailija kirjoitti:

Ei tänä syksynä oo vielä ollu koeviikkoa. Onko tää jotain historian käsittelyä?

Ei kaikissa lukiossa ole koeviikkoa ja viisijaksojärjestelmässä on käynnistymässä jakson viimeinen viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vaatimustaso nousee hurjasti yläkouluun verrattuna. Aika tavallista, että arvosanat laskee lukion alussa. Kokeen saa uusia kerran tai kaksi, riippuu koulusta. Jos ei sittenkään mene läpi, pitää käydä kurssi uudelleen.

Itse en nostanut sormea ja en reputtanut ainuttakaan kurssia, kaksi meni vihkoon koska olin käytännössä poissa kaikki tunnit. Matikassakin riittää että opettelet kaavat ulkoa ja harjoittelet soveltamaan vähän, mitään ymmärrystä ei tarvita, jos oikeasti reputtaa yrittämisestä huolimatta on pakko olla jonkinlainen oppimishäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Nelonen tarkoittaa sitä, ettei nuoresi ole osannut oikeastaan yhtään mitään. Suosittelen käymään koko opintojakson uudelleen ja oikeasti opiskelemaan sillä käsitellyt asiat.

Ei oikeastaan tarkoita, koska lukiossa yleensä vaaditaan että 50% on oltava oikein että pääsee läpi. Peruskoulussahan sillä saa seiskan. 

Vierailija kirjoitti:

Fysiikka ja kemia oppiminen perustuvat matematiikan perusteiden osaamiseen.

Opinnoissa tarvitaan laskennan sääntöjen osaamista alkaen lasku järjestyksestä, sievennystä, lavennusta, murtolukujen laskemisen osaamista ja trigonometriaa.

Fysiikan laskut voi tarkistaa kun laskee laskun pelkillä yksiköillä.

Kemian kun selventää itselleen jaksollisen järjestelmän, moolin ja laskee laskut moolin kautta matematiikan sääntöjen mukaan.

Näillä selviää esim. lääkelaskuista kuin lujuusopin laskuista sairaanhoitajat ja insinöörit.

Ja muistaa että summasta ei saa supistaa.

No onpas vähän ilkeitä vastauksia taas. Kyllä lukiossa tulee hylsyjä. Esim. poissaolot vaikuttavat paljon, koska etenemistahti on nopea. Opiskelutekniikassakin voi olla puutteita. Oma nuoreni on nyt lukion toisella ja ekana vuonna taisi tulla hylsy juuri kemiasta, mutta korotti sen sitten ja elämä jatkuu. Ei aio millekään alalle, missä tuota tarvitsee, eikä siis tietysti sitä kirjoita. Kurssiarvosanoilla ei ole mitään väliä, vain kirjoitukset ratkaisevat, mutta tietysti niihin lukeminen olisi älytön urakka, jos niihin aineisiin ei olisi panostanut. On hänenkin luokallaan näitä, jotka ovat aivan umpiuupuneita, koska koettavat opetella kaiken ulkoa ja ehkä sitten huonolla tekniikalla, ja kaikessa tähdätään kymppiin. Kannattaa oikeasti priorisoida. Ei ole ap siis tilanne mikään katastrofi, kyllä nuoresi huomaa uusinnoissa, että siellä on muitakin :) Tsemppiä jatkoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä reputin ne ja olen nyt DI

Täällä toinen joka on "huono matematiikassa". Olen käynyt pitkän koulutien siitä huolimatta, yliopistoon saakka (kauppakorkeakoulu). Mielestäni se, että on "huono" matematiikassa on lähinnä asennejuttu. Tai sä olet oppinut ajattelemaan, että sä olet huono siinä, koska opettajat ja jopa sun omat vanhemmat on viestineet niin sulle, enemmän ja vähemmän suoraan (näin minulla). Mä päätin, että en suostu olemaan huono matikassa ja jatkoin opiskelua enkä kuunnellut enää muiden lyttäystä. Usein se on juuri sellainen sisäänajettu asia, kun ihminen ajattelee olevansa huono jossain. Ihminen voi itse päättää olla hyvä ihan kaikessa missä haluaa.

Tämä!!! Annan yksityistunteja abeille matematiikassa. Lähes kaikki asiakkaani kertovat ensimmäisellä tapaamisella, että ovat aina olleet huonoja matikassa. Tärkein ja tehtäväni onkin paukuttaa kerrasta toiseen, että näin ei suinkaan ole, minähän näen, että ymmärrät matematiikkaa. Tuntuu aina yhtä mahtavalta, kun asiakas jossain vaiheessa tajuaa tämän itsekin ja sen jälkeen kehitys on todella nopeaa. Tuloksetkin yo-kokeissa ovat poikkeuksetta olleet hyviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä reputin ne ja olen nyt DI

Täällä toinen joka on "huono matematiikassa". Olen käynyt pitkän koulutien siitä huolimatta, yliopistoon saakka (kauppakorkeakoulu). Mielestäni se, että on "huono" matematiikassa on lähinnä asennejuttu. Tai sä olet oppinut ajattelemaan, että sä olet huono siinä, koska opettajat ja jopa sun omat vanhemmat on viestineet niin sulle, enemmän ja vähemmän suoraan (näin minulla). Mä päätin, että en suostu olemaan huono matikassa ja jatkoin opiskelua enkä kuunnellut enää muiden lyttäystä. Usein se on juuri sellainen sisäänajettu asia, kun ihminen ajattelee olevansa huono jossain. Ihminen voi itse päättää olla hyvä ihan kaikessa missä haluaa.

Tämä!!! Annan yksityistunteja abeille matematiikassa. Lähes kaikki asiakkaani kertovat ensimmäisellä tapaamisella, että ovat ain

Ihanaa, että jaksat kannustaa :) Minulla oli laaja matikka vuonna keppi ja porkkana ja valitsin sen, koska luokat jaettiin sen mukaan ja halusin rauhalliselle luokalle. Luokalla oli näitä, jotka olivat todella hyviä matikassa ja kyllä siinä ryhmässä tajusi, että on ihan pohjamutaa. Etenemisvauhti oli näiden välkkyjen tai keskitason, todellakaan alettu vääntää asioita rautalangasta kaltaisilleni. Eri asia jossain yksityisopetuksessa, mutta kyllähän ryhmässä väistämättä tajuaa, jos on hidas oppimaan jotain. Näin hirveästi vaivaa matikan eteen, kirjoitin b:n ja unohdin saman tien kaiken. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla peruskoulun päättötodistuksen ka jotain 8 ja puoli, ehkä, mutta lukiossa eivät kyllä reputtaneet yhtään koetta. 

Onko ollut liian suuret luulot osaamisesta eikä siksi lukenut kokeisiin, vai mikä selittäisi? 

Peruskoulu on äärimmäisen helppo ja opettaa älykkäät lapset siihen, että kokeisiin ei tarvitse lukea ja silti tulee 9-10. Lukio on sitten hieman toisenlainen, 

Jos lapsesi on laiska vössykkä, niin juu.

Lukiossa ei pärjää peruskoulu meinigillä, vaan on käärittä hihat ja tehdä töitä.

Sama jatkuu yliopistossa, hengaamalla ja hihittelemällä tik tok videoita no way.

tollo mikä tollo

äitiinsä tullut

ootko AP vihervassari?

Tytöt saa numeron liian suuria arvosanoja tasoonsa nähden, sanoo professori Keltikangas

lukiolaisten tiedekisoissa pärjäävät huonosti.

naisilla oma sarja shakissa, päättele siitä.

On täysin normaalia. Monelle tulee yllätyksenä, että lukiossa tarvitsee oikeasti lukea luonnontieteiden kokeisiin.

Itse vedin matikan ja fysiikan kurssit rimaa hipoen (lukematta) läpi. Nykyisin olen yliopistoa lopetteleva ja erityisopettajan työtä tekevä ja hyvin pärjään.

Se vaan on lukiossa joko stressattava, että "Meneekö läpi, meneekö läpi?" TAI laitettava yksinkertaisesti aikaa lukemiseen.

Veljeni meni lukioon yli yhdeksän keskiarvolla ja aloitti pitkän matikan. Matikka, fysiikka ja kemia olivat aina olleet hänen vahvimpia aineitaan. Pari ensimmäistä jaksoa hän oli kuitenkin ihan eksyksissä. Hän alisuoriutui kokeissa, minkä seurauksena oli aivan kauhuissaan, ja alkoi puhua amikseen vaihtamisesta. Hän päätyi kuitenkin ottamaan lisäopetusta matemaattisissa aineissa eräällä yliopistossa opettavalla henkilöllä, ja lopulta hän pääsi kärryille. Loppuaika lukiossa sujui hyvin, ja hän kirjoitti hyvät paperit ja opiskeli DI:ksi. Hänellä oli yksinkertaisesti alkuun sopeutumisvaikeuksia, ja lukion erilainen tahti ja opiskelutapa tulivat hänelle shokkina. Joskus hyvätkin oppilaat tarvitsevat hiukan tukea, jotta pääsevät alkuun. 

Kannattaa siis esimerkiksi keskustella opinnonohjaajan tai luokanvalvojan kanssa asiasta, ja tarvittaessa miettiä lisäopetustuntien ottamista haastavissa aineissa. Kyllä sellainen opiskelija, joka on selvittänyt peruskoulun yli yhdeksikön keskiarvolla, pärjää lukiossakin.

En tiedä nykypäivän tilanteesta, mutta 25 vuotta sitten nuo fysiikan ja kemian ensimmäiset kurssit olivat lapsellisen helppoja ja olivatkin pakollisia kaikille lukiolaisille. Eli ei todellakaan ole tavallista varsinkaan, kun lapsesi pitäisi olla hyvä luonnontieteissä.

Tärkeää olisi tietää, miten nuori on itse kokenut nuo kemian ja fysiikan opinnot: opetuksen, oman panostuksensa ja kurssikokeet. Olivatko hylätyt hänelle yllätys, eli olettiko hän osanneensa? Luulisin, että ensimmäiset kurssit eivät ole olleet läheskään pelkkää laskemista, joten ehkä matematiikan pohdinta ei ihan riitä selittämään heikkoa koesuoritusta.

Vähän lisäinfoa tartteisi, miten kokeista saa nelosen? SIis ei ole osannut yhtään mitään? Eikö ole ymmärtänyt kysymyksiä, eikä ole osannut laskea, mikä niissä on mennyt pieleen?

Lukiossa pitää oikeasti laskea niitä laskuja että saa rutiinia ja asia menee selkärankaan kun lukee kokeisiin eikä vaan selata kirja läpi tyyliin "kyllä mä ton osaan". Koetehtävät on monesti sellaisia että jos oikeasti et ole ymmärtänyt asioiden logiikkaa vaan opetellut ulkoa niin et yksinkertaisesi osaa vastata tehtäviin jotka on muotoiltu hiukan toisin tai tehtävät on hiukan eri tavalla sovellettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vähän lisäinfoa tartteisi, miten kokeista saa nelosen? SIis ei ole osannut yhtään mitään? Eikö ole ymmärtänyt kysymyksiä, eikä ole osannut laskea, mikä niissä on mennyt pieleen?

Lukiossa pitää oikeasti laskea niitä laskuja että saa rutiinia ja asia menee selkärankaan kun lukee kokeisiin eikä vaan selata kirja läpi tyyliin "kyllä mä ton osaan". Koetehtävät on monesti sellaisia että jos oikeasti et ole ymmärtänyt asioiden logiikkaa vaan opetellut ulkoa niin et yksinkertaisesi osaa vastata tehtäviin jotka on muotoiltu hiukan toisin tai tehtävät on hiukan eri tavalla sovellettuja.

Lukiossa on paljon soveltavia tehtäviä. Lisäksi, jos vastaat väärin, menetät pisteitä. 

Meidän lukio tokalainen on onnellinen seiskasta. On vaativa koulu. Matikka pitkä 8, fysiikka ja kemia taitaa olla 8. Muut aineet samaa luokkaa.

 

ei ole priimus, 5 ysiä toikkarissa, ku ysiltä lähti. Nyt ei taida olla ainuttakaan ysiä.

on tyytyväinen M papereihin, ei odota edes kaikista tuota.