Lukion aloittanut ei läpäissyt fysiikan ja kemian kurssikokeita, onko yleistä, että kokeita reputetaan?

Ei ole. 

Minä reputin ne ja olen nyt DI

Peruskoulun päättöarviointi voi oikeasti olla ihan mitä sattuu. Periaatteessa siihen on kriteerit mutta opettajat tulkitsee niitä ihan miten sattuu. Meille tulee joka vuosi lukioon porukkaa kasin keskiarvolla reputtamaan ekat opintojaksot melkein kaikessa. 

On tavallista. Yläkoulussa vaatimustaso on nykyään niin alhainen, että lahjakas nuori ei opi opiskelemaan. Lukiossa tuleekin sitten nelonen, kun pelkkä tunnilla kuunteleminen ei riitä. Yläkoulun opiskelutekniikoita jatkamalla nuorenne tulee saamaan jatkossakin yhtä huonoja numeroita.



Osa nuorista myös roikkuu puhelimillaan lukion tunnit, jolloin oppiminen jää tapahtumatta.

Ei noiden pakollisten reputtaminen ole mitenkään yleistä. Kuitenkin aika pitkälti samoja asioita kuin yläkoulussa. Valinnaisissa kyllä tulee nelosia paljon.

Vierailija kirjoitti:

Minä reputin ne ja olen nyt DI

Täällä toinen joka on "huono matematiikassa". Olen käynyt pitkän koulutien siitä huolimatta, yliopistoon saakka (kauppakorkeakoulu). Mielestäni se, että on "huono" matematiikassa on lähinnä asennejuttu. Tai sä olet oppinut ajattelemaan, että sä olet huono siinä, koska opettajat ja jopa sun omat vanhemmat on viestineet niin sulle, enemmän ja vähemmän suoraan (näin minulla). Mä päätin, että en suostu olemaan huono matikassa ja jatkoin opiskelua enkä kuunnellut enää muiden lyttäystä. Usein se on juuri sellainen sisäänajettu asia, kun ihminen ajattelee olevansa huono jossain. Ihminen voi itse päättää olla hyvä ihan kaikessa missä haluaa.

Mun lapsilla peruskoulun päättötodistuksen ka jotain 8 ja puoli, ehkä, mutta lukiossa eivät kyllä reputtaneet yhtään koetta. 

Onko ollut liian suuret luulot osaamisesta eikä siksi lukenut kokeisiin, vai mikä selittäisi? 

Sama täällä. Tykkäsin matikasta peruskoulussa ja lukiossa, mutta en pärjännyt kokeissa. Kirjoitin I:n pitkästä matikasta ja korotin sen A:han. Muissa aineissa pärjäsin hyvin (kirjoitin 3xL ja 2xM matikan I:n lisäksi, E:tä ei tuolloin ollut), mutta sydän silti sykki matikalle. Pääsin pääsykokeiden kautta eka yrittämällä silloiseen TTKK:hon. Valmistuin 4 vuodessa DI:ksi. Työssäni en ole peruslaskutoimituksia enempää matikkaa tarvinnut, toki analyyttistä ja loogista ajattelua senkin edestä. Onneksi pidin pääni ja hain opiskelupaikkaa kiinnostuksen enkä pelkän sen hetkisen osaamiseni perusteella. Tienaan hyvin (15 400 e/kk) ja olen ollut tyytyväinen työuraani ja hankkinut vahvaa osaamista omalla alallani.

N56

Vaatimustaso nousee hurjasti yläkouluun verrattuna. Aika tavallista, että arvosanat laskee lukion alussa. Kokeen saa uusia kerran tai kaksi, riippuu koulusta. Jos ei sittenkään mene läpi, pitää käydä kurssi uudelleen.

Nelonen tarkoittaa sitä, ettei nuoresi ole osannut oikeastaan yhtään mitään. Suosittelen käymään koko opintojakson uudelleen ja oikeasti opiskelemaan sillä käsitellyt asiat.

Matematiikka on aina kiinnostanut ja olen siitä innostunut. Tykkään siitä. Olen vain siinä huono, mikä on eri asia. Opin hitaasti ja asiat on monimutkaisia ja vaikeita. DI-opinnoissa painotin matematiikkaa ja fysiikkaa, kun ne kiinnostaa.

Lukiossa en niitä koskaan läpäissyt. Kävin amiksessa lähärilinjan ja siitä yliopistoon suoraan.

On yleistä. Lukiossa pitää osata enemmän kuin peruskoulussa. Jos ei osaa, tämä näkyy kurssikokeissa. Nyt olisi hyvä opetella hyvä opiskelutekniikka, koska sitä tarvitaan lukion jälkeen.  Enää ei pärjää peruskoulun tasolla.

Tuossa kohtaa se kolahtaa, kun yläkoulussa on ihan liian hövelisti annettu kymppejä ja ysejä. 

Ei se niinkään harvinaista ole. Jos on uusi koulu niin menee sen tapoihin tutustuessa jokin aika. Ja jos ei mene läpi niin ainevalikoimansa voi tarkistaa. 

Ruotsissa ja äikässä ensimmäinen opintojakso on yläkoulun kertausta. Siksi noinkin hyvät arvosanat...vielä.

Minun lapsi meni lukioon hieman huonommalla keskiarvolla eikä hän ole reputtanut yhtään kurssia. Huonoin numero kokeissa on ollut seiska eikä niitäkään nyt kolmanteen luokkaan mennessä ole tullut kuin yksi tai kaksi. Eli ei ole ollenkaan normaalia että noin hyvä oppilas reputtaa kursseja. Luulen että lapsesi ei jostakin syystä pärjää sen tyyppisissä kysymyksissä mitä lukion kokeissa on. Jos hän harjoittelee vastaustekniikkaansa niin luulisi arvosanojen paranevan.

Minun kaikki kolme lastani ovat pärjänneet lukiossa paremmin kuin yläkoulussa. Hahmottavat helpommin suuria kokonaisuuksia, eivätkä jaksaneet yläkoulussa päntätä nippelitietoa.

Nuorimman poikani luokalla lukiossa oli useampi reilusti yli 9:n keskiarvolla sisään tullut, jotka lopulta kirjoittivat c:n paperit.

Minä en reputtanut koskaan, silti minusta ei tullut mitään. Joten ei korreloi mihinkään nuo reputukset.🙄

Onko vanhemmat Kainuusta?

Vai opiskeli entistä enemmän... Joko valehtelee tai opiskeli aivan väärin. 

Monilla peruskoulussa helposti hyvin pärjänneillä tulee lukiossa ongelmia, jos he eivät heti/pian ymmärrä, että helpot hyvät numerot ovat menneisyyttä. Lukiossa pitää oikeasti tehdä töitä hyviin numeroihin, varsinkin ihan alun jälkeen. 

Jos jo alussa kosahtaa kaksi ainetta, on syytä herätä todellisuuteen ja pian.