ADHD-lasten määrä romahtamassa!
Kanta-Hämeessä muutetaan tutkimuslinjaa siten, että pitää pistää perheen arki kuntoon ennen kuin saa lähetteen tutkimuksiin. Uskotteko että ADHD-lasten määrä romahtaa tämän seurauksena?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Kyllähän se on kaikilla tiedossa, että tuo on ihan höpödiagnoosi, jossa on oikeasti lähinnä kyse vanhemmuuden ja kasvatuksen puutteesta ja osaamattomuudesta. Monesti ylisukupolvinen ongelma, joka siirtyy aina eteenpäin, kunnes joku pistää sille stopin.
Ei ole kovin asiallista levittää tällaista valhetta, kun et tiedä kyseisestä asiasta mitään. Jotkut voivat sitä vielä uskoakin. Itselläni oli kovan kurin vanhemmat, sain riittävästi säännöllistä unta, sokeria sain kerran viikossa. Koulussa oli hyvät arvosanat, älypuhelinta tai tietokonetta ei ollut, luin paljon kirjoja. Aikuisena olen aina osannut hoitaa laskut ja pitää asunnon siistinä. Ja silti olen ADHD. Olen vain keskimääräistä älykkäämpi, sekä saanut opittua hyvät selviytymiskeinot. Se ei silti poista sitä faktaa, että ADHD on ja pysyy. Se vaikuttaa koko kehossa, se ei ole vain sitä että ei jaksais
Hei kamoon. Kaikilla ihmisilla on rajoitteita, vaikka ei olisi diagnosoitu mitään. Esim. minulla on tosi huono motorinen koordinaatio. Saatan kävellä kuin James Potkukelkka. Vääntelen naamaani, hymisen itsekseni (vaikka muut huomaavat), en ole nukkunut ilman apuja 10-15 vuoteen, aina on joku paikka kipeä jne jne. Eikä mulle ole annettu minkään maailman diagnoosia!
Vierailija kirjoitti:
ADHD ei ole mt sairaus. Se on enemmänkin ominaisuus ja aivojen toiminnan poikkeavuus muihin verrattuna. Aakkoset pystyvät heitä kiinnostaviin asioihin uppotumaan pitkiksi ajoiksi ja tulemaan erityisasiantuntijaksi jossain tietyssä ajassa ja nimenomaan tätä pitäisi tukea, jotta jokainen aakkonen löytää oman mielenkiinnon kohteensa elämässä ja pääsee loistamaan. Se on kaikkien etu. Syrjäytyminen aakkosilla vahvaa, koska ihmiset näkee heissä vain negatiivisia asioita, vaikka he ovat usein ihmisinä mitä hauskempia ja reiluimpia. Tosin näissäkin on eroja.
Parempi olisi hyväksyä, että näitä on enemmänkin ja suunnitella koulutukset niin, että hekin saisivat onnistumista koulu taipaleella jne. Se, että kaikki pitää olla samasta muotista on väärin. Kaikki ihmiset on jollain tapaa erilaisia, mutta silti arvokkaita.
Ehkä Suomalaiset on pääosin aakkosia, ja tämäkin asia on vain hyväksyttävä. ?
Juuri näin. Vastoin harhaluuloja, ADHD ei ole useinkaan alhaisella älykkyysosamäärällä varustettu luokan häirikkö vaan voi myös olla hyvinkin älykäs ja monilahjakas ihminen. Osaamisprofiili on hyvin epätasainen. Aakkonen voi osata kymmentä kieltä, soittaa korvakuulolta, olla hyvä matematiikassa tai kirjoittamisessa ja sitten kuitenkin kärsiä vaikkapa lukihäiriöstä, takellella hienomotoriikassa esim. kengännauhojen solmimisen kanssa vaikka soittaa virtuoosimaisesti jotain soitinta ja kärsiä vaikeuksista aikatauluttaa asioita tärkeysjärjestykseen. "Mitä mä teen nyt seuraavaksi" voi olla tosi ongelmallista kun aivot kertovat kaikkien viidentoista asian, jotka pitäisi muistaa, olevan yhtä tärkeitä just nyt.
Sitä voi olla vaikka kuinka osaava ja idearikas ihminen mutta arki voi olla silti yhtä taistelua. Itselläni oli aikakauteen nähden ehkä hieman ankarampi kotikasvatus, kotiintuloajoista, heräämis- ja nukkumaanmenoajoista jne. pidettiin tiukasti kiinni ja vanhempani tekivät kaiken mikä vaan oli inhimillisesti mahdollista. Silti minulla on ollut pikkulapsesta aikuisikään asti ADHD, sekä perinnöllisistä että syntymään liittyvistä syistä johtuen. Olin sekä kympin että kutosen oppilas. Koulussa into oppia tapettiin jo ekalla luokalla kun jouduin samalla tavalla opettelemaan lukemista muiden kanssa vaikka olin jo opetellut lukemaan itse paria vuotta aiemmin. Lahjakkuuksiani ja toisaalta vaikeuksiani ei otettu juuri mitenkään huomioon. En odota että tätä monikaan ymmärtäisi joten en yleensä edes kerro ihmisille diagnoosista. Näitä keskusteluita lukiessa tuntuu siltä etten aio kertoa jatkossakaan.
Voi hyvin olla niin että suomalaisessa perimässä ADHD esiintyy useammin kuin jossain toisessa perimässä. Myös kulttuurimme on ollut pitkään juuri metsästäjä-keräilijä -tyyppinen jossa kipinänvartijageenin omaava on pärjännyt hyvin.
Ovatko romanit systemaattisesti adhd-tapauksia?
Ihan vilpittömästi kysyn. Mielestäni tässä olisi oiva tutkimuskohde, mieluusti itse heimotaustaiselle tutkijalle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ihmisellä voi olla ADHD, mutta valitettavasti se on nykyään muotidiagnoosi mikä haetaan lapselle yleensä omien laiminlyöntien vuoksi. Kakarat tuijottaa telkkaria, puhelimia, pelaa, ei leiki, ei sosialisoidu, ei juokse ja todennäköisesti syö ravintoköyhää ruokaa. Diagnooseista suurin osa on turhia ja niillä tehdään vain tulevia narkkareita kun lapset vetävät amfetamiinijohdannaisia jo päiväkodista. Lääkärissä sitten selitetään ihan pokkana että meillä on tunnin ruutuaika päivässä, ei puhelinta tai pelejä lapsella ja todellisuus on ruutuja 6h päivässä, eikä mitään aktivointia. Samaa näkee iltapäivän roskalehdistä kun erinäiset julkkikset kertovat diagnooseistaan "sain ADHD-diagnoosin ja ongelmani selkenivät heti". Syy varmasti löytyy muualta, mutta onneksi sitten saa apteekkiamfetamiinia niin ei tarvitse liittyä jauhojengiin ja pystyy keskittymään elämään.
Lähde tähän?
Miten vanhemmat jatkossa selittävät lastensa kurittomuutta, jos diagnooseja ei enää saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee puurot ja vellit sekaisin.
ADD On hyvin rauhallinen ja huomaaton,ei todellakaan häirikkö. Oma lapseni on tälläinen, Pärjäisi koulussa erinomaisesti muttei pysty keskittymään kun päässä 100 välilehteä auki.
ADHD:t taas on näitä jotka tyyliin kiipeilee kattolampuissa.
miten ihmeessä voi pärjätä koulussa hyvin jos ei pysty keskittymään? ihan mielenkiinnosta kyselen. itsellä ainakin meni koulu päin persettä ja olen ollut viimeiset 12v työttömänä
t. adhd
Tästä vastauksesta ei varmaan tykätä, mutta olemalla fiksu. Opin asioita erittäin helposti, ja parhaiten sain kuunneltua koulussa tekemällä jotain muuta samalla, esimerkiksi piirtelemällä, lukemalla jotain muuta tekstiä samalla tms. Jos yritin keskittyä pelkkään opetukseen, en saanut siitä mitään irti. Minulla on ns add, ei hyperaktiivisuutta. Olin kiltti tyttölapsi ja sain diagnoosin aikuisena. Keskiarvoni koulussa oli yli 9, vaikka en oikeastaan koskaan lukenut kokeisiin, ellei aihe ollut oikeasti kiinnostava. Palautettavat työt tein aina edellisenä yönä, kiitos hyperfokus. Aikuisena kaikki onkin sitten mennyt huonommin. Perhe ja työelämä ei anna armoa ja voin jatkuvasti huonosti.
Söpöä miten naiiveja mammat ovat, kun olettavat, että kaikki ADHD-piirteitä omaavilla lapsilla olisi oikeasti ADHD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD ei ole mt sairaus. Se on enemmänkin ominaisuus ja aivojen toiminnan poikkeavuus muihin verrattuna. Aakkoset pystyvät heitä kiinnostaviin asioihin uppotumaan pitkiksi ajoiksi ja tulemaan erityisasiantuntijaksi jossain tietyssä ajassa ja nimenomaan tätä pitäisi tukea, jotta jokainen aakkonen löytää oman mielenkiinnon kohteensa elämässä ja pääsee loistamaan. Se on kaikkien etu. Syrjäytyminen aakkosilla vahvaa, koska ihmiset näkee heissä vain negatiivisia asioita, vaikka he ovat usein ihmisinä mitä hauskempia ja reiluimpia. Tosin näissäkin on eroja.
Parempi olisi hyväksyä, että näitä on enemmänkin ja suunnitella koulutukset niin, että hekin saisivat onnistumista koulu taipaleella jne. Se, että kaikki pitää olla samasta muotista on väärin. Kaikki ihmiset on jollain tapaa erilaisia, mutta silti arvokkaita.
Ehkä Suomalaiset on pääosin aakkosia, ja tämäkin as
Juuri näin! Moni älykäs kompensoi haasteitaan älykkyydellä, mutta se ei poista niitä. Vaikea pysyä aikataulussa, ehtiä ajoissa bussiin jne. Työkaluja kyllä keksitty, mutta kaikki se uuvuttaa. Pahimmillaan johtaa koulussa koulupudokkuuteen ja alisuoriutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minulla on koko ajan meneillään päässä sitä sun tätä. Ehkä pyykit jäävät koneeseen ja avaimet sisälle, mutta sitten taas joissakin asioissa olen aivan velho. Tämä on minun persoonani ja tapani olla ihminen, se on välillä vahvuus ja välillä kirous, mutta en ymmärrä, miksi sen pitäisi olla diagnoosi tai medikalisaation kohde."
Niin, olet saanut elämäsi järjestettyä niin, että pärjäät sinulle riittävän hyvin. Jos sinulla olisi pari lasta joiden asiat myös pitää hoitaa ja joista toinen tai jompikumpi myös unohtelee avaimet ja muut tavarat, niin alkaisi olla jo aika vaikeaa.
Itse asiassa mulla on kolme lasta, ja lapsilla onneksi kaksi vanhempaa. Eikä ole aina helppoa, muttei tarvitsekaan olla. Ollaan energisiä ihmisiä, lapsetkin jaksavat pyöräillä kotiin hakemaan unohtuneet tavarat ja vara-avain on sopivan hyvin kätkettynä. Meidän perheessämme tästä omin
Niin. Eli käytännössä teillä ei ole adhd:ta. Teillä on piirteitä niin kuin kaikilla on. Itse asiassa ette pääsisi ainakaan julkiselle edes tutkimuksiin. Tätä keskustelua on (jälleen) tosi harmillista lukea, koska täällä jaetaan niin paljon taas virheellistä tietoa ja tehdään itsediagnosointia. Ei, adhd ei ole hajamielisyyttä. Ei, ei adhd ei ole kattoon kiipeilyä. Tai itse asiassa se on kaikkea noita ja PALJON enemmän. Yksi suurimmista harhaluuloista on se, että adhd on loputonta energiaa. Kyseessä kun on aktiivisuuden säätelyn häiriö (myös) niin se on aika monella joko tai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ihmisellä voi olla ADHD, mutta valitettavasti se on nykyään muotidiagnoosi mikä haetaan lapselle yleensä omien laiminlyöntien vuoksi. Kakarat tuijottaa telkkaria, puhelimia, pelaa, ei leiki, ei sosialisoidu, ei juokse ja todennäköisesti syö ravintoköyhää ruokaa. Diagnooseista suurin osa on turhia ja niillä tehdään vain tulevia narkkareita kun lapset vetävät amfetamiinijohdannaisia jo päiväkodista. Lääkärissä sitten selitetään ihan pokkana että meillä on tunnin ruutuaika päivässä, ei puhelinta tai pelejä lapsella ja todellisuus on ruutuja 6h päivässä, eikä mitään aktivointia. Samaa näkee iltapäivän roskalehdistä kun erinäiset julkkikset kertovat diagnooseistaan "sain ADHD-diagnoosin ja ongelmani selkenivät heti". Syy varmasti löytyy muualta, mutta onneksi sitten saa apteekkiamfetamiinia niin ei tarvitse liittyä jauhojengiin ja pystyy keskittymään elämään.
" tuijottaa telkkaria, puhelimia, pelaa, ei leiki, ei sosialisoidu, ei juokse ja todennäköisesti syö ravintoköyhää ruokaa "
Nämähän pätevät autistiseen henkilöön. He karttavat sosiaalisia kontakteja, tekevät asioita itsenäisesti mutta fyysisesti yksin, ovat motorisesti usein kömpelöitä, aistiyliherkkyydet rajoittavat syömisiä.
Jos pakotat autistisen lapsen olemaan kuten nentit, siitä seuraa vain autistinen romahdus.
Adhd on eri asia. Siksi ihmettelen, miten nämä ovat saman kirjo-diagnoosin alla. Jossain kyllä mättää pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Niillä vanhemmillakin on luultavasti adhd vaikuttamassa arkeen, pyykit unohtuvat koneeseen ja sormikkaita hukassa ties kuinka monet. Äkkiseltään kuulostaa säästökeinolta.
Minulla on ADHD ei unohdu pyykit koneeseen, mutta tiedän ihmisiä joilla ei ole mutta pyykit unohtuu koneeseen. Onko olemassa ihmisiä joilla ylipäätään sormikkaat pysyy tallessa, minulla on yksi pari tallessa, ne resuimmat, uusimmat meni hukkaan ja epäilen että on käynyt se vanhanaikainen, otat käsineet autossa pois ja pistät ne syliin, nouset autosta ja käsineet on maassa, mutta kun olet menossa kauppaan et niitä tarvitse ennen kuin kotipihalla, siellä ne sormikkaat on kaupan pihalla.
Tuossa edellä joku kirjoitti, että vastoin yleistä harhaluuloa adhd ei useinkaan ole se alhaisella älykkyysosamäärällä varustettu luokan häirikkö.
Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin sanoa, että keskimäärin adhd-ihmisillä on hieman keskivertoa alhaisempi älykkyysosamäärä, ja he ovat huomattavan yliedustettuina sekä erityisluokilla vankiloissa.
Toki adhd-joukkioon kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä. Se, että näillä palstoilla adhd-yksilöt kertovat myös olevansa huomattavan älykkäitä superyksilöitä ja julkkikset jakavat diagnoosejaan naistenlehtien voimauttavissa kasvukertomuksissa, on yksi näköala totuuteen, muttei suinkaan koko totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Kyllähän se on kaikilla tiedossa, että tuo on ihan höpödiagnoosi, jossa on oikeasti lähinnä kyse vanhemmuuden ja kasvatuksen puutteesta ja osaamattomuudesta. Monesti ylisukupolvinen ongelma, joka siirtyy aina eteenpäin, kunnes joku pistää sille stopin.
Ei ole kovin asiallista levittää tällaista valhetta, kun et tiedä kyseisestä asiasta mitään. Jotkut voivat sitä vielä uskoakin. Itselläni oli kovan kurin vanhemmat, sain riittävästi säännöllistä unta, sokeria sain kerran viikossa. Koulussa oli hyvät arvosanat, älypuhelinta tai tietokonetta ei ollut, luin paljon kirjoja. Aikuisena olen aina osannut hoitaa laskut ja pitää asunnon siistinä. Ja silti olen ADHD. Olen vain keskimääräistä älykkäämpi, sekä saanut opittua hyvät selviytymiskeinot. Se ei silti poista sitä faktaa, että ADHD on ja pysyy. Se vaikuttaa
Ikävää. Valitettavasti muita vähättelemällä olosi tai oireesi eivät parane. Niihin voi tietysti yrittää hakea apua, niin ei sitten tarvitse olla kateellinen muille diagnoosikoodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Kyllähän se on kaikilla tiedossa, että tuo on ihan höpödiagnoosi, jossa on oikeasti lähinnä kyse vanhemmuuden ja kasvatuksen puutteesta ja osaamattomuudesta. Monesti ylisukupolvinen ongelma, joka siirtyy aina eteenpäin, kunnes joku pistää sille stopin.
Ei ole kovin asiallista levittää tällaista valhetta, kun et tiedä kyseisestä asiasta mitään. Jotkut voivat sitä vielä uskoakin. Itselläni oli kovan kurin vanhemmat, sain riittävästi säännöllistä unta, sokeria sain kerran viikossa. Koulussa oli hyvät arvosanat, älypuhelinta tai tietokonetta ei ollut, luin paljon kirjoja. Aikuisena olen aina osannut hoitaa laskut ja pitää asunnon siistinä. Ja silti olen ADHD. Olen vain keskimääräistä älykkäämpi, sekä saanut opittua hyvät selviytymiskeinot. Se ei silti poista sitä faktaa, että ADHD on ja pysyy. Se vaikuttaa koko kehossa, se ei ole vain sitä että ei jaksaisi keskittyä asioihin joita ei huvita tehdä, nämä ovat hyvin pieni osa kokonaisuutta. Esimerkiksi yliliikkuvuus ja sen mukana tuleva kehonasennon hahmotusongelmat ovat yksi osa-alue. Tunnesäätelykyky on yksi asia mikä vaikuttaa elämään ihan älyttömän paljon. Vireystilan säätely taas toinen, varsinkin ADHD naiset tuppaavat nukkumaan järkyttäviä määriä ja silti ovat väsyneitä, sen hyperaktiivisuuden sijaan. Dopamiini ei ole vain hyvänolon välittäjä-aine, se vaikuttaa myös mm lihaksistossa, natriumin poistamiseen kehosta ja näin verenpaineeseen, kortisolin eritykseen jne...
Hyvin mielenkiintoinen kirjoitus. Tunnistan samaa itsessäni. Tuo yliliikkuvuuden liittyminen asiaan on ollut esillä nyt viime aikoina. Ilmeisesti siis on useampi perinnöllinen juttu jotka periytyvät ns. nipussa; näitä ovat mm. ADHD, yliliikkuvuus (esim. Ehlers-Danlos), kilpirauhassairaudet ja muistaakseni muutama muu autoimmuunisairaus. En muista tarkkaan mutta tästä oli artikkeleita kuukausi pari sitten asiaan liittyvissä nettiryhmissä.
Haluaisin tässä myös korjata yhden virheellisen seikan. Lääkitys oikeasti ADHD-ihmisellä ei varsinaisesti piristä. Addi voi ihan hyvin ottaa lääkkeen ja sen jälkeen nokoset kun aivojen ylivilkkaus vähenee. Lääkkeestä ei myöskään tule riippuvaiseksi. Siitä voi hyvin pitää taukoja vaikka lomilla mutta monikaan ei halua koska on tottunut siihen että pystyy toimimaan paremmin lääkittynä. Itse asiassa lääkkeen ottamisen unohtaa kovin helposti jos ei ole muistutus päällä esim. kännykässä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että viimein tekevät asialle jotain
Ei tämä maailman meno voi tällaisenakaan jatkua. Ennen aineellisesta hyvästä oli pulaa ja nykyään tavaroiden täyttämien kotien perheet itkevät köyhyyttään kun eivät saa sitä ja sitä tavaraa. Elämä on oikeasti muussa kuin tavaroissa.
Ennen vapaa-aikaa ei ollut olemassakaan, koska kaikki piti tehdä itse, ei ollut valmisruokia tai muuta vastaavaa. Nykyään perheet itkevät kun eivät jaksa olla lastensa kanssa koska haluavat vapaa-aikaa. Siitä yhdetä lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Jännästi muuten adhd (tai "adhd") tasaantuu ja lievenee vanhemmiten.
Niihän se tekee aivotoiminta muutenkin ikääntyessä, hidastuu. Ylivilkkaus rauhoittuu aikuisuuteen siirryttäessä. Toisilla esim alkoholi aktivoi sitä sitten aikuisena.
Itseasiassa päinvastoin. Toki iän kanssa oppii asioita ja paremmin hallitsee itseään, sekä tietää mikä itselle toimii, mutta ADHD itsessään pahenee mm hormonitoiminnan muutoksista johtuen.
ADHD lääkkeet on jopa tämänhetkisen Kela korvauksen jälkeen älyttömän kalliita, että kukaan täysjärkinen tavallinen ihminen niitä huvikseen syö tai varsinkaan huvikseen syötä omille lapsilleen! Keksin sata ja tuhat muutakin parempaa rahan tuhlaus kohdetta kuin ADHD lääkkeet. Mut kai tää aloitus pohjimmiltaan on kateellisten n ARK kien tms epämääräisen tahon musta maalaus kampanja jne. Sairasta ja surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä vanhemmillakin on luultavasti adhd vaikuttamassa arkeen, pyykit unohtuvat koneeseen ja sormikkaita hukassa ties kuinka monet. Äkkiseltään kuulostaa säästökeinolta.
Sitä se nimenomaan on. Ulkoistetaan terveydenhuollon ongelma muualle eli sosiaaliviranomaisille.
Niin, tässä on se iso kysymys. Jos tavarat katoavat, onko se sairaus vai elämänhallinnan ongelma?
Elämänhallinnan ongelmat nimenomaan voivat johtua usein ADHD:sta.
Niin, mutta attention deficit voi pikemminkin olla toiminnallinen häiriö eikä mikään neurodiversio.
Neurologinen poikkeama on ja pysyy, lutta eläm
ADHD on pysyvä, ei se tule jostain ja lähde pois. Jos jollakulla on ollut ADHD mutta "parantunut" niin sitä ei ole ollutkaan se ei mikään virus, eikä bakteeri
Surkea motorinen koordinaatiokin on nykyään diagnoosin paikka, nimittäin aistitiedon häiriö. Samoin ujous on selektiivistä mutismia.
Mitään diagnooseja ei jaella kuin ilmaisia ämpäreitä eikä myöskään pelkästään vanhempien selitysten perusteella! Onneksi näin! Prosessi on suhteellisen pitkä ja sisältää laajat selvitykset, haastattelut, lapsen havainnoinnit sekä palautteen koulusta/päiväkodista ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden lausunnot.
ADHD ei ole muotidiagnoosi, vaan vieläkin tyttöjä alidiagnosoidaan. ADHD- ihmisiä on ollut aina, mutta silloin vielä näitä oireita ei tunnistettu. Nämä ihmiset kuitenkin kärsivät ja kärsivät nyt edelleen vanhuksina. Heillä elämä ei mennyt niin kuin piti, koska toiminnanohjauksen haasteet ovat aiheuttaneet alisuoriutumista ja ongelmia. Tosin nyky-yhteiskunta on myös paljon vaativampi kuin ennen ja se lisää ADHD-oireilun näkyvyyttä.