Lapsi ei saa lähetettä ADHD-tutkimuksiin ennen kuin perheen arkirutiinit on katsottu kuntoon

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Mitä ovat normaalit kasvatuskeinot?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Googleta.

Pathological demand avoidance. Liittyy autismikirjoon, mutta ei ole vielä omaa diagnoosia sille. 

Isossa Britanniassa on kuitenkin jo kouluja PDA-oppilaille. Suomessa ei tunneta. Käskyttäminen ja autoritäärisyys opettajan toimintatavoissa mahdottoman huonoja PDA-piirteisille tapauksille. Pahentaa oireilua.

Vierailija kirjoitti:

Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?

Noinhan sen pitäisi olla. Lääkkeetkään ei mitään harmitonta C-vitamiinitablettia varsinaisesti ole.

Vaan kun diagnoosi on muotia niin haetaan sitten vaikka väkisin, yksityiseltä jos ei muuten saa.

Haitallista oikeita nepsyjä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?

Noinhan sen pitäisi olla. Lääkkeetkään ei mitään harmitonta C-vitamiinitablettia varsinaisesti ole.

 

Vaan kun diagnoosi on muotia niin haetaan sitten vaikka väkisin, yksityiseltä jos ei muuten saa.

 

Haitallista oikeita nepsyjä kohtaan.

Olen tuo jolle vastasit, ja ainakaan aikuisena diagnoosin "haku" yksityiseltä ei ollut nopeaa, helppoa tai halpaa (vieläkin makselen tutkimuksia osissa, 1500 on maksamatta, vuosi diagnoosin saamisesta). Lykkäsin myös tutkimuksiin hakeutumista, kun pelkäsin että minuun suhtaudutaan juuri jonain muodikasta diagnoosia kinuavana reppanana. Onneksi se oli vaan ennakkoluulo ja kaikki kohtaamani ammattilaiset suhtautuivat tilanteeseeni tosi hyvin. Kun neuropsykologi sanoi erään tapaamisen päätteeksi, että "olet ihan oikeassa paikassa, ja olethan sä sinnitellyt näiden ongelmien kanssa älyttömän pitkään", tuli jopa itku. 

Jos lääkäri ei myönnä diagnoosia, niin silti voi kertoa, että lapsella on ADHD-piirteitä tai ADHD-epäily.

Esim. kun lapsi juoksee pitkin kaupan käytävää ja kiljuu, niin asiaa paheksuville muille asiakkaille voi sanoa, että lapsella on ADHD-piirteitä ja siksi lapsi ei kykene käyttäytymään kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Sellainen kuin uhmakkuushäiriö löytyy myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti "arkirutiinit katsoo" joku valveutunut toimintaterapeutti, joka osaa laittaa eteenpäin päin tiedon myös vanhempien ADHD-tutkimustarpeesta, sillä ADHD on voimakkaasti periytyvää ja esiintyy yleensä useammalla saman perheen jäsenellä. 

T: keskiluokkainen työssäkäyvä äiti joka ei saanut arkirutiineitaan kuntoon

Silti väitän, että valtaosa tuota diagnoosia lapselleen toivova vanhempi ei vaan pärjää sen lapsen kanssa ja haluaa lääkitä lapsen hiljaiseksi. Vaikka asia korjaantuisi laittamalla ne arkirutiinit kuntoon.

Mekin olemme tytöllemme hommaamassa diagnoosia. Rutiinit ovat ihan kunnossa ja kiltin tytön kanssa pärjääkin ihan helposti. Hänen on vain hyvin vaikea keskittyä "tylsiin" asioihin, kuten opiskeluun koulussa ja kotitehtäviin. Haluaisimme kokeilla lääkitystä, jos se

Lääkitys muuten muuttaa sen lapsen persoonallisuutta, mikäli et sitä tiennyt. Eli lapsi "ei ole oma itsensä" sen lääkkeen aloituksen jälkeen. Tuo nimittäin tulee aika monelle yllätyksenä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?

Noinhan sen pitäisi olla. Lääkkeetkään ei mitään harmitonta C-vitamiinitablettia varsinaisesti ole.

 

Vaan kun diagnoosi on muotia niin haetaan sitten vaikka väkisin, yksityiseltä jos ei muuten saa.

 

Haitallista oikeita nepsyjä kohtaan.

Haitallista meitä kaikkia kohtaan, sanoisin. Johtaa samanlaiseen sotkuun, mihin USAssa on jouduttu. Massiivisesti ylilääkitään ihmisiä kaikilla mahdollisilla verukkeilla. Seurauksena huumeongelma räjähtää käsiin, kun ollaan jo kipulääkkeisiin tai vastaaviin koukussa.

Vierailija kirjoitti:

Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?

Kyllä, tutkimuksiin on menty suoraan. Nyt sentään tulee järkeä tähänkin, elääkö lapset pellossa ja yrittääkö edes vanhemmat jonkinlaista järjestystä pitää yllä. Kyllä lapsi voi oireilla sitä kaaottista elämää, jossa ei ole mitään rutiinia. Kyllä pitäisi sana tehdä aikuistenkin kohdalla, jos yhtäkkiä aikuisena taivaalta tippuu ADHD, niin se ei ole ADHD 

ADHD-lääke on huumetta. Ja se myös rasittaa sydäntä. 

Vierailija kirjoitti:

ADHD-lääke on huumetta. Ja se myös rasittaa sydäntä. 

Suurin osa lääkkeistä on jollain tapaa haitallisia osalle ihmisistä. Hyöty on silti suurempi kuin haitta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?

Kyllä, tutkimuksiin on menty suoraan. Nyt sentään tulee järkeä tähänkin, elääkö lapset pellossa ja yrittääkö edes vanhemmat jonkinlaista järjestystä pitää yllä. Kyllä lapsi voi oireilla sitä kaaottista elämää, jossa ei ole mitään rutiinia. Kyllä pitäisi sana tehdä aikuistenkin kohdalla, jos yhtäkkiä aikuisena taivaalta tippuu AD

Kenelle "tippuu taivaalta ADHD"? Ja aikuinen ei todellakaan pääse tutkimuksiin ilman huolellista kartoitusta, ja tutkimus itsessään kartoittaa koko elämän kulun. Diagnoosiahan ei aikuiselle voi edes asettaa, ellei oireita ole ollut jo lapsena.

Lopetin somen ja uutiset. ADHD:ni parantui 98%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Mitä ovat normaalit kasvatuskeinot?

Joustamattomat (johdonmukaiset) rajat ja säännöt, neuvottelemattomuus, "aikuinen päättää", palkinnot ja rangaistukset, käskyt ja komennot jne.

PDA-lapsen kanssa lapselle täytyy antaa tunnetta päätösvallasta, lapsen kanssa pitää neuvotella, vanhemman pitää pystyä joustamaan jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Mitä ovat normaalit kasvatuskeinot?

Joustamattomat (johdonmukaiset) rajat ja säännöt, neuvottelemattomuus, "aikuinen päättää", palkinnot ja

Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on PDA

Pathological demand avoidance eli äärimmäinen vaatimusten välttely. Autismin kirjon tyyppi/autismin kirjon kanssa esiintyvä piirteistö, jossa tunne vaatimuksesta, oli se sitten ulkopuolelta tuleva tai oma sisäinen vaatimus, laukaisee hermostossa taistele tai pakene -tyyppisen hälytystilan.

Jos tuntuu, että lapsi kieltäytyy kaikesta (kotona. Monet onnistuu maskaamaan koulussa) ja normaalit kasvatuskeinot vain pahentavat tilannetta, niin voi olla kyseessä PDA.

PDA:han liittyy muutakin, jos kuulostaa yhtään tutulta, niin autismiliiton sivuilta löytyy lisäinfoa. 

Sellainen kuin uhmakkuushäiriö löytyy myös.

Uhmakkuushäiriöön ei liity omien sisäisten vaatimusten vastustaminen (eli ei esim. pysty tekemään jotain mitä hirveästi haluaisi tehdä, tai ei pysty menemään vessaan koska pissahätä tuntuu vaatimuksesta). Uhmakkuushäiriö koskee kai vai lapsia, PDA taas on ihmisen ominaisuus, joka pysyy koko elämän ajan. Ja PDA on siis osa autismin kirjoa, uhmakkuushäiriö ei. PDA ei ole sitä, että ihminen ei suostu, vaan sitä, että ihminen ei pysty. Toki tätä ei yleensä muut ihmiset ymmärrä, jos ei ole tietoa PDA:sta. Eli PDA voidaan helposti väärin tulkita uhmakkuudeksi. Itse saattaisin kyllä vähän epäillä, onko mitään uhmakkuushäiriötä edes olemassa oikeasti, vai onko kyseessä väärä tulkinta lapsen uhmakkaan oloisesta käytöksestä. 

Jos vaikka aivan ensin ei annettaisi sitä älylaitetta 2-vuotiaalle ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Miksi tätä ei uskalla kukaan ääneen sanoa? Minusta on päivänselvää että padit ja puhelimet, eli peliriippuvuus aiheuttaa ison osan näistä tapauksista. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on useampi, niin tehdäänkö kartoitus jokaisen tutkimuksiin päätyvän lapsen kohdalla?

T. Adhd äiti

"Kolme diagnoosia kahden hinnalla!" Ei vaan kyllähän sen nyt äly hoi kaikki ymmärtää, että tietysti tutkitaan erikseen, eikä niitä noin vain pamauteta jokaisen omakantaan.

 On tainnut adhd räjähtää yleiseksi muutamassa vuodessa. Joskus siitä ei mitään tiedetty. Onko koko perheellä se. Ei ole vanhempien käytöstä tutkittu, vaikka psyykkisesti sairaita lienee paljon heissäkin.