Eskarista tulee koko ajan kritiikkiä lapsesta

Ei ole eläjäksi tuosta peshedelmästä.valiteytavasti 😥 vie keh.vam laitokseen.

Vierailija kirjoitti:

Nuo liian hitaasti syömiset ja liian nopeasti siirtymiset kuulostavat ohjeiden huomiotta jättämiseltä. Eli ei keskity syömään, ei malta odottaa, yms. Lapsen kanssa voi jutella siitä miksi on tärkeää toimia eskarin aikuisten neuvojen mukaisesti ja samaan tahtiin muun ryhmän kanssa. Ja keksiä jokin porkkana, kun onnistuu. Pojat usein pääsevät edelleen muiden huomioimisessa sieltä missä aita on matalin ja sitten koulussa tulee ongelmia ryhmäkäytöksessä. Tunnollisuuskin pitää opettaa ja kasvattaa, joillakin vain vaatii hiukan enemmän aikaa ja apua. 

Mutta ihmiset ovat oikeasti erilaisia syömänopeuksiltaan. Yksi meidän lapsista on tosi hidas syöjä, on ollut sitä vauvasta saakka. Hän kyllä keksittyy siihen syömiseen, syö ruokaansa koko ajan, mutta hitaasti. Toinen on taas aina ollut tosi nopea syöjä, haukkaisee ruokansa hetkessä, on ollut sellainen ihan vauvasta saakka.

Mitä tykkäisit, jos jonkin mielestä sinun pitäisi syödä hitaammin tai nopeammin. Joku huomauttelesi, että niele se ruokasi nopeammin tai pureskele sitä ruokaasi kauemmin suussassi, ettet syö liian nopeasti. Siihen voi puuttua, jos siihen syömiseen ei keskity tai haluaa poistua pöydästä liian aikaisin, jolloin voi pyytää istumaan pöydässä kunnes toisetkin ovat valmiita.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tästä puhutaan liian vähän, että jokaisen lapsen oletetaan olevan reipas, tehokas ja nopea osa varhaiskasvatuslaitosta ja varhaiskasvatussysteemiä. Että siellä varhaiskasvatuslaitoksessa on tietyt prosessit, jotka rullaa koko ajan, ja kullekin aikataulutettu tietty läpivientiaika ja määrätty tietty prosessinvalvoja. Ja lapset ovat sen prosessin palaset, jotka liikkuu päivittäin kunkin prosessin läpi, ja ope sitten valvoo prosessia. Mutta ei niinkään oikein ohjaa, vaan vain tuskastuu, jos prosessin kulku häiriintyy, koska joku lapsi ei sovi tehokkaaksi ja sujuvaksi osaksi sitä prosessia. Joku lapsi voi olla temperamentiltaan hidas tai haaveilija, joku taas voi olla utelias kaiken kyseenalaistaja, joku taas voi olla erityisen nopea yliälykäs. Laitoksen prosesseja ei ole suunniteltu tällaisten keskimääräisestä lapsesta hieman eroavien lasten mukaan, vaan he ovat vain prosessin sujumisen häiritsijöitä. Surullista. Päiväkodissa pitäisi olla aidosti

Niinpä. Kuka aikuinen haluaisi osaksi tuollaista prosessia? Ei kukaan.

Minne ap hävisi?

Ikävän tuttu tilanne tuo. Meillä tilanne ratkesi niin, että kun eskarin jälkeen lapsi aloitti koulun, niin koulusta vain ei enää tullut kritiikkiä ja valitusta hänestä vaan opettajan mukaan kaikki sujui siellä hyvin. Joku eskarin systeemeissä oli vain sellaista, että lapsemme ei istunut kunnolla osaksi niitä. Sitten taas koulussa tosiaan mitään ongelmia ei ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Ikävän tuttu tilanne tuo. Meillä tilanne ratkesi niin, että kun eskarin jälkeen lapsi aloitti koulun, niin koulusta vain ei enää tullut kritiikkiä ja valitusta hänestä vaan opettajan mukaan kaikki sujui siellä hyvin. Joku eskarin systeemeissä oli vain sellaista, että lapsemme ei istunut kunnolla osaksi niitä. Sitten taas koulussa tosiaan mitään ongelmia ei ollut. 

Voi riippua ihan eskariopettajastakin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo vaan kertoo siitä, että perhepäivähoitajanne on ammattitaidoton.

Yksi päiväkodin etu on se, että koulutetut (tai pitkän kokemuksen omaavat) työntekijät) huomaavat helposti, jos lapsella on isompaa viivästystä kehityksessä tai jos lapsi kuulee huonosti tms. Yksi puolituttu nainen loukkaantui, kun päiväkodissa pidettiin lapsen kädentaitoja, siis hienomotoriikkaa, huonona. Ehdotettiin, että lapsi voisi kotona värittää värityskirjaa. Äidin mielestä se oli typerää. Hän ei loukkaantuneena tajunnut, että värityskirja on kiva tapa opetella tarkkaa  kynän ja käden käyttöä. Se on hyvä osata, kun lapsi menee kouluun ja pitäisi olla suunnilleen saman ikäisten lasten  tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Eskarihenkilökunta toimii epämmattillisesti. Pyytäisin että saisin keskustella lapsesta, kun lapsi ei ole paikalla. Joku keskusteluaika. 

 

Voimia!

Esikoulussakin voi olla pulaa tiloista ja henkilökunnasta. Mitähän sanamuotoja siellä käytettiin, kun puhuttiin vanhemman kanssa? Se on voitu kertoa kohteliaasti.

Liian hitaasti syövä lapsi jää koulussa nälkäiseksi. Hän ei kuitenkaan malta jäädä syömään, kun muut jo kirmaavat välitunnille pelaamaan. Hidas syöminen voi johtua suun heikosta motoriikasta. Sitä voi treenata kotona esimerkiksi poimimalla suulla erilaisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ikävän tuttu tilanne tuo. Meillä tilanne ratkesi niin, että kun eskarin jälkeen lapsi aloitti koulun, niin koulusta vain ei enää tullut kritiikkiä ja valitusta hänestä vaan opettajan mukaan kaikki sujui siellä hyvin. Joku eskarin systeemeissä oli vain sellaista, että lapsemme ei istunut kunnolla osaksi niitä. Sitten taas koulussa tosiaan mitään ongelmia ei ollut. 

Havahduin vasta nyt aloituksen kohtaan, että lapsi ei ymmärrä ohjeita. Onko lapsen kuulo heikentynyt ostain syystä?  varmasti olisi syytä tutkia kuulo. Ennen aikaa lapsille jäi  pieniä kuulovammoja siksi, kun korvatulehduksia ei hoidettu tai ei vielä ollut keksitty antibiootteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika oli myös jatkuvien negatiivisten palautteiden saaja päiväkodissa ja varsinkin näissä lapsikerhoissa. Ei tottele, ei ymmärrä, ei pysy paikoillaan

olihan se levoton mutta normaali pojanviikari.

Nyt tämä arvosteltu lapsi valmistui lääkäriksi. Joten älä välitä noista

Ei tuo mitään tarkoita. Saattaa nuo hullut nepsy-ADHD:t valmistua vaikka miksi olkinukeksi. Ei tarkoita, etteivätkö olisi täysin sietämättömiä ihmisiä niin lapsena kuin aikuisenakin.

Sellainen lapsi voi häiritä koululuokassa  oppitunnin aikana, vaikka se ei ole tahallista pahantekoa. Joukossa on aina joku, jonka on vaikea oppia asioita. Häirikkö aiheuttaa sen, että opettaja ei ehdi opettaa tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisitko tosiaan mieluummin autuaan tietämättömänä siitä, että lapsesi ei osaa ikätasoon liittyviä asioita? Se, että perhepäivähoitajasi ei näin tehnyt, kertoo paremminkin hänen lepsuudestaan.

Odotapa, kun koulu alkaa, millaista viestiä saat Vilmasta...

Haluanhan minä tietenkin tietää miten lapsellani menee, mutta monet näistä asioista on sellaisia etten tiedä mitä voisin tehdä niille. Kysyin äsken että tarkoitatteko että lapseni tarvitsee jotain erityistä tukea nyt sitten. Ja vastaus oli, että ei ei ei, ei mitään sellaista. Ap

Kysy mieluummin niin, että onko jotain, mitä te voitte kotona harjoitella lapsen kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi siirtyi jo kolmevuotiaana perhepäivähoitajalta päiväkotiin juuri tästä syystä. Kotona ja perhepäivähoitajalla olleet lapset on jotenkin ns jälkeen jääneitä, eivätkä osaa toimia isoissa ryhmissä, eikä mukaudu ns hektisyyteen. 

Valtavan hyvä oppia jo kolmevuotiaana hektisyyteen ja isoihin ryhmiin. Hienot eväät elämälle. On sitten koulussa ja elämässä muutenkin sitä tasapäistä laumaa, joka ei joukosta erotu millään tavalla.

Lapsiryhmässä ei olla yksilöitä ja osa ryhmää.  Muutenhan ryhmässä pitäisi olla yksi aikuinen jokaista lasta kohti, mikä on mahdottomuus.

Vierailija kirjoitti:

On mahdollista, että isossa ryhmässä tulee esiin asioita, joita ei pienessä ryhmässä (pph) tullut esiin. Itse soittaisin/laittaisin viestiä ja pyytäisin, että jatkossa negatiiviset asiat vain vanhemmille. Johan tuossa menee lapsen itsetunto. Lisäksi kannattaa kysyä, onko eskarissa joku huoli tms, josta kannattaisi neuvolassa kysellä. Voi olla tottumattomuutta isoihin ryhmiin, voi olla neuroepätyypillisyyttä tai voi olla ihan normaalia (lapset kypsyvät eri asioissa eri tahtiin).

Meillä on suvussa ollut lievää autismia ja olen kohdannut muuallakin näitä ihmisiä. Heillä on joskus vaikeuksia ymmärtää isolle porukalle annettua ohjetta. Eli henkilö ei tajua,, että tuo opettajan antama käsky koskee myös minua. Tai esimiehen antama ohje. Silloin kannattaisi kutsua lasta nimeltä ja sanoa: "Tiia, nyt mennään pesemään kädet", "Petri, nyt istutaan pöydän ääreen piirtämään."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te muut oikein tekisitte, jos saisitte joka päivä lasta hakiessa kuulla, että taas se söi liian hitaasti? En käsitä mitä minun pitäisi siihen edes vastata. Tiedän lapseni olevan hidas syödä, olen itsekin ja isänsä on. Minusta on terveellistä syödä hitaasti. Mutta minusta heidän tehtävä on opettaa sitten syömään jossain tarkassa aikataulussa jos kerran sellaista vaaditaan. Ap

 

 

Myös kotona pitää opetella syömään nopeammin, jos ap haluaa ,että lapsi ehtii syödä myös seuraavat 9v koulussa.

Kyllä. Mediassa kerrotaan jatkuvasti siitä, miten koululaisilla on hyvin lyhyt aika syödä kouluateria. Kouluruoka tuodaan jostain muualta valmiina. Ruokala on pieni ja kaikkien koulun oppilaiden pitää ehtiä käydä syömässä omalla vuorollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, vaikutat aika herkältä ja neuvottomalta eskarin kommenttien suhteen. Odotatko ehkä liikaa koulutusjärjestelmältä, ja onko perhepäivähoidossa suhtauduttu erittäin joustavasti lasten yksilöllisiin taipumuksiin ja tapoihin, tulee mieleen. Mitään pahaa siellä eskarissa ei tarkoiteta, mutta ehkä et ole ennen tottunut kuulemaan juuri mitään arvioita lapsesi toiminnasta. Jos perheessänne on toinen vanhempi, olisi hyvä kuulla hänenkin kokemustaan lapsen eskaripalautteesta. Lapsella voi olla kehityksellisesti kaikki aivan kunnossa, mutta hän ei vain ole vielä kohdannut tuon tyyppisiä odotuksia, joita nyt on tullut eteen. Oletan, että hän on ainoa tai vanhin lapsesi. Lukuvuosi on vasta alussa, ja lapsi oppii uutta nopeasti. Odota loppusyksyyn. Jos tämä tilanne rasittaa sinua kovasti, varaa itsellesi aika psykologilta neuvolasta tai yksityissektorilta.

Ei tilanne minua varsinaisesti rasit

 

Nyt alkaa eäilyttää, että aloitus on trolli. Kauheaa jankkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te muut oikein tekisitte, jos saisitte joka päivä lasta hakiessa kuulla, että taas se söi liian hitaasti? En käsitä mitä minun pitäisi siihen edes vastata. Tiedän lapseni olevan hidas syödä, olen itsekin ja isänsä on. Minusta on terveellistä syödä hitaasti. Mutta minusta heidän tehtävä on opettaa sitten syömään jossain tarkassa aikataulussa jos kerran sellaista vaaditaan. Ap

 

 

Myös kotona pitää opetella syömään nopeammin, jos ap haluaa ,että lapsi ehtii syödä myös seuraavat 9v koulussa.

 

Kyllä. Mediassa kerrotaan jatkuvasti siitä, miten koululaisilla on hyvin lyhyt aika syödä kouluateria. Kouluruoka tuodaan jostain muualta valmiina. Ruokala on pieni ja kaikkien koulun oppilaiden pitää ehtiä käydä syömässä omalla vuorollaan.

 

Ehkä niinkin. Mutta itse olen käyttänyt nyt jo kolme vuotta siihen, että kotona eri keinoin yritän opettaa lasta syömään nopeammin. Ei vain tuota tulosta (vaikka muissa asioissa lapsi on oppinut ihan nopeaksi ja on muutenkin hyvä oppimaan). Tämä hidas syöminen taitaa vain olla hänen ominaisuus, jolle ei mitään voi.

Varmaankin ihan aiheesta tulee sitä kritiikkiä..

Vierailija kirjoitti:

Tuohan voi riippua ihan niistä, keitä sielllä sattuu olemaan eskarin opeina. Mun esikoiseni oli ensin yhdessä päiväkodissa 4-5 -vuotisiden ryhmässä ja aloin ihmetellä, kun kaksi hoitajaa tuntui aina löytävän vain negatiivista sanottavaa lapsesta, joka todellakin oli etevä ikäisekseen. Hänen kohdallaan ei siis valitettu esim. käskyjen ymmärtämättömyydestä, vaan esim. siitä, että lapsi oli vahingossa ottanut jalkaansa kaverin täysin samanlaiset Kuoma-saappaat päivän aikana. Lapsi oli myöhemmin huomannut, että nimilapussa luki väärä nimi ja hoitanut saappaiden vaihdon, mutta silti valitus. Toisen kerran lapsi oli ollut vähän apea, kun tietty hyvä kaveri ei ollut valinnut häntä parikseen. Lapsi ei ollut siis saanut raivaria, itkenyt tms., ainoastaan ulkomuodosta oli näkynyt hetken aikaa apeus, mjtta tämä oli hoitajista kuitenkin huono asia.

Tilanne muuttui kokonaan, kun muutimme ja lapsen päiväkoti vaihtui. Yhtäkkiä tulikin oikeastaan

Jos henkilökunta kertoo, että lapsi otti vahingossa jonkun toisen lapsen saappaat, niin se ei ole valittamista. Siinä ainoastaan todetaan asia, joka on tapahtunut.  Joku psykologi  tai psykiatri selitti äskettäin TV:ssä, että nykyisin monet vanhemmat paapovat lapsiaan liikaa: kaikenlaiset pettymykset yritetään ehkäistä etukäten, lasta ei kielletä eikä käsketä kotona. Kaikissa tilanteissa kysytään lapsen toiveita ja haluja ikäänkuin lapsi olisi jonkinlainen ihmeolento. Psykologin mukaan jotkut lapset kasvavat tämän takia "vinoon" eivätkä selviä tavallisessa elämässä kodin ulkopuolella. En osaa kuvailla hänen puheitaan paremmin, mutta se kuulosti järkevältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan voi riippua ihan niistä, keitä sielllä sattuu olemaan eskarin opeina. Mun esikoiseni oli ensin yhdessä päiväkodissa 4-5 -vuotisiden ryhmässä ja aloin ihmetellä, kun kaksi hoitajaa tuntui aina löytävän vain negatiivista sanottavaa lapsesta, joka todellakin oli etevä ikäisekseen. Hänen kohdallaan ei siis valitettu esim. käskyjen ymmärtämättömyydestä, vaan esim. siitä, että lapsi oli vahingossa ottanut jalkaansa kaverin täysin samanlaiset Kuoma-saappaat päivän aikana. Lapsi oli myöhemmin huomannut, että nimilapussa luki väärä nimi ja hoitanut saappaiden vaihdon, mutta silti valitus. Toisen kerran lapsi oli ollut vähän apea, kun tietty hyvä kaveri ei ollut valinnut häntä parikseen. Lapsi ei ollut siis saanut raivaria, itkenyt tms., ainoastaan ulkomuodosta oli näkynyt hetken aikaa apeus, mjtta tämä oli hoitajista kuitenkin huono asia.

Tilanne muuttui kokonaan, kun muutimme ja lapse

 

Jos lapsi otti vahingossa toisen saappaat, mutta asia huomattiin siinä heti, ja vaihtoi tilalle sitten ne omat saappaat, niin miksi ihmeessä tästä pitää raportoida vanhemmille? Tuon kertomisen tulkitsee valittamisena, koska mistä muusta syystä noin pieni asia edes kerrottaisiin? Vastaavaahan sattuu välillä kenelle vain.