Lue keskustelun säännöt.
Nainen, ottaisitko mieluummin kumppaniksi metsästävän miehen vai joogaavan miehen?
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Metsästävän, koska tykkään aseista. Ei joogassakaan mitään vikaa, molemmat siis käy. Mutta oma kiinnostus on enemmän aseissa, ja se eettisempi liha myös iso plussa.
Ja tietynlaista metsästäjää en ottaisi, sellaista murhanhimoista pipipäätä, joka haluaa nimenomaan metsästää, eikä hankkia lihaa vapaana eläneistä eläimistä niitä mahdollisimman vähän ennen laukausta stressaamatta.
Olen aina ihmetellyt mikä saa ihmiseen tykkäämään intohimoisesti aseista? Mikä viehättää niin kovasti esineessä, jonka päätarkoitus on vahingoittaa muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä olisin vastannut joogaava, mutta nyt nelikymppisenä alan jo tajuta elämän realiteetteja. Metsästävän miehen kanssa saisi eettistä lihaa syötäväksi, ja luultavasti hän kalastaisi myös. Lisäksi nämä kaksi ominaisuutta korreloivat voimakkaasti kaikenlaisen käsistään kätevyyden kanssa, eli voisin elää miehen kanssa pitkiä aikoja luonnon äärellä metsämökissä. Ainoa dealbreaker olisi, jos hän kuuntelee Popedaa tai Yötä.
Mitä hittoa, mä olen sun vastakohta 😆 parikymppisestä ollut kalastavan puusepän kanssa, enimmäkseen luonnon äärellä, ja nyt neljävitosina ollaan jo sen verran metsästetty sieniä, että jooga on seuraava mielenkiinnon kohde, molemmilla. Pitää pysyä notkeana, jos aikoo asua kesät autossa. Mäkään en siedä Popedaa, mutta täkäläisissä tämä ikäluokka on kasvanut sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästys ei ole mitään tappamista vaan metsästystä. Mitä luulette käyvän hirvi- ja peurakannalle jos niitä ei harvenneta?
Miksi meidän pitäisi puuttua luonnon tapahtumiin? Luonto hoitaa omansa ja pitää tasapainon.
Ehkäisy, abortit, rokotukset, neuvolat, kaikki terveydenhoito jne?
Ei kai ihmiset vaikuta hirvien ehkäisyyn ja abortteihin?😃 Jonkin verran on tietysti pakko puuttua luonnon toimintaan, jos uhkaa ihmisiä, mutta se pitäisi pitää minimissä.
Näetkö luontoa ihmisessä?
Ihminen on osa luontoa, mitä enemmän ihmi
Eikö tuo ole ristiriitaista? Ihmisen ollessa osa luontoa, kaikki ihmisen luontoon vaikuttaminen on myös osa luontoa ja siten luonnollista muutosta.
Ei ole ristiriitaista, koska ihminen kykeneen laajempaan harkintaan ja tekoihin kuin eläimet tai eläinlauma. Hirvet ei olisi keksineet ydinpommia, olen aika varma siitä. Joten ihmisen on oltava huomattavasti tarkempi oman toimintansa suhteen.
Kuinkahan monta prosenttia näistä metsästäjiä halveksuvista eukoista vetää hyvillä mielin jotain sairaaksi jalostettua ja rääkättyä tehotuotantobroileria? Atrian, Pirkan tai S-ryhmän broilerifileet sujahtavat viikoittain kärryyn? Esim. vegaaneilta toki ymmärrän, jos toivovat samanlaista ruokavaliota kumppaniehdokkaalta.
Itselleni ruoan eettisyys on hyvin tärkeä asia ja on upeaa, jos mies metsästää tai kalastaa. Kalan ja riistan lisäksi ruokavaliooni kuuluu myös parin lähitilan vapaana laiduntava luomuliha. Useimmiten syön kasvisruokaa, mutta lihan valitessani olen tarkka siitä, mitä lautaselleni laitan.
Jos näin alkukantaisemmalta kantilta ajatellaan, niin kyllä ulkoilmalta tuoksuva, luonnossa ketterästi liikkuva mies viehättää ajatuksena enemmän kuin loisteputkivalojen alla venyttelevä mies. Näin siitä huolimatta, että itse harrastan joogaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästävän, koska tykkään aseista. Ei joogassakaan mitään vikaa, molemmat siis käy. Mutta oma kiinnostus on enemmän aseissa, ja se eettisempi liha myös iso plussa.
Ja tietynlaista metsästäjää en ottaisi, sellaista murhanhimoista pipipäätä, joka haluaa nimenomaan metsästää, eikä hankkia lihaa vapaana eläneistä eläimistä niitä mahdollisimman vähän ennen laukausta stressaamatta.
Olen aina ihmetellyt mikä saa ihmiseen tykkäämään intohimoisesti aseista? Mikä viehättää niin kovasti esineessä, jonka päätarkoitus on vahingoittaa muita?
En tiedä, ne vaan viehättää. Tykkään ampumisesta, mutta vain maalitauluun. Aseiden viehätys on varmaan osiltaan myös siinä varautumisessa, että sillä voi suojella itseään jos vaikka maailmantilanne olisi yhtäkkiä tosi epävakaa. Ja ehkä osittain sellaista (lapsellista) suojelujuttua, jos vaikka zombiet valtaa maailman, niin ase ois aika tärkeä olla :D erämökillä riistan kanssa, tai zombilaumojen keskellä rimpuillessa. Olen varmaan kuluttanut lapsesta asti liikaa post-apokalyptista dystopiaviihdettä, kun koen että aseen omistaminen ois jotenkin tärkeää mullekin kaupunkilaiselle... Lapsena kyllä myös erilaiset taisteluleikit ja pyssynheiluttelut kiinnosti, ehkä lopulta kyse on vain siitä, ettmielenkiinnon kohteita nuo aseet.
En tiedä saako näin sekavasta vuodatuksesta mitään selkoa syistä tähän kiinnostukseen, kirjoitin vaan tajunnanvirtana. Terveisin lainaamasi kirjoittaja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joogaava tietenkin. On todennäköisesti vegaani/kasvissyöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joogaava tietenkin. On todennäköisesti vegaani/kasvissyöjä.
Ja se on plussaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä olisin vastannut joogaava, mutta nyt nelikymppisenä alan jo tajuta elämän realiteetteja. Metsästävän miehen kanssa saisi eettistä lihaa syötäväksi, ja luultavasti hän kalastaisi myös. Lisäksi nämä kaksi ominaisuutta korreloivat voimakkaasti kaikenlaisen käsistään kätevyyden kanssa, eli voisin elää miehen kanssa pitkiä aikoja luonnon äärellä metsämökissä. Ainoa dealbreaker olisi, jos hän kuuntelee Popedaa tai Yötä.
Mitä hittoa, mä olen sun vastakohta 😆 parikymppisestä ollut kalastavan puusepän kanssa, enimmäkseen luonnon äärellä, ja nyt neljävitosina ollaan jo sen verran metsästetty sieniä, että jooga on seuraava mielenkiinnon kohde, molemmilla. Pitää pysyä notkeana, jos aikoo asua kesät autossa. Mäkään en siedä Popedaa, mutta täkäläisissä tämä ikäluokka on kasvanut sillä.
Kyllähän se joogaava kalastaja olisi kaikkein paras, koska silloin voisi kuvitella että myös kulttuuripuoli menisi paremmin yhteen😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen uskova kristitty. Jooga kuuluu hinduismiin.
Joogaavan.
Metsästävä mies on metsästyskaudella paljon poissa, eikä hänestä saa siksi aina seuraa sienireissuille tai muuallekaan, vaan metsästys menee kaiken edelle. Plussaa olisi riistalihan saanti, ja arvostan kyllä enemmän sitä, että tappaa oman lihansa metsästä, kuin ostaa tehotuotetun lihan kaupasta. Mitään ampumisfanaattisuutta, tappamisella mässäilyä ja saaliskuvien vieressä poseeraamista en ymmärrä, mutta monetkaan tuntemani metsästäjät eivät ole tällaisia.
Joogaavassa miehessä on tyypillisesti paljon itseäni kiinnostavia ominaisuuksia, kuten henkisyyden kehittäminen, materialismista irtautuminen ja kiinnostus kasvamiseen. Lisäksi joogalla on positiivisia terveysvaikutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen uskova kristitty. Jooga kuuluu hinduismiin.
Lisäys; eli vastaukseni on metsästäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jooga on mulle huuhaata eikä sen intialainen arvomaailma sovi omaani. En ole mikään metsästyksen rakastajakaan, mutta ymmärrän, mihin metsästystä tarvitaan. Oma mieheni metsästää.
Otan mielummin kumppanikseni miehen, joka kohtelee minua hyvin.
Se on ihan sama mikä hänen harrastuksensa on.
Kyllä mun keittiön pöydälle voi kantaa hirven. Todellakin been there. Mies vielä ilmoitti hankkineensa mulle ruokaa. Kysyi, mitä teet meille tänään.
Onnistuin leikkaamaan tuosta paistin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta prosenttia näistä metsästäjiä halveksuvista eukoista vetää hyvillä mielin jotain sairaaksi jalostettua ja rääkättyä tehotuotantobroileria? Atrian, Pirkan tai S-ryhmän broilerifileet sujahtavat viikoittain kärryyn? Esim. vegaaneilta toki ymmärrän, jos toivovat samanlaista ruokavaliota kumppaniehdokkaalta.
Itselleni ruoan eettisyys on hyvin tärkeä asia ja on upeaa, jos mies metsästää tai kalastaa. Kalan ja riistan lisäksi ruokavaliooni kuuluu myös parin lähitilan vapaana laiduntava luomuliha. Useimmiten syön kasvisruokaa, mutta lihan valitessani olen tarkka siitä, mitä lautaselleni laitan.
Jos näin alkukantaisemmalta kantilta ajatellaan, niin kyllä ulkoilmalta tuoksuva, luonnossa ketterästi liikkuva mies viehättää ajatuksena enemmän kuin loisteputkivalojen alla venyttelevä mies. Näin siitä huolimatta, että itse harrastan joogaa.
Se onkin toinen juttu, että liikkuvatko metsästäjät metsässä ketterästi. Vai menevätkö autolla joka paikkaan, mihin suinkin pääsee ja kyhjöttävät passissa odottamassa saalista?
Jooga ei ole sidottu sisätilaan, sitä voi harjoittaa myös luonnossa.
Metsästäjissä on paljon hajontaa hyvässä ja pahassa. Jotkut on sellaisia machojuntteja, toiset taas positiivisessa mielessä luonnonläheisiä eräjormia, jotka myös kalastaa, sienestää, ehkä vaeltaakin. Jälkimmäiset ovat näin keski-ikäisen naisen näkökulmasta ihan parhaita. Jooga on enemmän sellainen kaupunkilaisharrastus, joka ei itseä innosta vaikka kaupungissa asunkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen uskova kristitty. Jooga kuuluu hinduismiin.
Ja kristinuskoon kuuluu kaiken elämän kunnioittaminen. Se tarkoittaa sitä, ettei eläimiä tapeta esim huvin vuoksi.
Eikö tuo ole ristiriitaista? Ihmisen ollessa osa luontoa, kaikki ihmisen luontoon vaikuttaminen on myös osa luontoa ja siten luonnollista muutosta.