Mitä jos ei tunne saavansa parisuhteeltaan yhtään mitään?
Avioliitossa ollaan, 10 yhteistä vuotta takana. Ja nyt jonkin aikaa jo tuntunut, että en saa tältä parisuhteelta yhtään mitään. En tunne saavani (enää) kumppanuutta, en rakkautta, en kivaa yhteistä tekemistä ja ajanviettoa, en tukea vaikeissa asioissa, en sitä että joku kuuntelisi kuulumisiani ja ajatuksiani. Tunnen olevani (enää) vain kotitalouskone (vaikka en teekään yksin kaikkia kotitöitä) ja lastenhoitaja. Tunnen olevani enää vain joku, joka toimittaa puolison virkaa, kun täytyyhän puoliso ihmisillä olla, mutta jolla ihmisenä ja persoonana ei ole niin väliä. Tunnen koko ajan antavani kodille ja parisuhteelle enemmän kuin itse saan tästä liitosta. Voiko laivaa enää kääntää, kun puolisoni ei suostu ymmärtämään mitä edes tarkoitan kun nämä asiat hänelle sanon?
Kommentit (41)
AP on kuvauksensa mukaan lapanen,sitä saa mitä tilaa. Mutta,ongelmaan on olemassa ratkaisu; ryhdy sinäkin jännä- naiseksi! Heitä lapset hoitajalle ja ilmoita miehellesi lähteväsi lavatansseihin,tankotanssikurssille,tandrajoogaan tai voimaannuttavalle lesboseksi kurssille! Jos mikään näistä ei auta,voit aloittaa harrastuksen kovien kamppailulajien parissa. Ota itsellesi rakastaja,mieluiten tatuoitu ja linnassa istunut,,joka saa sinut jälleen tuntemaan itsesi RAKKAUDEN arvoiseksi,kauniiksi naiseksi. Yksinkertaistettuna siis:jätä se sika!
Ja sinä annat liittoon kaikki? Miksi ihmeessä??
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä annat liittoon kaikki? Miksi ihmeessä??
En anna enää kaikkea, koska en tunne enää saavani oikein mitään. Tunnen silti antavani enemmän kuin saan. Mutta en todellakaan anna kaikkeani. Miksi antaisinkaan. Ap
Nyt ihan ensimmäiseksi asia jonka pitäisi olla selvää. Sinun tunteesi eivät ole automaattisesti totta. Eli ensinnäkin sinun tulisi selvittää mistä tämä tunne johtui ja perustuuko se faktoihin vai sinun subjektiivisiin oletuksiisi. Kaikista tuntuu siltä että joskus antaa yhteiseen pottiin enemmän kuin toinen ja joskus se on totta ja joskus ei. Annatko sinä yhteiseen pottiin, vai onko sinulla ihan oma potti ja kumppanilla oma potti joita sitten vertailet?
Kannattaisi selvittää nyt ensin oma pää ja mistä nämä tunteet johtuvat. On perin yleistä että omista mielen kiemuroista syytetään parisuhdetta, kumppani, työtä, yhteiskuntaa unohtamatta. Jos haluat muuttaa parisuhdettanne, voit ainoastaan muuttaa omia toimintatapojasi. Rakentavan kommunikaation tärkeyttä ei voi koskaan alleviivata liikaa.
Parisuhdetaidot ovat opeteltavissa olevia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ihan ensimmäiseksi asia jonka pitäisi olla selvää. Sinun tunteesi eivät ole automaattisesti totta. Eli ensinnäkin sinun tulisi selvittää mistä tämä tunne johtui ja perustuuko se faktoihin vai sinun subjektiivisiin oletuksiisi. Kaikista tuntuu siltä että joskus antaa yhteiseen pottiin enemmän kuin toinen ja joskus se on totta ja joskus ei. Annatko sinä yhteiseen pottiin, vai onko sinulla ihan oma potti ja kumppanilla oma potti joita sitten vertailet?
Kannattaisi selvittää nyt ensin oma pää ja mistä nämä tunteet johtuvat. On perin yleistä että omista mielen kiemuroista syytetään parisuhdetta, kumppani, työtä, yhteiskuntaa unohtamatta. Jos haluat muuttaa parisuhdettanne, voit ainoastaan muuttaa omia toimintatapojasi. Rakentavan kommunikaation tärkeyttä ei voi koskaan alleviivata liikaa.
Parisuhdetaidot ovat opeteltavissa olevia taitoja.
Minä olen yrittänyt rakentavaa ja rauhallista kommunikaatiota, olen yrittänyt puhua siitä mitä tunnen. Mutta kun puoliso esittää, ettei hän muka ymmärrä yhtään mistä puhun tai mitä tarkoitan, vaikka miten yrittäisin rautalangasta vääntää, niin en tiedä miten voisin itse muuttaa rakentavammaksi sitä keskustelua. Ap
Osoitatko itse miehellesi kumppanuutta? Ehdotatko yhteistä tekemistä ja ajanviettoa? Kysytkö ja kuunteletko miehen kuulumisia? Tuetko vaikeissa asioissa?
Esimerkin voima voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Osoitatko itse miehellesi kumppanuutta? Ehdotatko yhteistä tekemistä ja ajanviettoa? Kysytkö ja kuunteletko miehen kuulumisia? Tuetko vaikeissa asioissa?
Esimerkin voima voisi auttaa.
Teen kaikkia näitä. Ap
Sitten ei resonoi samalla taajuudella. Miksi olla yhdessä. Vai tulkki pariterapeutista. Aikamoinen kivireki tulee jos jatkaa vai miten. Ellet sitten sano jotain epäselvästi, tuskin. Ehkä toinen ajattelee ja kommunikoi erilailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on siis sellaista epärealistista? Monet asiat on ihan mahdollisia kunhan niitä valmistellaan.
Katsotkohan itse mahdollisuuksia liian kapeasti?Kerron esimerkin. Saattaa ehdottaa yhteistä lounasta sellaiselle päivälle, kun hyvin tietää minun olevan jossain kokouksessa kiinni koko päivän, kun asiasta on ollut monta kertaa aiemmin puhetta. Ja mikään muu päivä ei yhteiselle lounaalle muka hånelle sitten käy kuin vain se yksi, josta tietää ettei minulle käy. Tai ehdottaa että menemme kaksin leffaan sellaisena lauantai-iltana, josta tietää että kaikki mahdolliset lapsenvahtimme on matkoilla. Ei ole kiinnostunut siirtämään leffakäyntiä sellaiseen viikonloppuun kun lapsenvahti olisi mahdollista saada. Ap
kiusaa tahallaan sinua, ota ero
Tommosta se vain monesti on eikä muuksi muutu. Parempi siispä sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
AP on kuvauksensa mukaan lapanen,sitä saa mitä tilaa. Mutta,ongelmaan on olemassa ratkaisu; ryhdy sinäkin jännä- naiseksi! Heitä lapset hoitajalle ja ilmoita miehellesi lähteväsi lavatansseihin,tankotanssikurssille,tandrajoogaan tai voimaannuttavalle lesboseksi kurssille! Jos mikään näistä ei auta,voit aloittaa harrastuksen kovien kamppailulajien parissa. Ota itsellesi rakastaja,mieluiten tatuoitu ja linnassa istunut,,joka saa sinut jälleen tuntemaan itsesi RAKKAUDEN arvoiseksi,kauniiksi naiseksi. Yksinkertaistettuna siis:jätä se sika!
olipas tyhmä juttu, taidat olla vähän yksikertainen
Miehet ymmärtää paremmin suoraa kommunikointia kuin höpinää siitä että muta tuntuu tältä ja tuolta. Parempi tapa on kertoa suoraan mitä odottaa. Haluan että huomioit minua enemmän. Meidän pitää keksiä jotakin yhteistä tekemistä. Nyt maalataan tuo seinä, mä olen ajatellut että siniseksi, mitä mieltä....
Tavallista naisille kyllästyä pitkässä suhteessa. Eroa.
Onhan se tosiaan traagista, kun ei saa edes perusanaalia
Mitä täällä vaikeroit ap?
Tee itse jotain tilanteesi parantamiseksi. Niin me muutkin teemme.
Selvähän se, että pitkä suhde väljähtää vuosien varrella. Ei se suhde itsestään pysy pystyssä. Sitä pitää hoitaa.
Keskustella yhdessä, että miten toimitaan. Vai pistetäänkö kantapäät vastakkain ja lähdetään molemmat eri suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ihan ensimmäiseksi asia jonka pitäisi olla selvää. Sinun tunteesi eivät ole automaattisesti totta. Eli ensinnäkin sinun tulisi selvittää mistä tämä tunne johtui ja perustuuko se faktoihin vai sinun subjektiivisiin oletuksiisi. Kaikista tuntuu siltä että joskus antaa yhteiseen pottiin enemmän kuin toinen ja joskus se on totta ja joskus ei. Annatko sinä yhteiseen pottiin, vai onko sinulla ihan oma potti ja kumppanilla oma potti joita sitten vertailet?
Kannattaisi selvittää nyt ensin oma pää ja mistä nämä tunteet johtuvat. On perin yleistä että omista mielen kiemuroista syytetään parisuhdetta, kumppani, työtä, yhteiskuntaa unohtamatta. Jos haluat muuttaa parisuhdettanne, voit ainoastaan muuttaa omia toimintatapojasi. Rakentavan kommunikaation tärkeyttä ei voi koskaan alleviivata liikaa.
Parisuhdetaidot ovat opeteltavissa olevia taitoja.
Mi
Yksinkertainen kysymys, mutta onko teillä miehen mielestä riittävästi seksiä? Moni mies heittää hiljaa hanskat tiskiin jos seksiä ei ole tarpeeksi ja sieltä ei enää palata sormia naksauttamalla, ei välttämättä enää koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on siis sellaista epärealistista? Monet asiat on ihan mahdollisia kunhan niitä valmistellaan.
Katsotkohan itse mahdollisuuksia liian kapeasti?Kerron esimerkin. Saattaa ehdottaa yhteistä lounasta sellaiselle päivälle, kun hyvin tietää minun olevan jossain kokouksessa kiinni koko päivän, kun asiasta on ollut monta kertaa aiemmin puhetta. Ja mikään muu päivä ei yhteiselle lounaalle muka hånelle sitten käy kuin vain se yksi, josta tietää ettei minulle käy. Tai ehdottaa että menemme kaksin leffaan sellaisena lauantai-iltana, josta tietää että kaikki mahdolliset lapsenvahtimme on matkoilla. Ei ole kiinnostunut siirtämään leffakäyntiä sellaiseen viikonloppuun kun lapsenvahti olisi mahdollista saada. Ap
Kertaakaan ei ex-mies pyytänyt lounaalle, illalliselle, elokuviin, teatteriin, näyttelyyn, museoihin. Ei mitään!
Ei mihinkään!
Ikävä kyllä aika tavallista tuollainen. Parisuhde on miehelle hyvä diili, mutta naiselle yleensä huono.
Ilmeisesti puoliso saa liitosta kaiken mitä tarvitsee. Miehillä se tarve (useimmiten) rajoittuu seksiin ja kotitalouspalveluihin.
Yhteistä tekemistä on hankala keksiä jos toinen sitten korkeintaan alentuu mukaan vaikka ei oikeasti itse halua. Onko se sitten kummallekaan kivaa, niin tuskin. Ilmeisesti alat nyt nähdä suhteenne sellaisena kuin se oikeasti on, sen sijaan että elät omassa kuvitelmassasi minkälainen suhteen pitäisi olla.
No onpa hauska vitsi miehelläsi. Not. Eikö hån ole huomannut, että sinua ei erityisemmin naurata?