HS: Koulupudokas ei kuntoutunut laitoksessa, olisiko pitänyt olla huoostaanottamatta?
https://www.hs.fi/feature/art-2000010626494.html
Mikael lopetti koulunkäynnin, koska koulussa kiusattiin. Kiusaamisesta Mikael ei puhunut edes äidilleen, joten koulu ei siihen myöskään tiennyt puuttua. Mikael hakkasi minecraftiä kotona kuukaudesta toiseen, kouluun ei ollut edes yritystä eikä äiti kyennyt lastaan kouluun saamaan. Lopulta Mikael huostaanotettiin. Sijoitus ei toiminut, ilmeisesti äiti sabotoi sitä parhaansa mukaan.
Mitä näille pitäisi tehdä? Jättää sinne peräkammariin homehtumaan?
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mielenterveyssyistä koulunkäynnin kesken jättänyt nuori. Kaikkemme tehtiin, että olisi voinut luokkaan mennä.
Avun piiriin pääseminen kesti 1,5 vuotta ja sitten tapaamisia oli noin kolmen kuukauden välein. 3v kriisin alusta lapsi sai diagnoosin ja toimintaterapiaa.
Aika monta vuotta meni nuoren elämästä penkin alle.
Nyt sitten mietitään, että mikä se hyvä tulevaisuus voisi olla entiselle kympin tytölle
Ja koko perhe tässä sairastui sivussa. Pitkät jäljet jää, kun apua ei saa. Toki kävi meillä sossu kerran tai pari viikossa. Mutta se apu mitä olisi tarvittu, oli se psykiatrian
Kannattaa miettiä oikein avoimesti että minkälainen perhe on se joka tuottaa tällaiset psyykkiset vammat lapselle että koulunkäynti jää kesken? Millaiset vanhemmat? Millainen äitisuhde? Kyllä se syyllinen löytyy jos av
Kannattaa miettiä oikein avoimesti, minkälainen aivotoiminta saa aikaan näin typerän kommentin.
Jossakin vaiheessa pitäisi myös pystyä tunnustamaan että ei tästä tule mitään vaikka niitä tukitoimia yrittäisi tarjota miten. Pitää kirjoittaa vaan se pienin eläke ja tervemenoa. Olen pahoillani, mutta näin se vaan menee. Halvemmaksi tulee kirjoittaa suoraan se sairaseläke.
Vierailija kirjoitti:
Pelit pois ja kouluun, eikä asiasta edes kysytä tältä tyypiltä. Näin se elämä vaan menee, eikä saa valita.
Mutta vanhemmat ei uskalla kasvattaa, vaan silitellään päätä.
Tästä ei ole hyötyä kun sieltä koulusta voi vaan myös poistua.
T: Joku joka lähti usein koulusta lätkimään sen jälkeen kun isä sinne kouluun minut autolla vei ja piti huolen että menen varmasti sisälle.
Huudot siitä tuli ja joskus tukkapöllyä kun sai selville kun opettaja kertoi että teidän likka lähti taas kesken koulupäivän pois mutta silti jatkoin.
Tässä tuntuu, että aika pieni ongelma on lähtenyt paisumaan, kun on autettu väärällä tavalla ja sitten siitä on tullut iso ongelma vuosien mittaan.
Vierailija kirjoitti:
Pelit pois ja kouluun, eikä asiasta edes kysytä tältä tyypiltä. Näin se elämä vaan menee, eikä saa valita.
Mutta vanhemmat ei uskalla kasvattaa, vaan silitellään päätä.
Pakotus on ainakin autismin kirjolla oleville se vähiten toimiva strategia.
Joku väitti minun esiintyneen täällä sossuna. Se ei pidä paikkansa.
Olen Th ja terveystieteiden maisteri, tehnyt sote-alalla myös muita töitä kuin neuvolaa.
Olen työn puolesta ollut paljon lastensuojelun kanssa tekemisissä joten sillä kokemuksella puhun.
🇺🇦🇮🇱
Vanhempi ei voi kannatella kaiken yli. Ei vain voi.
Millainen ihminen kirjoittaa näin epäempaattisen kommentin? Mistä löytyy syyllinen lähimmäisen rakkauden puutteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mielenterveyssyistä koulunkäynnin kesken jättänyt nuori. Kaikkemme tehtiin, että olisi voinut luokkaan mennä.
Avun piiriin pääseminen kesti 1,5 vuotta ja sitten tapaamisia oli noin kolmen kuukauden välein. 3v kriisin alusta lapsi sai diagnoosin ja toimintaterapiaa.
Aika monta vuotta meni nuoren elämästä penkin alle.
Nyt sitten mietitään, että mikä se hyvä tulevaisuus voisi olla entiselle kympin tytölle
Ja koko perhe tässä sairastui sivussa. Pitkät jäljet jää, kun apua ei saa. Toki kävi meillä sossu kerran tai pari viikossa. Mutta se apu mitä olisi tarvittu, oli se psykiatrian
Kannattaa miettiä oikein avoimesti että minkälainen perhe on se joka tuottaa tällaiset psyykkiset vammat lapselle että koulunkäynti jää kesken? Millaiset vanhemmat? Millainen äitisuhde? Kyllä se syyllinen löytyy jos av
Ongelmaisten nykylasten ja -nuorten auttaminen on todella vaikeaa. Aika usein myös vanhemmuus on kadoksissa. Se on vaikea yhtälö ratkottavaksi. Hyvään tulokseen pääsemiseen vaadittaisiin ammattilaisilta valtavasti aikaa. Se ei oikein ole mahdollista, kun tapauksia on PALJON.
HS:n tapauksessa oli (taas) keskitytty väärään asiaan- siihen miten saadaan lapsi/nuori kouluun. Pitäisi keskittyä siihen, mikä koulun käynnin estää ja poistaa esteitä. Varmistaa, että koulussa on hyvä olla. Kun tämänkin kunnossa, niin kyllä lähes jokainen lapsi/nuori silloin sinne kouluun menee. Ei pakottaminen auta.
Ja kaikki tähän tarkoitetut tukitoimet ovat murto-osa sijoittamisen/huostaanoton kustannuksista. Vaikka joka päivä kotiintuleva palvelu on huomattavasti halvempaa kuin asuminen laitoksessa
Ehkä olisi syytä lopettaa se silmien ummistaminen kiusaamiselta. Ihan varmasti opettajat ovat huomanneet, jos kiusaaminen on niin pahaa, että ei uskalla tulla kouluun. Väkivallan uhrin paiskaaminen tyrmään ilman syytettä on vastenmielinen toimintatapa.
Kaffebulla kirjoitti:
Joku väitti minun esiintyneen täällä sossuna. Se ei pidä paikkansa.
Olen Th ja terveystieteiden maisteri, tehnyt sote-alalla myös muita töitä kuin neuvolaa.
Olen työn puolesta ollut paljon lastensuojelun kanssa tekemisissä joten sillä kokemuksella puhun.
Kyllä mäkin muistan sun yhteen aikaan aina olleen sossu.
Mutta älä ota tätä niin vakavasti, emme mekään ota sinua.
Kiusaamista ei aina ole mahdollista huomata. Jos kiusaaminen olisi aina sitä, että lyödään tai potkitaan, sen huomaa. Vaan ei se ole. Kiusaaminen on usein henkistä. Se tapahtuu nykyään yhä useammin ja useammin somessa. Olkaa vanhemmat valppaina.
Eihän tuossa tapauksessa ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin ottaa huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa tapauksessa ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin ottaa huostaan.
On surullista, että todellakin - lastensuojelulla ei ole keinovalikoimassa kotiintuotavia palveluita, jotka olisivat halvempia ja monessa tapauksessa tehokkaampia kuin laitokset.
Eipä niitä ole psykiatrisella puolellakaan (tässä HS:n tapauksessa neuropsykologinen/psykiatrinen hoito/kuntoutus olisi myös voinut auttaa). Psykiatrisella joko 1 kerta/viikko avohoidon tapaaminen tai sitten osastohoito. Välimalleja on liian vähän
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa tapauksessa ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin ottaa huostaan.
Lapsi voi opiskella koulunsa myös kotona. Näin meillä tehtiin. Koulusta saatiin tehtäviä jotka nuori teki. Ei ole pakko olla läsnä koulussa. Oppivelvollisuus, ei koulupakko
Hyvä että joutui kotoa pois, koulua täytyy käydä. Olisin erittäin yhteistyöhaluinen jos olisi itsellä ongelma tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Jossakin vaiheessa pitäisi myös pystyä tunnustamaan että ei tästä tule mitään vaikka niitä tukitoimia yrittäisi tarjota miten. Pitää kirjoittaa vaan se pienin eläke ja tervemenoa. Olen pahoillani, mutta näin se vaan menee. Halvemmaksi tulee kirjoittaa suoraan se sairaseläke.
Eläke voi olla ihan hyvä ratkaisu. Ei estä opiskelua. Mutta aina pitäisin myös toivoa yllä. Todella vaikeista paikoista on päässyt osaksi yhteiskuntaa. Kaikista siihen ei ole ja se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että joutui kotoa pois, koulua täytyy käydä. Olisin erittäin yhteistyöhaluinen jos olisi itsellä ongelma tapaus.
Mutta eihän tässäkään tapauksessa koulunkäynti onnistunut sijoituksessakaan.
Kyse ei ole siitä, etteikö perheet ottaisi apua vastaan, vaan siitä, että tarjottu apu on vääränlaista.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenkodissa yhdestä lapsesta maksetaan n. 170€ per päivä ja kunta maksaa siis huostaanotto kunta.
Ei tässä ajatella nuorten parasta vaan se on vaan laillinen ihmiskauppa .
Olen itse lastenkodin kasvatti ja en saanut elämääni järjestykseen aikuisena, koska en saanut tukea tai apua oppimisvaikeuksiin .
Henkisesti kasvoin myös kieroon, koska en saanut rakkautta lapsena .
Ei noissa paikoissa opi elämän tärkeitä asioita, kuten miten maksaa laskut ja miten hoidetaan asioita.
Nää nuoret jotka sieltä NS. "Vapautuu"18-21 vuotiaina on ihan hukassa .
Jälki huolto on pelkkä vitsi joka ei käytännössä toteudu mitenkään.
Itsellä ehti olla luottotiedot tallessa kaksi kuukautta, kun en saanut rahaan.
Koulut jäi kesken kun oli vaikeuksia jo peruskoulussa.
En osaa edes kirjoittaa kunnolla.
Ja itse en ollut nuoriso r
Varmaan se, jos olisi keskitytty koko perheen ongelmiin .
Talous ongelmiin ja että äiti olisi saanut apua hahmottamaan talouttaan .
Oltaisi saatu kotiin apua minulle läksyjen tekemiseen ja koulussa enemmän tukiopetusta ja jotkut päivät olisi voinut olla myös etänä.
Eli kutsuisin sitä hybridi oppimisseksi, jossa pääpaino olisi olla koulussa, mutta oppimisen tueksi voisi olla kotikoulu päiviä, koska minulla oli vaikea oppia ja keskittyä tunnilla.
Läksyjä olisi voinut olla vähemmän tai edes mahdollisuus käydä suullisesti läpi osaamista.
Ja sitten minun vanhemmat olisivat tarvinneet rutiinit ja apua ja tukea kotiin .
Pelit pois ja kouluun, eikä asiasta edes kysytä tältä tyypiltä. Näin se elämä vaan menee, eikä saa valita.
Mutta vanhemmat ei uskalla kasvattaa, vaan silitellään päätä.