Puhumaton mies. Voisko joku mies valaista, miksi ei puhu?

Olimme olleet reilu 20 vuotta naimisissa kun puhumaton mieheni sai kakaistua ulos ettei puhu koska pelkää naisia. No sepä hienoa. Kysyin että mitenkäs luulet että ongelman voi vaimon kanssa ratkaista? No ei mitenkään.

Kokeile kädellä, hengittääkö se? Voiko olla katatonisessa tilassa? Lopuksi heitä se pellolle.

Kissa tai koirakaan ei puhu, mutta siihen on helpompi suhtautua. Ja ne ovat muuten sosiaalisia ja seurallisia.

Odottelin aika kauan ja kärsivällisesti että mies avautuu. Ei avautunut, mutta minä kyllä avauduin asioistani toiselle miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja pyysi miesten kommentteja ja näkökulmaa, kohta ketju on täynnä naisia (osa trolleja toki myös) yrittämässä kaikin keinoin tehdä miesten kommentteja tyhjiksi ja väittämässä muiden kuin naisnäkemysten olevan paskaa.

Voi miten liikuttavan tyypillistä.

Tällä palstalla varmaan 95% kommentoijista on naisia ja väistämättä aina käy niin että naiset vastaa silloinkin kun miehiltä kysytään. Sitten astuu aina kehiin tää sama vastakkain asettelu, mee too ja miehet matalaksi. Olen nainen itsekin, mutta jotenkin aina ärsyynnyn siitä, miten miehestä automaattisesti tehdään syyllisiä ja naisista uhreja. Itse kun satun tuntemaan montakin kilttiä ja kunnollista miestä..

Kyllähän mukavalle ihmiselle, jonka kanssa on yhteinen sävel puhuu mielellään.

Te joille mies ei avaudu: millaista on ulosantinne sävyltään normiviikolla noin ylipäätään?

Harva mies (oman kokemukseni perusteella) puhuu ns lämpimikseen. Puhuu sitten kun on jotain sanottavaa. Esimerkiksi: "Olen tavannut toisen - menemme naimisiin viikon päästä" tai "Unohdin kertoa sinulle, että olen homoseksuaali"

Vierailija kirjoitti:

Odottelin aika kauan ja kärsivällisesti että mies avautuu. Ei avautunut, mutta minä kyllä avauduin asioistani toiselle miehelle. 

Ei kokenut sinua sen arvoiseksi, että olisi avautunut. Sitä sattuu.

Yritin vuosia sitten olla vastaavan tyypin kanssa. Ihan alkuun hän tietenkin puhui, ja oli ihan mukavaa muutenkin. Sitten pikkuhiljaa meni siihen että mies katsoi vain telkkaria, eikä tosiaan juurikaan puhunut. Ja tämä siis aina kun oltiin kotona. Jos yritin jutella, sanoi hän että kuulee kyllä vaikka ei aina vastaisikaan.

Ja siis en mitään negistellyt, tai puinut sitä suhdetta, mutta kyllä mä ajattelen että jos ollaan yhdessä niin jotain kuitenkin jutellaan välillä, tietenkin. En kaipaa sellaista että kunhan kotona vain on joku, ettei tarvitsisi olla yksin.

Eipä se suhde tietenkään kestänyt koska hän halusi pelkästään katsoa telkkaria ja olla hiljaa, minä kaipasin elämänkumppania. Onneksi myöhemmin sellaisen löysinkin.

Miksi nainen on suhteessa jossa mies ei puhu hänelle. Naisen täytyy kysyä netistä apua,mutta silti hän päättää jäädä suhteeseen, jossa ei ole tyytyväinen. 

Miksi se on miehen vika? Itse olet omasta elämästäsi vastuussa

Joillain ei vaan ole paljon ajatuksia päässä. Eivät keksi mitään sanottavaa. Yksi eksäni oli tällainen. Kun joskus tenttasin että miksi hän ei keskustele niin "ei ole mitään asiaa" ja jos kysyin miten meni päivä niin "ei mitään erikoista". 

Joka kerta kun mies on avannut suutaan niin oot tappuroinu vastaan, rytänny sen mielipiteet ja ajatukset. Luultavasti vielä räjähtäny tai alkanut itkemään jostain.

Sitä oppii nopeesti että parempi vaan pitää turpansa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

No mistä haluaisit erityisesti puhua? Esim. jos hän on introvertti, niin ei puhuminen pelkän puhumisen vuoksi välttämättä niin kiinnosta, pitäisi olla jotain asiaa mistä puhua. Meillä on molemmat introverttejä, ja paljon ollaan vaan hiljaa. Sitten kun on asiaa, puhutaan.

Ei introvertteys ole sama kuin puhumattomuus. Itse olen introvertti ja voin käydä keskusteluja aiheesta kuin aiheesta, mutta mieluummin juuri sellaisia syvempiä keskusteluja (esim.elämän tarkoitus, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen) kun siitä että naapurin kummin kaiman siskon mies osti uuden auton. Oman mieheni kanssa monta kertaa vietetty koko yö valvoen ja jutellen toiselle. Toki viihdyn välillä yksinkin, mutta ei se siitä ole kiinni etteikö olisi mitään sanomista toiselle. Anteeksi jos käsitin kommettisi väärin, mutta mielestäni jos ihmisillä ei ole juurikaan mitään sanomista kumppanilleen niin silloin hän on joko väärän ihmisen kanssa yhdessä tai sitten se osoittaa mielikuvituksen puutetta jos mistään aiheesta ei keksi keskustelua. Ei toki koko ajan tarvitse olla äänessä, mutta se että täytyy olla jokin erityistä asiaa, että voi puhua kuulostaa mielestäni hieman kummallista, miksei vain voi vaihtaa ajatuksia rakkaan ihmisen kanssa asiasta kuin asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän mukavalle ihmiselle, jonka kanssa on yhteinen sävel puhuu mielellään.

Te joille mies ei avaudu: millaista on ulosantinne sävyltään normiviikolla noin ylipäätään?

Herää kysymys miksi se mies menee yhteen naisen kanssa, jota ei pidä mukavana ja jolle ei halua puhua? Tuohan on kaistapäistä.

Täällä on tullut kommentteja, että miehet eivät puhu jos nainen aina lyttää ym. joten "parempi pysyä vain hiljaa". Mutta miksi ihmeessä mies sitten pysyisi tällaisessa suhteessa? Voisiko mies olla jotenkin oudosti ihan tyytyväinen suhteessa jossa ei keskustella siksi että toinen ei uskalla tai halua sanoa mitään ettei tulisi lytätyksi?

Itselläni on hyvä suhde, meillä ei lyttäile kumpikaan ja on muutenkin mukavaa. Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Vierailija kirjoitti:

Harva mies (oman kokemukseni perusteella) puhuu ns lämpimikseen. Puhuu sitten kun on jotain sanottavaa. Esimerkiksi: "Olen tavannut toisen - menemme naimisiin viikon päästä" tai "Unohdin kertoa sinulle, että olen homoseksuaali"

Mistä te tämmöisiä puupökkelömiehiä löydätte? Kyllä omassa ystäväpiirissä kaikilla on ihan fiksut keskustelutaitoiset miehet. Toiset rauhallisempia ja toiset sosiaalisempia, mutta se että ei juuri lainkaan puhu ei ole kyllä tuttua. Kuinka voi ylipäätään rakastua ihmiseen jos ei edes tiedä minkälainen tämän sisäinen ajatusmaailma on eikä vaihda ajatuksia toisen kanssa? Miten onnistuu arjen pyörittäminen ja tulevaisuuden suunnitelu kun toinen ei puhu eikä pukahda? 

Vierailija kirjoitti:

En pysty puhumaan puolison kanssa henkeviä, kun puoliso on niin tyhmä. Hän ei koe asioiden pohtimista moniuloitteisesti mielekkäänä ja luo omat mielipiteensä asioista sen mukaan mitä yleinen mielipide on. Turha siinä vängätä, jos toinen ei pysty vahvisturharhaltaan ottamaan vastaan informaatiota mikä ei tue sitä jo luotua mielipidettä.

Veikkaanpa että 90% ihmisistä elää vahbisturharhoissaan.

 

En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät yhteen sellaisen kumppanin kanssa johon ei saa lainkaan älyllistä yhteyttä keskusteluissa ja jota pitää tyhmänä. 

Ainahan sitä voi vaikka päivitellä päivän säätä ja lähetellä ruutukaappauksia sääennusteista toiselle jos sillä hetkellä kauempana. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Siis mistä puhua? 

Valaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies voi olla onnellinen tekemättä tai puhumatta mitään, ja se tunnetusti vaivaa ja häiritsee tippaleipäaivoista naista. Mies voi istua telkkarin ääressä sanomatta mitään, ja olla täysin onnellinen ja hyvällä tuulella ilman mitään ongelmia mielessään. Sekös alkaa vaivata naista, ja kohta naisen tippaleipäaivot höyryävät itse kehittämästään draamasta ja joko nainen alkaa hiostamaan miestä että mikä ihme sua vaivaa tai menee kyselemään konsultaatiota vauvafoorumilta että mikä miestä vaivaa ja onko ero ainoa ratkaisu, jne jne you know the drill.

Mies on tietenkin autuaan tietämätön tästä kaikesta, ja puulla päähän lyöty sitten kun nainen ottaa asian esille. Ja avot, jälleen yksi täysin tarpeeton naisen omassa päässään keittämä ongelma ja draama on valmis.

Mies on aika tyhmä, jos hän luulee, että voi olla onnellinen itsekseen hiljaa 24/7, jos on ryhtynyt parisuhteeseen. Parisuhteessa, kun on yleensä tarkoitus jutella sen toisen osapuolen kanssa ainakin jonkin verran. Ei ihan riitä, että toinen on olemassa vain kotitöitä, seksiä ja laskuihin osallistumista varten, mutta häntä ei huomata muuten ollenkaan. 

Olen nainen ja mielestäni tuo nainen on tyhmä kun menee yhteen sellaisen miehen kanssa yhteen, joka ei keskustele. Jos mä näen ekoilla treffeillä, että mieheen ei saa minkäänlaista keskusteluyhteyttä niin en mene toisille treffeille hänen kanssaan enkä todellakaan ryhtyisi parisuhteeseen. Keskusteluhan on juuri se yksi tärkeimmistä asioista mikä sen kiinnostuksen herättää siinä toisessa osapuolessa, sen perusteella nähdään nauretaanko samoille jutuille, onko meillä yhteinen arvomaailma, onko meillä samankaltaisia harrastuksia, tulevaisuuden tavoitteita jne. jne. Älykäs ja sukkela keskustelu toimii usein myös ihan flirttinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mistä puhua? 

Valaista.

Mä voisin ihan hyvin puhua valaista...

Mitä tekisit ensimmäiseksi jos joutuisit valaan vatsaan?

Oletko nähnyt sen valaan luurankon Lontoon Luonnonhistorian museossa?

Pitäisikö meidän tehdä enemmän valaiden suojelemiseksi?

Oletko käynyt valaiden katseluretkellä? Kiinnostaisiko mennä?

Mitä pidät valaiden laulusta? Rauhoittaako se sinua?

Oletko lukenut Moby Dickin? Mitä pidit siitä? Mitä pidät artist Mobysta, luuletko että hän nimesi itsensä tuon valaan mukaan?