Matkustelu ei enää kiinnosta, muita?

Vierailija kirjoitti:

Mulle, ikää 52. Olenkin tosi kiitollinen, että nuorena oli mahdollisuus tehdä juuri sellaisia matkoja, joita halusi (omat "must see" -paikat on nähty). Nykyään on tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että matkustaminen ei enää siinä määrin houkuttele. 

Sama juttu. En suin surminkaan halua Euroopan pääkaupunkeihin, jotka ovat aivan järkyttävän täynnä turisteja nykyään. 

Prahat Budat Krakovat ha Birkenaut olen nähnyt jo yli 30 vuotta sitten.

Nyt keskityn pienempiin kaupunkeihin tai matkustan sesonkiaikojen ulkopuolella. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle, ikää 52. Olenkin tosi kiitollinen, että nuorena oli mahdollisuus tehdä juuri sellaisia matkoja, joita halusi (omat "must see" -paikat on nähty). Nykyään on tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että matkustaminen ei enää siinä määrin houkuttele. 

Minusta taas matkaillessa saa tyýdytèttyä (en tiedä kuinka kova sensuuri on palstalla, siksi kirjoitin noin) mukavuudenhalua. Kaikkeen voi palkata jonkun tekemään puolesta. Se on perheenäidille luksusta. Viime reissulta jäi mieleen sellainenkin pikkujuttu ettei taksia tarvinnut odotella itse. Sanoi vaan hotellissa, että tarvitsemme taksin. Sitten kahvikupin kanssa vaan istumaan ja henkilökunnan jäsen siellä kadulla katsoi, milloin taksi tulee.

Aamiainen hotellihuoneessa on myös aina yhtä ihanaa. Kotona pitää itse keittää kahvit ja laittaa pöytä koreaksi.

Ei ole. Olen nyt 49-vuotias ja pahenee vaan matkahimot. Kolmen viikon päästä kolmas pidempi matka jo tänä vuonna. Tosin kaukomatkoja en tee usein, koska ei ole lomaa riittävästi töistä, kun ei ihan 4-7 päivän lomalle viitsi Etelä-Amerikkaan saakka lähteä. Mutta Euroopassakin on paljon kaikkea kivaa ja monissa paikoissa käyn vain hengaamassa säännöllisesti, koska on vaan kivaa olla siellä. Esimerkiksi Lontoossa olen käynyt 12 kertaa, Roomassa kuudesti jne. Ainakin yksi matka vuodessa pitää olla aivot narikassa -loma eli johonkin lämpimään makaamaan tasokkaan hotellin altaalle ja kävelemään rantakadulle. Voin käydä useammankin kerran samassa paikassa, koska valtaosa Välimeren kohteista on samanlaisia pohjimmiltaan ja se nyt on yksi ja sama, onko Rodoksella vai jossain Haniassa. Minulle se lämpö, oleilu, ruoka ja fiilis lomailusta on se pääasia. 

Nyt esimerkiksi lähden syyskuun lopussa Madridiin viideksi päiväksi. Siellä en ole koskaan käynytkään. Kesällä olin Kyproksella makaamassa ja pääsiäisenä Roomassa. Ateenaan haluaisin vielä loppuvuoden aikana, mutta saapi nähdä, onko rahaa ja aikaa lähteä. En ole Ateenassa koskaan käynyt ja kai sekin pitää käydä kurkkaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 50 enkä vielä ole aloittanutkaan matkustelua. Ainoa ulkomaanmatka lapsena kerran käytiin Ruotsissa. Olen ajatellut, että eläkkeellä sitten alan matkustelemaan, sittenhän sitä aikaa on. Mun vanhemmat myös teki näin, aloitti reissaamisen eläkkeellä. Nyt tälläkin hetkellä on jollain jokilaivaristeilyllä Ranskassa, 80 v. ihmiset.

Ihan järkyttävää. Minulla ei olisi mitään yhteistä kaltaisesi ihmisen kanssa. Mielestäni vähänkään älykäs ihminen käy luonnollisesti tutustumassa maapallon eri maihin, niin paljon kuin rahkeita riittää. 

Mä tykkään tutustua maihin ja kulttuureihin ihan oman olohuoneen mukavuudesta, lukemalla ja katsomalla dokumentteja. En ole myöskään niin aisti-ihminen, että jonkun aiemmin kuvaamat tuoksut, maut yms. olisi minulle kovin olennaisia - tuskin edes huomaisin sellaisia matkoilla, tai jos huomaisin ei olisi minulle erityisen tärkeitä. En varmaan eläkkeelläkään niitä matkoja niin kaipaisi, muuten paitsi että voi sinkkuna eläkeläisenä muuten tulla aika pitkäksi kun ei ole työssä päivät. 

Parikymppisenä harmitti, kun olisi halunnut matkustella mutta ei ollut varaa.

Nelikymppisenä velat oli maksettu ja matkusteluun oli varaa sen verran, että näkemisen arvoiset paikat tuli nähtyä ja uutuudenviehätys haihtui melko nopeasti.

Nyt kuuskymppisenä ei enää kiinnosta. Tässä ketjussa jo todettujen matkailun varjopuolien lisäksi vielä se, että sanojen "päivää, kiitos, näkemiin, hyvää päivänjatkoa" hokeminen tai kuuleminen kohdemaan kielellä tai broken englishillä ei kehitä kielitaitoa.

Aivan mahtavaa olla täällä aasiassa nyt. Sade ropisee, lähetti toi mäkkiannoksen, ilmastointi päällä ja tämä elämän määrä. 

M49

Kyllähän matkailu on gutaa tehnyt itselleni, mitäs sitä kieltämään. Nuorempana en olisi voinut edes uneksia siitä mitä reissuja on myöhemmin koettu. Tosin aktiivivaiheen jälkeen alkoi tulemaan hiukan toistoa loma- ja varsinkin työmatkoissa. Vanhempana olen alkanut hakemaan enemmän helppoja matkoja, mannerten väliset yön yli lennot ja jännämaat alkavat olemaan jo taakse jäänyttä elämää. Paljon hyviä kohteita on löytynyt myös Pohjolasta, Balttiasta ja Suomestakin.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin. Nuorempana ei ollut taloudellista mahdollisuutta matkustella ja lasten synnyttyä se oli ajan puutteen takia haasteellistakin. Kävimme harvakseltaan, parin vuoden välein. Olin lähes 30v kun kävin etelässä ensimmäistä kertaa. Sitten olikin pitkä ajanjakso jolloin meillä ei perheenä ollut yhteisiä lomia, joten mihinkään ei päästy. Siihen päälle koronavuodet. Heti kun rajoitukset poistui otettiin hukattu aika takaisin ja ollaankin käyty sittemmin kaksi kertaa vuodessa jossain. Joka toinen kerta vain puolison kanssa ja joka toinen koko perheenä. Pidän tärkeänä näyttää maailmaa lapsillekin. Nytkin on matka varattu, varaan aina uuden kun palaan reissusta. 

 

Kun pakon sanelemana on joutunut täällä ankeiston keskellä lomiaan viettämään, niin on oppinut sen että elämästä pitää nauttia ennen kuin on liian myöhäistä ja muuttuu itsekin samaksi ankeistoksi. 

Tuohan se just on, että jos et oo aiemmin voinut matkustaa, teet sitä nyt. Joku muu taas on jo matkustanut oman kiintiönsä täyteen paljon aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan matkustamista, pelkästään ajatusta matkustamisesta. Valitettavasti intoa lähteä minnekään vähentää reilusti se, että esimerkiksi koko Eurooppa on pilattu rikastuttajilla. On vaikea löytää enää eurooppalaista henkeä mistään ja turvallisuus on tietenkin kaikonnut samaa tietä. Joten ei paljoa kiinnosta. Tukholma esimerkiksi oli ennen itsellä sellainen "jos ei  minnekään muualle niin ainakin sinne" kohde, jossa oli kiva käydä varsinkin kesäaikana. Ei ole enää.

Tätä olen itsekin ajatellut. Olen Eurooppa-fani, ajatuksen tasolla... mutta todellisuudessa joka ikinen EU-maa on tunnettu täyteen tulijoita. Missä tahansa saattaa r*j*ht** p***mi milloin tahansa. Tai a*e laulaa.

Niin. Itseasiassa minäkin olen tuollainen m-tulija Italiassa mikä on nykyinen asuinmaani. Voi kamala!

Tosin omassa asuinkunnassa näyttää siltä että tulijat tekevät todella kovasti töitä, aamulla juuri sovin uuden urakan meidänkin talolle yhden muualta tulleen kanssa. Maleksijoita hyvin hyvin vähän. Olen tänävuonna tainnut nähdä 2, voi toki olla että hekin olivat ruokatunnilla. 

Minua ei ole matkustelu kiinnostanut koskaan. Jo murrosikäisestä lähtien olen aina viihtynyt parhaiten kotona omissa oloissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi ollut laki että lomamatkalta ei olisi saanut tehdä somepäivityksiä eikä muutenkaan kertoa kenellekään niin kuinkahan olisi vaikuttanut lentomatkailuun. Varmaan -90%.

Tuskin. Matkustimme jo 70 luvulla. Tälläkin hetkellä reissussa eikä yhtään päivitystä somessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan matkustamista, pelkästään ajatusta matkustamisesta. Valitettavasti intoa lähteä minnekään vähentää reilusti se, että esimerkiksi koko Eurooppa on pilattu rikastuttajilla. On vaikea löytää enää eurooppalaista henkeä mistään ja turvallisuus on tietenkin kaikonnut samaa tietä. Joten ei paljoa kiinnosta. Tukholma esimerkiksi oli ennen itsellä sellainen "jos ei  minnekään muualle niin ainakin sinne" kohde, jossa oli kiva käydä varsinkin kesäaikana. Ei ole enää.

Tätä olen itsekin ajatellut. Olen Eurooppa-fani, ajatuksen tasolla... mutta todellisuudessa joka ikinen EU-maa on tunnettu täyteen tulijoita. Missä tahansa saattaa r*j*ht** p***mi milloin tahansa. Tai a*e laulaa.

 

Eurooppa on huomattavasti turvallisempi kuin 70- ja 80-luvuilla, jolloin oli ihan  kotikutoista terro

Totta. Esim Italiassa oli pankin ovella aseistetut vartijat, heitä ei ole näkynyt vuosikymmeniin enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 50 enkä vielä ole aloittanutkaan matkustelua. Ainoa ulkomaanmatka lapsena kerran käytiin Ruotsissa. Olen ajatellut, että eläkkeellä sitten alan matkustelemaan, sittenhän sitä aikaa on. Mun vanhemmat myös teki näin, aloitti reissaamisen eläkkeellä. Nyt tälläkin hetkellä on jollain jokilaivaristeilyllä Ranskassa, 80 v. ihmiset.

Kyllä tuo ikä rajoittaa kohdevalinnassa. Esim. yksi meidän parhaista lomista on ollut Perussa mm. Machu Picchulla käynti. En enää eläkeiässä lähtisi sinne sopeutumaan vuoristoilmaan. Eläkeläismatkustelu on ihan erilaista kuin ne paikat, jotka ovat oikeasti näkemisen arvoisia.

Muuttuuhan se maku muutenkin, ei vain iän takia?

Olen 64v mutta pari kk sitten olin vaelluksella Alpeilla, vuotta vanhempi ystäväni juuri äskettäin. Siinä jäi moni nuorempi jälkeen, pinkoi kuin hirvi:) Ei kyllä henki loppunut.  Katamaraanipurjehdus 5v sitten, zip-line ja vaijerisilta parinsadan metrin korkeudessa 7v sitten. Minä ja muutama kymmenen koululaista. Yhtä kivaa kaikilla! Polven kunto rajoittaa sen verran että jooga ja pilates ei enää kontallaan onnistu mutta kaikki muu kyllä! 

Mutta joo, vähän on muuttunut lomailu kuitenkin - tänään olen raivannut puutarhasta villiintyneitä visterian ja viiniköynnösten oksia, suunnitellut uima-altaan paikkaa ja keräillyt päärynöitä hilloa varten. Kuukauden kuluttua menen tryffelinmetsästykseen. Mitään rajua urheilua en kaipaa, en ole ikinä kaivannut.  Tätä taloa ei meillä ollut kun olin 20 tai 30 tai 40v. Valitettavasti. 

Juurikin mukavuudenhalu on kasvanut. Ennen sitä nukkui vaikka retkeilymajassa. Valmiille hotelliaamiaiselle on ihan kiva mennä, mutta viimeksi reissussa 5 yötä hotellissa ja jo siinä ajassa ehti kyllästyä valikoimaan, joka oli joka aamu sama. Kyseessä oli sentään neljän tähden hotelli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 60-v. ja nautin kyllä aina ajatuksesta päästä matkaan. Vaivalloista on alustavat työt kyllä. Sitten on kiva tulla kotiin, jota arvostaa entistä enemmän. Matkakuumetta on aina enkä usko että nautin elämästä täällä kylmässä koko ajan. 

Kylmässä? 70 hellepäivää ollut tänä vuonna.

Sinulla on pitänyt kiirettä, kun olet matkustanut ympäri Suomea tänä kesänä ollaksesi joka päivä aina siinä kunnassa, jossa on hellettä. Sitä kun ei ole ollut kaikkialla 70 päivää. 

Omassa kunnassa pks taitaa lukumäärä olla alle 45, suunnilleen ollut 10 per kk ja syyskuussa max 3

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä harmitti, kun olisi halunnut matkustella mutta ei ollut varaa.

Nelikymppisenä velat oli maksettu ja matkusteluun oli varaa sen verran, että näkemisen arvoiset paikat tuli nähtyä ja uutuudenviehätys haihtui melko nopeasti.

Nyt kuuskymppisenä ei enää kiinnosta. Tässä ketjussa jo todettujen matkailun varjopuolien lisäksi vielä se, että sanojen "päivää, kiitos, näkemiin, hyvää päivänjatkoa" hokeminen tai kuuleminen kohdemaan kielellä tai broken englishillä ei kehitä kielitaitoa.

Saat sinä enemmänkin puhua!

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en pidä matkustelusta,joten olen talvella kolme kuukautta kerralla lämpimässä.

Tämä. Ihmettelen niitä jotka talvella reissaavat edestakaisin. Olisivat pitempään yhdessä paikassa.

En ole matkustanut sinakaan viiteen vuoteen. Passia ei ole. Matkustaminen tuntuu ylivoimaisen vaivalloiselta ja epämukavslta. Ei maksa vaivaa. Mulla on terveysongelmiakin.

N 49

Vierailija kirjoitti:

Juurikin mukavuudenhalu on kasvanut. Ennen sitä nukkui vaikka retkeilymajassa. Valmiille hotelliaamiaiselle on ihan kiva mennä, mutta viimeksi reissussa 5 yötä hotellissa ja jo siinä ajassa ehti kyllästyä valikoimaan, joka oli joka aamu sama. Kyseessä oli sentään neljän tähden hotelli. 

No, kyllä. Retkeilymajassa, teltassa, joskus lattialla. Nykyään tartten erikoistyynyn ja erikoispatjan, muuten kipeydyn. 

Kun kuuntelee espanjalaisten ja italialaisten kiukuttelua turisteista, miksi menisin maahan jossa paikalliset heti tekevät selväksi etten ole toivottu enkä tervetullut? Ja vielä antaisin heille rahojani siitä että kiukuttelevat minulle? Sa.a.t.an.a, olkoot ilman rahojani sitten.