Lue keskustelun säännöt.
HS: Hyvien perheiden lasten selittämätön pahoinvointi voi johtua vanhempien käytöksestä
Kommentit (121)
En tahtoisi syntyä rikkaaseen perheeseen. Onneksi synnyinkin duunariperheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi masentua, vaikka olisi kaikki.
Meillä myös upeat puitteet, hieno suku, siivooja kävi viikoittain. Aika laadukkaat vaatteet ja lelut ym. viimeisen päälle.
Silti lapsesta lähtien vaikea masennus.
Kulissiperhe eikä tuskin ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi masentua, vaikka olisi kaikki.
Meillä myös upeat puitteet, hieno suku, siivooja kävi viikoittain. Aika laadukkaat vaatteet ja lelut ym. viimeisen päälle.
Silti lapsesta lähtien vaikea masennus.
Kulissiperhe eikä tuskin ainoa.
Jos tämän sanoittaa niin, että ihminen voi masentua, vaikka olisi vaatteita jotka on jonkun mielestä hienoja mutta lähipiiri on etäisiä tai ongelmallisia, niin ristiriita hävciää. Henk koht en ymmärrä, kuinka koskaan on voitu ajatella että edes on mitään ristiriitaa. Eikö ole itsestäänselvää ettei joku krääsä ja lumput tee ihmistä onnellisesksi, jos lähipiirissä ei ole minkäänalsita lämplä ja rakkautta, pahemmassa tapauksessa hyljeksintää halvekusuntaa ja väkivaltaa? Mutta hei, on hienoja rättejä. Ristiriitaa, missä?
Hyi, minua ainakin ahdistaisi jos joku muu kävisi siivoamassa. Itse en yhtään luottaisi, että siivoaa paremmin kuin minä itse.
Varmasti. Vanhempien pitäisi katsoa omaa käytöstään ja vaatimuksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi masentua, vaikka olisi kaikki.
Meillä myös upeat puitteet, hieno suku, siivooja kävi viikoittain. Aika laadukkaat vaatteet ja lelut ym. viimeisen päälle.
Silti lapsesta lähtien vaikea masennus.
Kulissiperhe eikä tuskin ainoa.
Mutta olitko Sinä?
Monelle voisi tehdä hyvää katsoa Muumien Näkymätön Ninni -jakso. Miettiä, onko itse tottunut olemaan ei-ainakaan-haitaksi. Vähemmästäkin masentuu.
Vierailija kirjoitti:
En tahtoisi syntyä rikkaaseen perheeseen. Onneksi synnyinkin duunariperheeseen.
Ei kai nyt hyvänen aika ole varallisuudesta, työstä tai koulutuksesta kiinni, millainen perhe muuten on. Sekä akateemisissa että duunareissa ja myös kaikissa tuloluokissa on sekä hyviä että huonoja vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi, minua ainakin ahdistaisi jos joku muu kävisi siivoamassa. Itse en yhtään luottaisi, että siivoaa paremmin kuin minä itse.
Pointtina on vapauttaa aikaa muuhun, jos on esimerkiksi hyväpalkkainen, vaativa työ. On järkevämpää työskennellä täydet tunnit ja palkata siivooja, kuin siivota itse, jos oma palkka on isompi kuin siivoojan tuntipalkka. Ellei nyt kovasti tykkää itse siivoamisesta.
Miten voi olla hyvä perhe jos lapsi on sekasin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutussa puhuttiin siitä, että lämmin ja läsnäoleva suhde sekä vuorovaikutus on on jäänyt vajaaksi tai kokonaan kehittymättä.
Tällainenhan voi käydä kyllä myös taloudellisesti vähävaraisessakin perheessä, samoin varakkaassa perheessä olla emotionaalisestikin hyvä kasvaa. Kummallinen vastakkainasettelu.
Siinä puhutaan lapsista, joiden vanhemmat ovat välinpitämättömiä eivätkä vietä lastensa kanssa tarpeeksi aikaa, esimerkiksi työkiireiden takia. Eli perhe on siinä mielessä "hyvä" ettei ole päihdeongelmia tai väkivaltaa tai rahapulaa, mutta lapsi jää silti yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutussa puhuttiin siitä, että lämmin ja läsnäoleva suhde sekä vuorovaikutus on on jäänyt vajaaksi tai kokonaan kehittymättä.
Tällainenhan voi käydä kyllä myös taloudellisesti vähävaraisessakin perheessä, samoin varakkaassa perheessä olla emotionaalisestikin hyvä kasvaa. Kummallinen vastakkainasettelu.
No Hesarin juttu. Ei varmasti ongelma rajoitu hyväosaisiin perheisiin.
Kun voi saavuttaa kaiken helposti, voi motivaation löytämisessä olla ongelmia. Samalla vanhempien taloudellinen menestys luo painetta ansaita itsekin paljon rahaa.
Yleensä paras vaihtoehto on käyttää vanhempien rahoja ja suhteita hyväksi ja hyväksyä tosiasiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä puhutaan lapsista, joiden vanhemmat ovat välinpitämättömiä eivätkä vietä lastensa kanssa tarpeeksi aikaa, esimerkiksi työkiireiden takia. Eli perhe on siinä mielessä "hyvä" ettei ole päihdeongelmia tai väkivaltaa tai rahapulaa, mutta lapsi jää silti yksin.
Näitä perheitähän on järkyttävästi jotka ei saa vanhemmilta riittävää huomiota. Monesti ei edes ole isää ja sen näkee kauas nuorista naisista kun on isä kompleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi masentua, vaikka olisi kaikki.
Meillä myös upeat puitteet, hieno suku, siivooja kävi viikoittain. Aika laadukkaat vaatteet ja lelut ym. viimeisen päälle.
Silti lapsesta lähtien vaikea masennus.
Kulissiperhe eikä tuskin ainoa.
Jos tämän sanoittaa niin, että ihminen voi masentua, vaikka olisi vaatteita jotka on jonkun mielestä hienoja mutta lähipiiri on etäisiä tai ongelmallisia, niin ristiriita hävciää. Henk koht en ymmärrä, kuinka koskaan on voitu ajatella että edes on mitään ristiriitaa. Eikö ole itsestäänselvää ettei joku krääsä ja lumput tee ihmistä onnellisesksi, jos lähipiirissä ei ole minkäänalsita lämplä ja rakkautta, pahemmassa tapauksessa hyljeksintää halvekusuntaa ja väkivaltaa? Mutta hei, on hienoja rättejä. Ristiriitaa, missä?
Tämä on totta.
Köyhissä perheissä saattaa joskus olla enemmän yhteishenkeä ja avoimuutta, kun vaikeaa tilannetta on vähän hankala lapsilta kokonaan piilottaakaan. Ei sillä ettei köyhyydessä olisi paljon huonoja puolia ja sellaisia tekijöitä, mikä tekee perhe-elämästä vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi masentua, vaikka olisi kaikki.
Meillä myös upeat puitteet, hieno suku, siivooja kävi viikoittain. Aika laadukkaat vaatteet ja lelut ym. viimeisen päälle.
Silti lapsesta lähtien vaikea masennus.
Kulissiperhe eikä tuskin ainoa.
Jos tämän sanoittaa niin, että ihminen voi masentua, vaikka olisi vaatteita jotka on jonkun mielestä hienoja mutta lähipiiri on etäisiä tai ongelmallisia, niin ristiriita hävciää. Henk koht en ymmärrä, kuinka koskaan on voitu ajatella että edes on mitään ristiriitaa. Eikö ole itsestäänselvää ettei joku krääsä ja lumput tee ihmistä onnellisesksi, jos lähipiirissä ei ole minkäänalsita lämplä ja rakkautta, pahemmassa tapauksessa hyljeksintää halvekusuntaa ja väkivaltaa? Mutta hei, on hienoja rättejä. Ristiriitaa, missä?
Minä olen ollut lapsesta asti masentunut ja ahdistunut, vaikka oli rakastava perhe. Ilmeisesti mulla on vaan masennukseen taipuvainen mielenlaatu.
Kyllä on paljon suurempi riski masennukseen niillä lapsilla ja teineillä, joiden perheessä on rahasta puutetta. Perhe-elämä on toki haastavaa on sitä rahaa tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Siinä puhutaan lapsista, joiden vanhemmat ovat välinpitämättömiä eivätkä vietä lastensa kanssa tarpeeksi aikaa, esimerkiksi työkiireiden takia. Eli perhe on siinä mielessä "hyvä" ettei ole päihdeongelmia tai väkivaltaa tai rahapulaa, mutta lapsi jää silti yksin.
Olen tuollaisen perheen koko elämäni eriasteisista mt-ongelmista kärsinyt aikuinen lapsi. Ei se perhe ole hyvä, mutta tietenkään ulkopuoliset eivät sitä havainnoi. Koulussakin ajateltiin, että olen normaalin keskiluokkaisen perheen jälkikasvua.
Vierailija kirjoitti:
Siinä puhutaan lapsista, joiden vanhemmat ovat välinpitämättömiä eivätkä vietä lastensa kanssa tarpeeksi aikaa, esimerkiksi työkiireiden takia. Eli perhe on siinä mielessä "hyvä" ettei ole päihdeongelmia tai väkivaltaa tai rahapulaa, mutta lapsi jää silti yksin.
VIETTIVÄTKÖ 80-luvun lasten vanhemmat lastensa kanssa aikaa???
Kuulostaa minulta. Olin hyvän perheen ahdistunut ja surullinen lapsi.