Oletko koskaan hautausmaalla käydessäsi pysähtynyt katsomaan tuntemattomien ihmisten hautakiviä?

Helsingin ortodoksinen hautausmaa hietsussa 3 kappaletta ja yksi juutalainen on siinä kiertämistä kun ne käy läpi. 

Harmi, että nykyhautausmailla on tiukat ohjeet niin kivien koosta kuin siitä, mitä kiveen saa kirjoittaa.

Kaivarilla on hukkuneiden merimiesten muistomerkki rannalla Eirassa itseasiassa. 

Joskus käännän niitä nimiä tyyliin, Pekka Mustonen-Mukka Pestonen

Katsesen myös sankarihautoja, vähän joka talosta on kaatunut, nuoria miehiä, parikymppisiä olivat pojat, aina edes sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, olen 58v ja käynnyt hautausmaalla kaksi kertaa, vanhempieni hautajaisissa, muuten ei tule käytyä.

 

 

 

         Et vie vanhemmillesi kynttilää edes jouluksi?  Tunteeton kylmäpaska olet.

 

Kannattaa huomioda niitä läheisiään ihan heidän eläessään. Ei se kynttilä vainajan mieltä lämmitä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran ulkomailla näin hautakiven jossa oli miehen nimi, syntymä ja kuolinpäivä. Sen alla oli naisen nimi ja syntymäaika xx.xx.xxxx- mutta ei kuolinpäivää. Mietin että onkohan se samalla kertaa kaiverrettu jo valmiiksi kun mies oli kuollut.

Tuota tehdään myös meillä Suomessa.  Kun isäni kuoli samaan hautakiveen kirjoitettiin äitini nimi valmiiksi. Äidin tahdosta. Äiti eli 17 vuotta vielä.

Isovanhempien haudalla käydessä tulee aina katsottua samalla rivillä olevaa hautakiveä. Ikäiseni nuori mies, vain muutaman viikon vanhempi, kuollut vain vähän ennen 18-vuotispäivää. Olin ihan itku kurkussa kuin näin sen ensimmäisen kerran ja sen jälkeen olen miettinyt usein, miksi se poika on kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran ulkomailla näin hautakiven jossa oli miehen nimi, syntymä ja kuolinpäivä. Sen alla oli naisen nimi ja syntymäaika xx.xx.xxxx- mutta ei kuolinpäivää. Mietin että onkohan se samalla kertaa kaiverrettu jo valmiiksi kun mies oli kuollut.

Tuota tehdään myös meillä Suomessa.  Kun isäni kuoli samaan hautakiveen kirjoitettiin äitini nimi valmiiksi. Äidin tahdosta. Äiti eli 17 vuotta vielä.

Tuossa olisi aika paha, jos leski tapaisikin toisen eikä koskaan tulisi haudatuksi siihen missä nimi on jo valmiina.

Isäni matkusteli aikoinaan paljon. Kertoi, että kävelyt ulkomailla kaupunkien hautausmailla kertovat paikallista historiaa parhaiten. Hyvin hoidettuja kauniita paikkoja Suomessakin.

Mä kuljen välillä hautausmaan ohi. Siinä ohi mentäessä tulee luettua niitä kiviä. Nimet herättää mun huomion.

Viimeksi katselin Kankaanpään uudella hautausmaalla kolmea vierekkäistä hautakiveä. Jokaisessa oli lapsen nimi, syntymä- ja kuolinaika. Ikää yksi päivä, jos sitäkään.

Pienemmällä paikkakunnalla (josta isäni on kotoisin) kirkon lähellä on sankarivainajien hauta. Siellä isäni osaa luetella tuttujaan. Ihan ensimmäisenä on hänen tuntemansa matematiikanopettaja, joka ei malttanut olla nostamasta päätään juoksuhaudassa ja kuoli. 

Useinkin. Eri puolella Suomea on vähän erilainen kulttuuri, varsinkin ennen vanhaan. Hautakivistä sen huomaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, olen 58v ja käynnyt hautausmaalla kaksi kertaa, vanhempieni hautajaisissa, muuten ei tule käytyä.

 

 

 

         Et vie vanhemmillesi kynttilää edes jouluksi?  Tunteeton kylmäpaska olet.

 

Katsos kun kaikki ei asu niiden hautojen lähelläkään. Kyllä sen kynttilän voi sytyttää kotonakin. 

Minä käyn usein lenkilläni läheisellä hautausmaalla. Se on rauhoittava ja kaunis paikka. Olen osallistunut monta kertaa hautausmaakierroksille, joissa opas kertoo edesmenneiden ( jollain tapaa kuuluisien) elämänhistoriaa. En kyllästy niihin koskaan. Läheiseni on haudattu kaukana olevalle hautausmaalle, jossa käyn harvoin. Tutkin hautausmaalla ihmisten nimiä, etu ja sukunimiä, ja missä iässä on kuollut,  joissakin vanhoissa kivissä on myös mainittu ammatit. Olen nähnyt vuosien myötä hautajaistavan muutoksen. Aniharvoin näkee arkkuhautausta, uurnahautaus on vienyt voiton. Viimeksi näin kolme tuoretta arkkuhautaa ja näki miten muistokukkatapa on muuttunut. Vain 3- 5 pientä kukkalaitetta haudalla. Ennen kumpu pursusi kukkia. Nykyään toivotaan kuolinilmoituksessa jo, että vain yksi kukka muistamiseen. Kun itsellä on ikää paljon, miettinyt paljon millaiset hautajaiset itselleen haluaa. Se on selvillä ja kerrottu jälkipolvelle. Hyvin pieni ja vaatimaton muistaminen. Vain lapset, lapsineen.

Isovanhempien haudalla käydessä katson aina samassa rivissä olevaa hautakiveä. Kolmen päivän ikäisenä kuolleen tytön haudalla on aina kynttilöitä ja kukkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi surullisimmista kivistä n. 100 vuoden takaa, kaivessä miehen ja naisen nimet sekä alla lisäys "sekä 14 lasta". Mitä on käynyt, miksei lasten nimiä, ei kai kaikki heistä kuolleet ennen kuin nimeä edes oli?

Tuolloin kai haudattiin polttamatta. Oliko hauta leveä, kun kaikki mahtuivat?

Selvisiköhän kukaan. Tietäisikö hautaumaan pitäjä jotain. 

Selvinnee vaikkapa Hiskin avulla. Ja paikkakunnan rippikirjojen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi surullisimmista kivistä n. 100 vuoden takaa, kaivessä miehen ja naisen nimet sekä alla lisäys "sekä 14 lasta". Mitä on käynyt, miksei lasten nimiä, ei kai kaikki heistä kuolleet ennen kuin nimeä edes oli?

Mulla on kuvattunakin hautakivi jossa perheen isä, ja viisi lasta jotka ovat kuolleet 0-7-vuotiaina, ja viimeisenä nimenä emäntä joka eli yli 50v ilmeisesti sitten leskenä. Isä ja lapset kaikki kuolleet silloin 1867 paikkeilla, nälkävuosina. 

Paljon kuljen varsinkin Kreikassa hautausmailla, ne ovat visuaalisesti upeita siellä. 

Itsekin olen käynyt hautausmaalla kreikassa. Nyt jälkeenpäin mietin, että ei varmaan ole suotavaa, että turistit haahuilevat siellä.

En tykkäis et meidän hautuumaat olis turistirysiä. 

. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran ulkomailla näin hautakiven jossa oli miehen nimi, syntymä ja kuolinpäivä. Sen alla oli naisen nimi ja syntymäaika xx.xx.xxxx- mutta ei kuolinpäivää. Mietin että onkohan se samalla kertaa kaiverrettu jo valmiiksi kun mies oli kuollut.

Tuota tehdään myös meillä Suomessa.  Kun isäni kuoli samaan hautakiveen kirjoitettiin äitini nimi valmiiksi. Äidin tahdosta. Äiti eli 17 vuotta vielä.

Siinä tulee varmistettua, että nimet ovat samalla fontilla ja kauniisti tasapainossa.