Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä
09.09.2024 |
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itseäsi kaduttaa lapsen hankinta ja siitä aiheutuva elämän mittainen rumba ja epätoivotut asiat, syytä vain itseäsi ja anna muiden elää rauhassa elämäänsä.
Päinvastoin ei kaduta.
Yritän varoittaa nuoria naisia liiasta luottamuksesta tämän hetkisestä onnellisuudesta ilman lasta. Onnellisuus muuttuu tyhjyydeksi kun huomaa kuinka pinnallinen elämä on ollut.
Haha, ei tällä palstalla paljon mitään nuoria naisia liiku :D
Miten tämä asiaan vaikuttaa. Kuinka paljon täällä on näitä naisia. Kuinka olet ne laskenut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua lapsia, koska niistä voi tulla samaa asiaa jankkaavia palstahulluja.
Vierailija kirjoitti:
En tunne pikkulapsia kohtaan mitään. Rattaissa makaava vauva voisi olla vaikka koivuhalko ja minua kiinnostaisi yhtä paljon mennä katsomaan sitä. Ihoani lääppivä taapero on ällöttävä. Minulla ei ole tarvetta katsoa tai koskea kenenkään vauvaa tai taaperoa, puhumattakaan että tyrkättäisiin syliin. Ällöttää koko mielikuva vanukasmaisesta löysästä sätkivästä toukasta sylissäni. Minusta on kaikkia kohtaan kypsin valinta että jätän lapset tekemättä, ehkä eniten niitä syntymättömiä lapsia.
Olen kolmekymppinen nainen.
Aivan kuten otsikossa kerrotaan, epäkypsän merkki.
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Mutta onko lapsettomuus periytyvää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Epäitsekästä on elää vain itselleen ja käyttää aikansa, rahansa ja kiinnostuksensa itseensä. Elämän jakaminen lapsen kanssa on luonnollista, hauskaa ja rikasta.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Haluaako sinun vanhemmat sinut lapsekseen? Ei varmasti. He olisivat halunneet jonkun joka olisi antanut heille lapsenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Ei lasta haluta vain lapsen tähden. Kun hankitaan lapsi, halutaan elämän merkitystä, elämän rikkautta ja rakkauden kohde.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko lapsettomuus periytyvää?
Ainakin Elvi Räppääjän mukaan on. Koska se sanoi, että Lennart on lapseton poikamies jo kolmannessa polvessa 🤠
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Kerro tarkemmin miten se noin menee mielestäsi.
Useimmat eivät hanki lapsia koska se sotkee kodin, lomasuunnitelmat, kuluttaa rahaa, ym. Jos tämä on syy olla lapseton niin se on itsekkyyttä.
Kypsymättömyyttä on tehdä lapsia , kun ei ole talous ja yläkerta kunnossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Epäitsekästä on elää vain itselleen ja käyttää aikansa, rahansa ja kiinnostuksensa itseensä. Elämän jakaminen lapsen kanssa on luonnollista, hauskaa ja rikasta.
Ei ole. Lapset ovat itsekkäitä, meluisia ja vievät kaiken ajan. Kadun lapsiani. No, enää parikymmentä vuotta niin saan olla rauhassa. Kunhan eivät yritä lykkäämisen lapsenlapsia tänne hoidettaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Kypsymättömyyttä on tehdä lapsia , kun ei ole talous ja yläkerta kunnossa!
Pätee selkeästi ainakin ap:n kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Kerro tarkemmin miten se noin menee mielestäsi.
Useimmat eivät hanki lapsia koska se sotkee kodin, lomasuunnitelmat, kuluttaa rahaa, ym. Jos tämä on syy olla lapseton niin se on itsekkyyttä.
Mihin perustat väitteesi useimpien syistä?
Lapsien hankkiminen on sairasta nykytiedolla ympäristön ja ilmaston tilasta. Itsekästä touhua kaikin puolin.
Ihmisiä, joiden ei olis pitäny vääntää kersoja, on runsaasti. Sivistymättömiä, kykenemättömiä vanhemmuuteen. Lapsiparat!
Ah katkeran lapsellisen ulinat on musiikkia korville <3
Et voi tietää sitä vapautta mitä lapsettomat kokevat, niin rahallisesti, ajallisesti kuin oman elämänsa kannalta.
Voin tehdä mitä tahansa elämässä haluan. Aloittaa uuden harrastuksen ja panostaa siihen aikaa. Lähteä jonnekin jos siltä tuntuu, syödä aamupalaksi jälkiruokaa tai vaikka vaan päättää tehdä asiaa X koska tänään niin haluan. Näytän kaikki lapsia hankkineita ikätovereita vuosia nuoremmalta, ja voin panostaa omaan hyvinvointiini ihan eri tavalla, näin saaden tulevaisuuteen parempia vuosia liaa.
Ja mikö hienointa: Sitten lopussa voin milloin tahansa päättää päiväni miettimättä, että pitäisi jälkikasvun takia kitua hengissä. Nautin elämästä kunnes se ei ole enää mahdollista ja sitten poistun omilla ehdoilla elämän näyttämöltä kun ei enää huvita.
Se on vapautta ja unelma itselläni olla lapseton!
Vierailija kirjoitti:
Ah katkeran lapsellisen ulinat on musiikkia korville <3
Et voi tietää sitä vapautta mitä lapsettomat kokevat, niin rahallisesti, ajallisesti kuin oman elämänsa kannalta.
Voin tehdä mitä tahansa elämässä haluan. Aloittaa uuden harrastuksen ja panostaa siihen aikaa. Lähteä jonnekin jos siltä tuntuu, syödä aamupalaksi jälkiruokaa tai vaikka vaan päättää tehdä asiaa X koska tänään niin haluan. Näytän kaikki lapsia hankkineita ikätovereita vuosia nuoremmalta, ja voin panostaa omaan hyvinvointiini ihan eri tavalla, näin saaden tulevaisuuteen parempia vuosia liaa.
Ja mikö hienointa: Sitten lopussa voin milloin tahansa päättää päiväni miettimättä, että pitäisi jälkikasvun takia kitua hengissä. Nautin elämästä kunnes se ei ole enää mahdollista ja sitten poistun omilla ehdoilla elämän näyttämöltä kun ei enää huvita.
Se on vapautta ja unelma itselläni olla lapseton
Kunpa äitisikin olisi mieluummin halunnut jäädä lapsettomaksi. Silloin et sinäkään olisi täännä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Koska minä haluan. Minä haluan lapsen. Minä.
Mutta, haluaako se tuleva lapsi juuri sinut vanhemmakseen?
Epäitsekästä on elää vain itselleen ja käyttää aikansa, rahansa ja kiinnostuksensa itseensä. Elämän jakaminen lapsen kanssa on luonnollista, hauskaa ja rikasta.
Ei ole. Lapset ovat itsekkäitä, meluisia ja vievät kaiken ajan. Kadun lapsiani. No, enää parikymmentä vuotta niin saan olla rauhassa. Kunhan eivät yritä lykkäämisen lapsenlapsia tänne hoidettaviksi.
Kiitos, minä olen sellaisen äidin lapsi.
Täällä yksi 50 v nainen joka katuu lapsettomuuttaan. Ensinnäkin täytyy sanoa, että en usko että kaltaiseni katujat ovat kovin yleisiä, niin kuin jotkut täällä väittää. Useimmat ei kadu missään iässä.
Mutta mulle kävi sitten niin, että keski-iän kriisissä elämä alkoi tuntua valtavan merkityksettömältä ja tyhjältä, ja tajusin että pääsyy siihen oli, ettei ollut omaa perhettä ja lapsia. Nuorempana aina oli riittänyt, että elämän täytti omaa uraa, harrastuksia, unelmia koskevilla tavoitteilla, mutta enää se ei vain riittänyt. Harrastamiset, matkat yms. oli jo niin nähty, kiinnostus niihin väheni. Uralla olin saavuttanut minkä halusin. Valtava yksinäisyys ja merkityksettömyyden tunne iski, suru siitä että tätä tämä tulee olemaan loppuikä.