Miksi maaseudulla kysytään "kenenkäs tyttöjä/poikia sitä ollaan?

Vierailija kirjoitti:

Stadissa tuollaisen kyselijän ohi kävellään. Ei vastata mitään, Ehkä tiukka mulkaisu sivusilmällä, mutta muuten suhtaudutaan välinpitämättömästi. Näin meillä, isolla kirkolla, toimitaan!

Ihan ehta (ei maalta muuttanut) helsinkiläinen pysähtyy ja vastaa ystävällisesti. Siitä erottaa alkuperäisen ja muualta muuttaneen. 

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ollut kauheampaa kuin olla adoptoitu maaseudulla. Kun tuota kysyttiin ja kerroin vanhempieni nimet, niin alettiin jankata että ei kun kenen tyttöjä sitä oikeasti ollaan. Tarkoittaen biologisia vanhempia. Minusta myös puhuttiin että tuo on se niiden kasvattityttö. Mikä ihmeen kasvatti?

Nuo termit  adoptiolapsi ja kasvattilapsi on juridisesti kaksi eri asiaa. 

Ne vain menevät puhekielessä helposti sekaisin.

""Ottolapsi tarkoittaa samaa kuin adoptiolapsi. Termillä viitataan alaikäiseen, jonka adoptionhakija oikeuden päätöksellä ottaa lapsekseen. Nykymuotoisen vahvan adoption seurauksena ottolapsisuhde on peruuttamaton ja adoptiolapsi saa samat oikeudet adoptiovanhempaansa kuin biologinen lapsi. Kasvattilapsi tarkoittaa alaikäistä, joka on muun perheen kuin vanhempiensa luona kasvatettavana esimerkiksi vanhempien päätöksestä. Kasvattilapsi ei suoranaisesti tarkoita samaa kuin sijaislapsi, joka on lastensuojeluviranomaisten toimesta huostaanotettu ja sijoitettu uuteen perheeseen.

Adoptiossa lapsen juridinen suhde biologisiin vanhempiin katkeaa. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan perheen sisäinen adoptio, jossa tarkoituksena ei ole katkaista lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Kasvattilapsen suhde syntymävanhempiinsa ei sen sijaan katkea, eikä kasvattilapsi ilman adoptiota esimerkiksi peri kasvattivanhempiaan. Lapsen varsinainen huoltajuus ja edunvalvonta eivät siirry kasvattivanhemmille, ellei tuomioistuin toisin määrää. 

Kasvattilapsen biologiset vahemmat voivat saada lapsen takaisin niin halutessaan. Ainoastaan huostaanotetun lapsen syntymävanhemmilla ei ole tätä oikeutta, sillä lapsen palauttaminen olisi todennäköisesti vastoin lapsen etua. Ottolapsi ja kasvattilapsi eivät välttämättä eroa toisistaan biologisiin vanhempiin kohdistuvan yhteydenpidon osalta. Myös adoptiolapselle voidaan nimittäin vahvistaa oikeus pitää yhteyttä alkuperäisiin vanhempiinsa. Kasvattilapselle kyseinen oikeus on usein luonnollinen.""

https://www.minilex.fi/a/ottolapsi-vai-kasvattilapsi

Itse olen aivan toiselta puolelta Suomea kotoisin ja onhan se vähän huvittavaa, kun tätä kysytään. Yleensä olen kohtelias ja kerron, että en ole täältä päin. Kerran vain ärsytti tuon kysyjä niin paljon, että sanoin vain vanhempieni nimet. Sukunimi on niin erikoinen, että tiedän, ettei täälläpäin ole samannimisiä sukuja. Ihan melkein näki, kun kysyjän päässä rattaat raksutti tyhjää, kun ei saanut yhdistettyä minua mihinkään. 

Olen asunut maalla koko ikäni enkä ole koskaan ajatellut tuolla kyselyllä olevan mitään sen kummempaa tarkoitusta kuin selvittää kuka toinen on ja löytää ehkä yhteys johonkin tuttuun ihmiseen. Ehkä joskus nuorena se ärsytti, että aina tuli yhdistetyksi vanhempiin tai isovanhempiin, mutta vanhempana sitä jotenkin alkoi arvostaa, että on ns. osa yhteisöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vähän tähän liittyen huvittavia ovat myöskin he, jotka aina muistavat kertoa jonkun henkilön serkun kummin kaiman tittelit ja saavutukset. Että ihan kuin se naapurin Liisakin olisi jotain suurta ja ihmeellistä, koska hänen kuorokaverinsa pojanpojan tyttökaverin isä on KAUPUNGINJOHTAJA. No oho, wau. 

Tämä! Sehän on vähän kuin olisi itse kaupunginjohtaja. Aletaan keulia tuttujen tuttujen titteleillä, niin siinä omakin status tuntuu nousevan. 

Vierailija kirjoitti:

Oli ihanaa muuttaa maalta kaupunkiin, kun enää en ollut kenenkään tyttö enkä mistään talosta kotoisin. Ei tarvinnut enää edustaa ketään muuta kuin ihan itseäni vaan. 

Minua taas harmitti, kun työpaikalla kaikki olivat jostain muualta tulleet ja minä "vain täältä" eli Helsingistä. Tunsin, etten ole mistään kotoisin.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut maalla koko ikäni enkä ole koskaan ajatellut tuolla kyselyllä olevan mitään sen kummempaa tarkoitusta kuin selvittää kuka toinen on ja löytää ehkä yhteys johonkin tuttuun ihmiseen. Ehkä joskus nuorena se ärsytti, että aina tuli yhdistetyksi vanhempiin tai isovanhempiin, mutta vanhempana sitä jotenkin alkoi arvostaa, että on ns. osa yhteisöä. 

Hyvin kuvailtu! Toisaalta, kyllä koko kylä (ja edellinen ja seuraava) tiesi mitä meillä oli yllä ja alla, jne. .... Ei sitä silloin rakastuneena .... no kiinnostanu pätkääkään.

Siksi, että tietää, onko vanhemmat tuttuja. Onko esim oltu yhtä aikaa koulussa.

Lähinnä siis ihmettelen, että miksi ei minua voitu kohdella samalla tavalla kuin sisaruksianikin. Miksi se adoptio piti erikseen nostaa esiin? Miksei näille joillekin riittänyt, että olen ihan vaan vanhempieni lapsi, vaikka he ei biologisia vanhempiani olekaan?

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla se määrittää sinun arvosi. Jos vanhempasi ovat maanomistajia ja varakkaita se nostaa sinun statustasi ja helpottaa elämääsi. Jos taas olet muualta tai köyhästä suvusta niin et ole mitään. Näin se maalla menee. Tervetuloa tänne sonnan hajuiseen periferiaan!

Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua

on tupa kylmillään

ja tyhjä navetta

ennen raitin varrella

oli sata savua

karjaa lapsia ja lampaita

Ja seuraintalolla

kun häitä tanssittiin

notkui lattia jalkain alla jenkan tahdissa

nyt on piha ruohottunut

vuoto katossa

ja rikki kivitetty joka ainoo ikkuna

Vierailija kirjoitti:

Oli ihanaa muuttaa maalta kaupunkiin, kun enää en ollut kenenkään tyttö enkä mistään talosta kotoisin. Ei tarvinnut enää edustaa ketään muuta kuin ihan itseäni vaan. 

Olen aina ollut ylpeä sukunimestäni, kodistani ja suvustani. En tiedä parempaa ja kannan näitä ylpeäna hautaan saakka.

Kysymys on jäänne ajalta jolloin oli torppareita ja kartanoita. Lapsen vastaus saattoi olla että minä olen sepän Pekka tai myllärin Iida.

Vierailija kirjoitti:

Stadissa tuollaisen kyselijän ohi kävellään. Ei vastata mitään, Ehkä tiukka mulkaisu sivusilmällä, mutta muuten suhtaudutaan välinpitämättömästi. Näin meillä, isolla kirkolla, toimitaan!

Poliisihan tuota pääkaupungissa kyselee, kun pitää selvittää, missä vanhempasi ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ollut kauheampaa kuin olla adoptoitu maaseudulla. Kun tuota kysyttiin ja kerroin vanhempieni nimet, niin alettiin jankata että ei kun kenen tyttöjä sitä oikeasti ollaan. Tarkoittaen biologisia vanhempia. Minusta myös puhuttiin että tuo on se niiden kasvattityttö. Mikä ihmeen kasvatti?

No adoptoitu. Kasvatti on lapsi, joka on otettu perheeseen kasvatettavaksi. Pidetään ihan kuin oma lapsi, ei siis joku satunnainen sukulaislapsi tai piika/renki. Ja monia se aihe kiehtoi, koska oli aina surullista, jos lapsia ei biologisesti tullut. Oli siis mukavaa, että lapsi/lapsia oli siinäkin talossa. Ehkä on ollut kiinnostavaa tietää, mistä lapsi on tullut, kun monesti suvun sisällä otettiin ennen kasvattilapsia, koska myös aikuisilla oli suuri kuolleisuus. 

Adoptoitu lapsi ei ole mikään kasvatti, jota vaan

Kasvatti = ei biologisesti oma lapsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ollut kauheampaa kuin olla adoptoitu maaseudulla. Kun tuota kysyttiin ja kerroin vanhempieni nimet, niin alettiin jankata että ei kun kenen tyttöjä sitä oikeasti ollaan. Tarkoittaen biologisia vanhempia. Minusta myös puhuttiin että tuo on se niiden kasvattityttö. Mikä ihmeen kasvatti?

No adoptoitu. Kasvatti on lapsi, joka on otettu perheeseen kasvatettavaksi. Pidetään ihan kuin oma lapsi, ei siis joku satunnainen sukulaislapsi tai piika/renki. Ja monia se aihe kiehtoi, koska oli aina surullista, jos lapsia ei biologisesti tullut. Oli siis mukavaa, että lapsi/lapsia oli siinäkin talossa. Ehkä on ollut kiinnostavaa tietää, mistä lapsi on tullut, kun monesti suvun sisällä otettiin ennen kasvattilapsia, koska myös aikuisilla oli suuri kuolleisuus. 

 

Kasvatti = ei biologisesti oma lapsi.

Kasvattilapsi tarkoittaa lasta johon ei ole juridista lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Adoptiolapsihan ei sellainen ole, koska adoptoitu on juridisesti oma lapsi.

Kasvattilapsella viitataan esimerkiksi perheeseen sijoitettuun lapseen tai lapseen joka muuten vaan syystä tai toisesta asuu perhees.

Pienillä paikkakunnilla kaikki tuntevat kaikki. Ja jos ei tunneta, niin äkkiä otetaan selvää. Kukaan ei ole oma itsensä vaan jokainen on jokun poika/tyttö tai anakin jonkun talon poika/tyttö. Ei ole yksilöitä vaan on suku jonka perusteella menneisyytesi, nykyisyytesi ja tulevaisuutesi määritellään. Hyvässä ja pahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stadissa tuollaisen kyselijän ohi kävellään. Ei vastata mitään, Ehkä tiukka mulkaisu sivusilmällä, mutta muuten suhtaudutaan välinpitämättömästi. Näin meillä, isolla kirkolla, toimitaan!

Poliisihan tuota pääkaupungissa kyselee, kun pitää selvittää, missä vanhempasi ovat.

Mogadishusta on vain vaikea lähteä hakemaan ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän tähän liittyen huvittavia ovat myöskin he, jotka aina muistavat kertoa jonkun henkilön serkun kummin kaiman tittelit ja saavutukset. Että ihan kuin se naapurin Liisakin olisi jotain suurta ja ihmeellistä, koska hänen kuorokaverinsa pojanpojan tyttökaverin isä on KAUPUNGINJOHTAJA. No oho, wau. 

Tämä! Sehän on vähän kuin olisi itse kaupunginjohtaja. Aletaan keulia tuttujen tuttujen titteleillä, niin siinä omakin status tuntuu nousevan. 

Hauskoja tilanteita ovat myös ne, joissa on käytännössä tuntemattomien kanssa ja nämä hämmästelevät puhujaa/esiintyjää/pääosanesittäjää tms. ja miettivät, miten tähän voisi tutustua ja onkohan sillä vaimoa ja mistäkähän on keksitty juuri tuo tänne pyytää ja miten voisi tehdä tuttavuutta. Kannattaa olla ihan hiljaa sukulaissuhteista, mitäpä sellaiset muille kuuluvat.

Kuka näin kysyy? Ei ole osunut kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Kuka näin kysyy? Ei ole osunut kohdalle.

Et asu tarpeeksi pienellä paikkakunnalla tai sitten kaikki tuntevat sinut vaikket sinä tuntisi kaikkia.